Kehusanat käyttöön

[AlphaBravo]

Itse pidän myös tuosta anorakkimallisesta lumipuvusta m85. En tiedä onko faktaa mutta olen kuullut että se suunniteltiin alunperin RVL:lle ja PV kehitti oman mallinsa koska anorakkimallinen takki ja lappuhaalarimalliset housut estivät pääsyn alla pidettävän maastopuvun taskuihin ja tetsarit taas lumipuvun housujen ja takin kengurutaskun käytön.

Pitää paikkansa, että RVL käyttää/käytti samaa mallia. Ovat hyvin voineet sen kehittääkin. Muistaakseni RVL:n versio oli kuitenkin ainakin jossain vaiheessa väriltään sellainen hyvin vaalean harmaa eikä täysin valkoinen.

Minusta ajatus, että lumipuvun alla pidetään maastopukua, on epäonnistunut. Ylipäänsä minusta on outoa, että talvivaatteisiin tehdään kompromisseja. Suomessa on vaativa talvi ja talvivaatteiden pitäisi olla hyviä. M62:ta piti sietää talvivaatteena (mihin se on huono), jotta samaa pukua voitiin käyttää kesällä (mihin se on hyvä). Anorakkipuku on kunnolla tehty talvikäyttöön ja se myös toimii talvella.

No minä en pidä koskaan maastopukua tuon lumipuvun alla, joten sen taskuihin ei tarvitse päästäkään ja anorakin kengurutaskuun pääsee mielestäni nimeomaan helpommin tetsarien kanssa kuin muun mallisiin. Housujen rintataskussa en pidä mitään sellaista että sitä tarvisi jatkuvasti tai kiireessä sieltä kaivella.

Juuri samoin. Anorakkipuvun alle ei tarvitse kuin alusasun ja kylmällä lämpökerraston. Ja sen päälle sitten sissitakki tai haalari, kun tarvitaan.

Haalari on tauko/lämpövaatteena erittäin hyvä, mutta vie paljon tilaa repussa. sen pystyy vetämään päälle riisumatta mitään, mitä ominaisuutta arvostaa kylmässä.

 

[baikal]

Itse pidän myös tuosta anorakkimallisesta lumipuvusta m85. En tiedä onko faktaa mutta olen kuullut että se suunniteltiin alunperin RVL:lle ja PV kehitti oman mallinsa koska anorakkimallinen takki ja lappuhaalarimalliset housut estivät pääsyn alla pidettävän maastopuvun taskuihin ja tetsarit taas lumipuvun housujen ja takin kengurutaskun käytön.

Pitää paikkansa, että RVL käyttää/käytti samaa mallia. Ovat hyvin voineet sen kehittääkin. Muistaakseni RVL:n versio oli kuitenkin ainakin jossain vaiheessa väriltään sellainen hyvin vaalean harmaa eikä täysin valkoinen.

Minusta ajatus, että lumipuvun alla pidetään maastopukua, on epäonnistunut. Ylipäänsä minusta on outoa, että talvivaatteisiin tehdään kompromisseja. Suomessa on vaativa talvi ja talvivaatteiden pitäisi olla hyviä. M62:ta piti sietää talvivaatteena (mihin se on huono), jotta samaa pukua voitiin käyttää kesällä (mihin se on hyvä). Anorakkipuku on kunnolla tehty talvikäyