Kehitysapu mennyt hukkaan - todistetusti

Noista varoista saisi oivan lisän puolustusbudjettiin...
 
Olisin tyytyväinen jo 250 miljoonaan per vuosi. Sekin auttaisi hieman..saisivat sitten leikkiä rauhassa sillä jäljellejäävällä osuudella missäpäin haluavat.
 
Siis kehitysapuunhan työnnetään kaiketi noin 1100 miljoonaa vuodessa. Kankkulan kaivoon. Sama kuin polttaisivat setelit pihalla.

Siihen kun lisäät ilmastonmuutoslunnaat, tietosysteemien päivitykset tms. jne. niin aletaan puhua rötväköistä rahoista. Mutta menköön, lainataan jostain.....
 
Siis kehitysapuunhan työnnetään kaiketi noin 1100 miljoonaa vuodessa. Kankkulan kaivoon. Sama kuin polttaisivat setelit pihalla.

Itse olen sitä mieltä että meillä on kevyesti varaa pistää tuo raha kehitysyhteistyöhön. Pitäisin tätä jopa moraalisena velvollisuutena ja järkevänä pitkän tähtäyksen turvallisuuspolitiikkana. Raha pitää vaan suunnata siten ettei se mene leopardisuikkamiehille vaan suoraan avun tarvitsijoille. Kyllä ehkäisyvalistukselle, kyläkouluille, maanviljelijöiden kouluttamiselle jne. mutta nuo isot hankkeet joissa on monta väliporrasta jätettäköön pois.

Pitää lukea kirja, mutta muistettakoon myös että juuri nuo isot hankkeet ovat varmasti isojen suomalaisyritysten mieleen, eli lobbausvika on varmasti tässäkin päässä.
 
Itse olen sitä mieltä että meillä on kevyesti varaa pistää tuo raha kehitysyhteistyöhön. Pitäisin tätä jopa moraalisena velvollisuutena ja järkevänä pitkän tähtäyksen turvallisuuspolitiikkana. Raha pitää vaan suunnata siten ettei se mene leopardisuikkamiehille vaan suoraan avun tarvitsijoille. Kyllä ehkäisyvalistukselle, kyläkouluille, maanviljelijöiden kouluttamiselle jne. mutta nuo isot hankkeet joissa on monta väliporrasta jätettäköön pois.

Aivan. Tuntuu, että rahat on laitettu tosi tyhmiin projekteihin sen sijaan, että tuettaisiin ruohonjuuritason kehitystä. Muutenkin ottaisin koko kehitysyhteistyön pois ulkoministeriöltä ja kanavoisin rahat muuta kautta. Esim. monet yleishyödylliset järjestöt tekevät. ko. toiminnassa paljon vakuuttavampaa jälkeä...tietysti kun UM on vertailukohtana, se ei vaadi paljoa...
 
Itse olen sitä mieltä että meillä on kevyesti varaa pistää tuo raha kehitysyhteistyöhön. Pitäisin tätä jopa moraalisena velvollisuutena ja järkevänä pitkän tähtäyksen turvallisuuspolitiikkana. Raha pitää vaan suunnata siten ettei se mene leopardisuikkamiehille vaan suoraan avun tarvitsijoille. Kyllä ehkäisyvalistukselle, kyläkouluille, maanviljelijöiden kouluttamiselle jne. mutta nuo isot hankkeet joissa on monta väliporrasta jätettäköön pois.

Pitää lukea kirja, mutta muistettakoon myös että juuri nuo isot hankkeet ovat varmasti isojen suomalaisyritysten mieleen, eli lobbausvika on varmasti tässäkin päässä.

Moraalinen velvollisuus pistää valtava raha hukkaan? Hyödyttömästi?
 
Aivan. Tuntuu, että rahat on laitettu tosi tyhmiin projekteihin sen sijaan, että tuettaisiin ruohonjuuritason kehitystä. Muutenkin ottaisin koko kehitysyhteistyön pois ulkoministeriöltä ja kanavoisin rahat muuta kautta. Esim. monet yleishyödylliset järjestöt tekevät. ko. toiminnassa paljon vakuuttavampaa jälkeä...tietysti kun UM on vertailukohtana, se ei vaadi paljoa...

Kirkon ulkomaanapu saa muutamalla miljoonalla enemmän aikaan kuin UM 20 miljardilla.
 
Itse olen sitä mieltä että meillä on kevyesti varaa pistää tuo raha kehitysyhteistyöhön. Pitäisin tätä jopa moraalisena velvollisuutena ja järkevänä pitkän tähtäyksen turvallisuuspolitiikkana. Raha pitää vaan suunnata siten ettei se mene leopardisuikkamiehille vaan suoraan avun tarvitsijoille. Kyllä ehkäisyvalistukselle, kyläkouluille, maanviljelijöiden kouluttamiselle jne. mutta nuo isot hankkeet joissa on monta väliporrasta jätettäköön pois.

Pitää lukea kirja, mutta muistettakoon myös että juuri nuo isot hankkeet ovat varmasti isojen suomalaisyritysten mieleen, eli lobbausvika on varmasti tässäkin päässä.

Okei, hyväksyn tuon moraalisen velvoitteen ja pitkälti siksi, että muutkin samikset ovat tässä mukana. Mutta moraalinen velvoite on myös pitää kiinni siitä, että rahalla saadaan aikaan, aidosti. Onhan se aika hirveää, kun tulee tietoon esim. kuinka kehitysapu on osunut paikallisen diktaattorin yksityiskonehankintoihin tai sotatarvikeostoihin. Heps, älä väitä, etteikö näin olisi käynyt, sillä on, ja käy edelleen. Rahan linkoaminen näiden autettavien budjetteihin pitää lopettaa heti eikä 12. pvä. Homma on vedettävä alusta loppuun kohdentaen ja valvoen. Meidän moraalinen velvollisuutemme on tämä, jos kerran haluamme täyttää tämän loven sielussamme.
 
Okei, hyväksyn tuon moraalisen velvoitteen ja pitkälti siksi, että muutkin samikset ovat tässä mukana. Mutta moraalinen velvoite on myös pitää kiinni siitä, että rahalla saadaan aikaan, aidosti. Onhan se aika hirveää, kun tulee tietoon esim. kuinka kehitysapu on osunut paikallisen diktaattorin yksityiskonehankintoihin tai sotatarvikeostoihin. Heps, älä väitä, etteikö näin olisi käynyt, sillä on, ja käy edelleen. Rahan linkoaminen näiden autettavien budjetteihin pitää lopettaa heti eikä 12. pvä. Homma on vedettävä alusta loppuun kohdentaen ja valvoen. Meidän moraalinen velvollisuutemme on tämä, jos kerran haluamme täyttää tämän loven sielussamme.

Juurikin näin, rahojen käyttöä pitää valvoa. Yleisesti ottaen erilaiset megaprojektit joita UM on halunnut rahoittaa menevät pieleen. Miksi megaprojekteja? Kummastakohan kotimaiset teollisuusyritykset ovat kiinnostuneita? Traktoritehtaan rakentamisesta Sambo-Ambiaan vaiko saman rahan käyttämisestä koulukirjoihin, kondomeihin tai koulujen aurinkopaneeleihin? Kummassa on mahdollisuus myös kotimaisen väliportaan vetää rahaa roimasti välistä?
 
Kehitysapu voitaisiin hoitaa ykstyisesti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiva_(organisaatio)
Kiva on yhdysvaltalainen yleishyödyllinen mikroluotto-organisaatio, joka tarjoaa internet-palvelunsa kautta yksittäisille ihmisille mahdollisuuden lainata rahaa 142 mikroluottoyhteistyökumppaninsa kautta kehitysmaidenpienyrityksille tai yksittäisille yrittäjille.[2] Kiva ei itse kerää korkoja lainoista joita se välittää. Kivan toiminta on kokonaan rahoitettu lahjoituksilla, lainoilla ja avustuksilla sen käyttäjiltä, isoilta yrityksiltä ja kansallisilta instituutioilta. Kivan pääkonttori sijaitsee San Franciscossa, Kaliforniassa.

Sana kiva tulee swahilin kielen yhtenäisyyttä tai samanmielisyyttä tarkoittavasta sanasta.

http://www.kiva.org/about
 
Olen vuosien ajan kirjoittanut kehitysavusta kritisoivasti (esim. jatkoaika.com:iin) ja tietyssä mielessä perehtynyt aiheeseen suhteellisen kattavasti, joten virkamiehen ulostulo ei ollut mikään yllätys - tai ulostulo oli yllätys mutta se mitä hän sanoi ei sitä ollut.

Aivan liian usein kehitysapu hyödyttää eniten kohdemaiden valtaapitäviä ja heidän läheisiä liittolaisiaan ja aivan liian harvoin kehitysapuun tarkoitetuista varoista - valvonnasta huolimatta - on todella konkreettista hyötyä varsinaisessa kohteessa. Lähinnä jotkin koulutusprojektit ovat olleet kansaa eniten hyödyttäviä mutta sekin hyöty haihtuu tietyssä mielessä, koska valtarakenteet maissa pysyvät muuttumattomina tai jos muuttuvat niin muuttuvat usein vallankaappauksen myötä ja sen jälkeen tilanne on kokonaisvaltaisesti entisenlainen poislukien se, että vallassa on uusi taho uusine suojatteineen ja varkaineen.

Olen sitä mieltä, että varsinaisesta kehitysavusta tulisi leikata melkoinen summa euroja pois. Oikein kohdennettuna jo noin 300-350 miljoonalla eurolla saa paljon aikaan ja kohdentaisin nämä varat selkeästi koulutukseen, terveydenhuoltoon ja naisten aseman parantamiseen, olen sitä mieltä, että maiden tilanne olennaisella tapaa paranisi jos naiset (eli noin 50%) aikuisväestöstä/kansasta saadaan laajemmin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja heidän koulutustasonsa nousee. Samaten kannustaisin (joitain tukia voidaan tähän toimeen kohdentaa) suomalaisyrityksiä tekemään yhteistyötä kehitysmaiden yritysten kanssa ja viemään suomalaista osaamista maihin - uuden ilmapiirin luominen, vaikka se työlästä onkin, voi kantaa hedelmää.

Useampi Afrikan mantereelta tuleva taloustieteilijä (sellaisiakin löytyy) on kritisoinut voimakkaasti kehitysapua ja joidenkin mielestä se pitäisi suorastaan lopettaa, esim. sambialainen Dambisa Moyo ja kenialainen James Shikwati ovat kritisoineet kehitysapua. Samaa on tehnyt esim. entinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan. Miksi emme kuuntele sitä mitä heillä on sanottavana?

Afrikan mantereen suunnalta kuuluu myös puhetta, jonka mukaan Kiinan toimintaakin pidetään kannattavampana kuin lännen myöntämää kehitysapua - tämä siitä huolimatta vaikka tiedämmekin ettei Kiina pyyteettömästi alueella toimi vaan omaa etua ajaakseen ja luonnonvaroja hyödyntääkseen.

vlad.
 
Laitetaan nyt pari linkkiä:

Maailman kuvalehti: Apu kyykkyyn (Dambisa Moyon kirjasta ja ajatuksista): http://www.maailmankuvalehti.fi/node/325

Uusi Suomi/blogi: "Jumalan tähden, lopettakaa kehitysapu!": http://marekki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76376-jumalan-tähden-lopettakaa-kehitysapu

Lyhyt mutta erinomaisen arvokas huomio Shikwatin haastattelusta blogissa:

"Shikwati: Kehitysrahalla rahoitetaan valtavia byrokratioita, tuetaan korruptiota ja mielihyvää(?), afrikkalaiset opetetaan kerjäläisiksi eikä itsenäisiksi. Lisäksi kehitysapu heikentää paikallisia markkinoita kaikkialla ja sillä vaimennetaan se yrittämisen henki jota epätoivoisesti tarvitsemme. Miten absurdilta se kuulostaakaan: kehitysapu on yksi Afrikan ongelmien syy. Jos länsi lopettaisi nämä maksut, normaalit afrikkalaiset eivät edes huomaisi. Vain virkailijat kokisivat kovia. Ja se on se syy miksi he väittävät, että maailma lakkaisi pyörimästä ilman tätä kehitysapua."

vlad.
 
Mitäpä luulette, valvotaanko rahojen käyttöä jo nyt?

Kehitysapu poistaa joissakin tapauksissa äärimäistä köyhyyttä mikä on ok. Kriisiapu lievittää välitöntä hätää ja se on aina ok koska kyse on auttamisesta. Passivointi, korruption hiljainen siunaus, hallinnon ja kulttuurillisten tehottomien rakenteiden tukeminen ja yksinkertaisesti väärä auttaminen ei ole auttamista vaan karhunpalvelus. Siten pääosin kehitysavusta on mielestäni haittaa. Kehitysapu on kouluesimerkki asiasta jossa hyvää tarkoittaen toimitaan päin persettä. Alalla on saletisti akateemisia ihmisiä tarpeeksi. Diplomaateilla, ulkoasiainhallinnoilta ei perinteisesti ole ainakaan ollut pulaa kyvykkäistä ja kielitaitoisista henkilöistä. Silti koko auttaminen on näiden lahjakkuuksien käsissä epäonnistunut.

Toi on niin valuvikainen systeemi, et voisin antaa tonne fyrkkaa sit kun se on valettu uudelleen. Kriisiapu ja muu välitön auttaminen poislukien rahat tänne ensin. Kehitysapu on vasemmiston ja sosialismin korkea veisuu rahan epäonnistuneesta käytöstä. Käytännössä kyse on siitä, että miljardeja poltetaan jotta osa kansasta saa paremman mielen.

doing same thing over and over and expecting different results jne.

Kehitysavun ongelmista on niin paljon kirjoitettu, että on ihan turha ite keksiä pyörää.

Se mitä Wikipediasta en äkkiseltään löytänyt muuten kuin laveasti ilmaistuna "länsimaiden kauppa- ja velkapolitiikka" eli siis tullialueiden vaikutus. Afrikan maat kehittymättöminä voivat tässä vaiheessa käytännössä luottaa alkutuotantoon koska vain sille on edellytykset. Euroopan Unioni on kauppa- ja tullialue jonne viljan ja muiden maataloustuotteiden tuominen tarkoittaa käytännössä sitä, että se ei ole kannattavaa koska maailman eri kauppa-alueet tukevat omaa tuotantoaan ja asettavat tulleja ulkopuolisten tuotteille. Sehän näiden alueiden tarkoitus on! Siinä sivussa Afrikan maat pysyvät köyhinä eivätkä saakaan aikaan todellista kaupankäyntiä joka toisi sinne valuuttavirtoja. Joten tehottomuutta ja nykytilaa käytännössä tuetaan ja samalla varmistetaan ettei tilanne parane.

Tässä on vielä saksittu Wikipediasta mielestäni ne olennaisimmat:

"Kylmän sodan aikana kehitysavun antamisen tärkein päämäärä oli liittolaisten saaminen, joten sen myöntäjät katsoivat rahojen väärinkäyttöä usein läpi sormien. Kylmän sodan päätyttyä lähes kaikki teollisuusmaat ovat leikanneet kehitysyhteistyömäärärahoja."

"Asiantuntija Erkki Pennasen mukaan suomalaisten kehitysapuun tarkoittamista rahoista murto-osa päätyy oikeisiin kohteisiin. YK:ta lähellä olevan Action Aidin varovaisen raportin mukaan puolet avusta menee perille. Kehitysapuun liittyy korruptiota ja erilaisia petoksia. Joissakin maissa esimerkiksi kirkon piispat ottavat avustuksista itselleen merkittävän osan.[16]

Kehitysmaissa eräs riskitekijä väärinkäytöksiin ja korruptioon on, etteivät paikallisten virkamiesten palkat aina riitä elämiseen. Teollisuusmaiden kriittisen äänestäjäkunnan luoma paine kiusallisten korruptiotapausten välttämiseen on suuri. Korruptiosääntöjä, -valvontaa ja kampanjoita on kiristetty lähes jokaisessa kehitysmaassa viimeisen 15 vuoden aikana. Suomi on lisännyt maatasolla avun käyttöä seuraavien suomalaisasiantuntijoiden lukumäärää ja määrärahoja on keskitetty Suomelle tuttuihin maihin. Paikallisia ihmisiä ja kansalaisjärjestöjä tuetaan valtion kehitysohjelmien seuraamisessa: heillähän apuvarojen oikean käytön varmistamiseen on kaikkein suurin intressi.





Tää kertoo käytännössä kaiken mitä mieltä oon kehitysavusta:


"Ulkoministeriön hallinnonalaan kuuluva kehitysyhteistyö on tarkoin valvottua toimintaa. Rahankäyttöä ja kumppanimaiden kanssa sovittujen tulosten saavuttamista valvotaan ja tarkastetaan monin tavoin. Ulkoministeriön alueosastoilla on keskeinen vastuu omien hankkeidensa evaluoinnista ja tarkastuksesta""


"Kehitysavun edistämiseen pyrkivän Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan mukaan kehitysapu toimii ja vähentää köyhyyttä, vaikka se ei ole ainoa kehitysmaihin vaikuttava tekijä, eikä kaikkia kehitysmaita köyhdyttäviä rakenteita, kuten länsimaiden kauppa- ja velkapolitiikkaa, ole onnistuttu poistamaan. Kepan mukaan kehitysavulla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia.[30]. Vaikka myös aids, malaria ja muut sairaudet sekä luonnonkatasrofit ja kehitysmaiden hallinnolliset ongelmat kuten korruptio ovat vaikeuttaneet köyhyyden vähentämistä.[31]

Kuuluisan sambialaisen ekonomisti Dambisa Moyon bestsellerin Dead Aid mukaan loputon kehitysapu Afrikan hallituksille on tuottanut riippuvuutta, rohkaissut korruptiota ja lopulta tehnyt pysyväksi huonon hallinnon ja köyhyyden.[32] Moyon mukaan kehitysapu takaa köyhyyden kierteen ja estää talouskasvun Afrikassa. Markkinaehtoinen kauppa, luotot ja mikroluotot ovat Moyon analyysin mukaan apua parempia vaihtoehtoja.

Erkki Tuomioja arvioi: "Moyon väärin suunnatun ja korruptiivisia rakenteita ylläpitävän kehitysyhteistyön kritiikki on täysin perusteltua samoin kuin hänen ohjelmallinen näkemyksensä, että kehitysyhteistyö tulee ajaa alas ja korvata normaaleilla kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä rahavirroilla. - - Markkinavoimien kuri pitää huolen siitä, että rahahanat sulkeutuvat heti, jos tulosta ei synny tai raha katoaa väärinkäytöksiin." [33]

Moyon näkemyksiä tukevat myös mm. ghanalainen YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan,[34] kehitysapua vastustava Ruandan presidentti Paul Kagame[35][36][37] ja Senegalin presidentti Abdoulaye Wade.[36] Moyon mukaan kauppa on ensisijainen ratkaisu mutta myös luottoja ja mikroluottoja tarvitaan.

Martijn Nitzschen mukaan usein apuprojektien teknologia on liian vaikeasti ymmärrettävää ja korjattavaa. Usein paikallinen väestö ei myöskään ole kiinnostunut projektista vaan ennemmin pyrkii irrottamaan siitä materiaalia itselleen. Kyläläiset eivät myöskään välttämättä edes yritä ylläpitää projektia toivoessaan aputyöntekijöiden tai muiden korjaavan sen tarvittaessa.[38]

Kehitysavun lisäksi kehitysmaiden kehitykseen vaikuttavat monet muutkin tekijät ja pitkän aikavälin vaikutusten arviointi on vaikeaa. Esimerkiksi hankemuotoisista kehitysapuprojekteista Koponen toteaa, että ne saavuttivat suurin piirtein lyhyen tähtäyksen tulostavoitteet, mutta laajemmista vaikutuksista oli hyvin vähän näyttöä. Sitä vastoin maat kuten Kiina, Intia ja Vietnam ovat onnistuneet vähentämään köyhyyttä tuntuvasti talousuudistuksillaan.[39]

Maailmanpolitiikan professorin Liisa Laakson mukaan kehitysyhteistyö on myös ennalta ehkäisevää turvallisuupolitiikkaa, joka lisää globaalia turvallisuutta, eikä inhimillistä turvallisuutta voida lisätä ilman kehitysyhteistyötä.[40]

Kehitysmaatutkija Jeremy Gould korostaa tiedon puutetta avun pitkän aikavälin vaikutuksista. Hänen mukaansa kehitysapua koskevan keskustelun "kovat kannanotot avun puolesta tai sitä vastaan eivät siten perustu tieteelliseen konsensukseen". Gould on sitä mieltä, että "kehitysapu kaipaa perusteellista uudelleenmiettimistä, ehkä lopettamistakin", mutta varoittaa leikkaamasta apua lyhyellä tähtäimellä, koska avun heilahtelu tuottaa ongelmia avun kohdemaan asukkaille.

Cato-instituutin Cato Journal -lehdessä julkaistun, Maailmanpankin ekonomistin Simeon Djankovin ja kahden muun taloustieteilijän kirjoittaman artikkelin tekijät rinnastavat kehitysmaille annetut suorat rahalahjoitukset eli ns. suoran budjettituen taloustieteessä tunnettuun "luonnonvarojen kirous" -hypoteesiin, jonka mukaisesti he uskovat sen heikentävän kohdemaiden talouskehitystä ja demokratiaa. Heidän mukaansa kyseessä on sama ilmiö kuin luonnonvaroista, kuten öljystä, saatavilla windfall-tuloilla: hallitsijat pyrkivät keskittämään näiden tulojen kontrollin itselleen, mikä heikentää demokratiaa.[42]

Mac Ramsayn lisensiaatintyön "Det finländska biståndet samt dess tekno-ekonomiska profil" (TKK 1993) mukaan kehitysapu on suomalaisen teollisuuden tukemista siten, että ylihintaan viedään sellaista tekniikkaa kehitysmaihin, joka ei sinne sovi. Taloudellisia laskelmia ei ole projektien kokonaiskuluista tai niiden tuloksista. Tärkein asia on kuluttaa myönnetyt rahat jolloin projektit valitaan löysin perustein ja ne toteutetaan ylihintaan. Usein epäonnistuneet projektit kuten esim. Usambaran metsäteollisuusprojekti Tansaniassa, jossa tuhottiin sademetsää, muutetaan kasvojen pelastamiseksi luonnonsuojeluprojektiksi. Ei avun laatu voi olla korkea jos päämääränä on rahojen nopea kuluttaminen ja suomalaisten yritysten tukeminen, mihin hintaan tahansa.

Yli 40 vuotta ulkoministeriön kehitysyhteistyössä työskennellyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen kritisoi kehitysapua Aamulehden haastattelussa 16.1.2015. Hänen mukaansa kehitysapu on puolittanut äärimmäistä köyhyyttä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mihin kehitysapua annetaan eniten, äärimmäinen köyhyys on lisääntynyt.[43] Kääriäinen on kirjoittanut aiheesta tammikuussa 2015 julkaistun kirjan Kehitysavun kirous."
 
Miksi muuten kehitysapuhankkeita ei kilpailuteta avoimesti (ainakaan minun tietääkseni)? On kuitenkin hemmetin iso potti julkista rahaa, ja aitoa kilpailutusta esiintyy siellä täällä eri hallinnonaloilla omien havaintojeni mukaan yhä useammin.

Voisi tulla edes pientä kuhinaa maailman markkinoille, jos Suomen tasavalta ilmoittaisi, että neljä kertaa vuodessa on jaossa 250 miljoonaa euroa parhaille tarjoajille.

Kilpailutuksen kriteerit määritellään avoimesti etukäteen, linjoilla "vähintään kolmessa toisistaan riippumattomassa kohteessa kiistattomasti osoitettu, ulkoisesti auditoitu vaikuttavuus yhdessä tai useammassa asiakokonaisuudessa: nälänhädän poistaminen, äärimmäisen köyhyyden poistaminen, koulutustason nosto, työkykyisten vuosien lisääminen, yrittäjyyden ja keskiluokan kehittäminen, taikauskon korvaaminen..." Ehtona on vielä, että tuen toimeenpano raportoidaan "aikuisten avoimesti" viimeistä vastaanottajaa ja välitasoa myöten, ja että toimeenpanija sitoutuu juridisesti ja efektiivisesti Suomen lainsäädännön mukaiseen toimijaan.

Sitten potkittaisiin sivummalle kaikki, joilla on jotain sitä vastaan että ei tiedetä etukäteen ovatko voittajat risukeittimiä, tyttöjen koulumateriaalia, tekniikan ja talouden opiskelupaikkoja vai mikrolainoja.

Miksi kuhinaa - tuohan on häviävän pieni raha kehitysmaabisneksessä? No kun "vaarana" on se, että näkyvät ja todennettavat tulokset alkaisivat imuroida lisääkin idealististen maiden rahoja, pienentäen välistävedon pottia. Toki voimapolitiikka ja etupiirikehitys hölvää edelleen rahaa tarkoituksenmukaisille tahoille, mutta kiusa se on pienikin kiusa. Ja miettikää millaisen syväpyhyyden auran se muodostaisi seuraaville YK/ym. tehtäviä havitteleville suomalaisille.
 
Parasta kehitysapua on globalisaatio. Mikään ei siirrä varallisuutta tehokkaammin ja nosta köyhien elintasoa kuin se että alueelle tulee kansainvälisen pääoman rahoittamaan yritystoimintaa.
 
Höh eihän kehitysavun tarkoitus on
a) kallispalkkaisten virkojen ylläpito kotimaassa
b) verorahojen jako kotimaisille yrityksille

Tästä kaikesta annetaan siivu kohdemaan valtaapitäville, jos avun kohteille jotain valuu niin se on pelkkä vahinko.
 
Parasta kehitysapua on globalisaatio. Mikään ei siirrä varallisuutta tehokkaammin ja nosta köyhien elintasoa kuin se että alueelle tulee kansainvälisen pääoman rahoittamaan yritystoimintaa.

Vähän tuolla paikan päällä käyneenä ja asiasta siellä jutelleena voin sanoa, että jokainen vastaan tullut joka ei ole suoraan riippuvainen kehitysavusta, sitä vastustavat. Tämä on se afrikkalaisen mittapuun mukainen "keskiluokka". Kehitysavun perään vonkuu eniten paikallinen eliitti.

Kun kyselin mitä mieltä he ovat joka paikassa vilisevistä kiinalaisista ja ymmärtävätkö he että kolonisaatio alkaa näiden myötä uudelleen, ollaan silti positiivisella odottavalla mielellä. Mikä hyvänsä on parempi kuin näköalaton köyhyys jota ylläpidetään avustuksin. Siis heidän mielestään teollistuneet maat tukevat aina maan johtoa ja sen eliittiä. Näin ainakin Zimbabwessa jossa kehitys kaari rikkauksista ryysyihin on ehkä ollut kaikkein räikein.

Mitään mustavalkoisia ongelmia nämä eivät ole ja näin länsimaalaisittain tarkastellen törmätään heti sokerikuorrutuksen alla perusongelmaan jonka ääneen sanominen on leimallisesti rasistinen.

Jos tämän jotenkin silkkihanskoin yrittäisi kiertää, voitaisiin vaikkapa yrittää kuvitella miltä tilanne Suomessa näytti pari sataa vuotta sitten. Ehkä enemmänkin. Kun nälkä ja halla pani kansaa oli sen sopeuduttava kokonsa puolesta sellaiseksi, että kaskiviljelyn epäonnistuessa marjat, kala ja riista piti vahvimmat hengissä.

Raivattuun peltoviljelyyn siirtyminen tapahtui laajassa mittakaavassa vasta kun siihen kansa pakotettiin kartanon herrain alaisina. Näiltä myös opittiin pikkuhiljaa yli oman tarpeen viljely. Ja se taas mahdollisti alkeellisen vaihdanta talouden ja sitä myötä kehityksen. Joka ennepitkään mullisti kaiken ja lopulta romahdutti aatelin aseman.

Nyt voidaan miettiä missä kohtaa kehitystä Afrikassa ollaan menossa." Yli oman tarpeen" ajatus ei oikeastaan toteudu muuta kuin ryöstöretkillään tai valkoisen/kiinalaisen alaisuudessa. Tästä yksinkertaisesta syystä afrikkalainen eliitti ei missään nimessä halua keskiluokan muodostuvan vaan vaalivat kauhutarinoita kolonisaatiosta samalla passivoiden alamaisiaan. Ja tässä heitä merkittävältä osaltaan auttaa kehitysapu. Sen avulla aatelin asema säilyy ilman että tarvii perehdyttää alamaiset ennenpitkää myös itseään hyödyttävään ahkerointiin. Kaivostyössä tätä riskiä ei ole. Ruuantuotannossa kyllä.

Tässä olisi kelpo vaaliteema ja ex suurlähettiläs ehdokkaaksi johonkin puolueeseen, nyt kun uskaltaa suunsa avata. Kyllä pitää ihan tosissaan miettiä tätä koti maatamme, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vain taloudellisesti riippumattomat henkilöt uskaltavat avata suutaan.
 
Back
Top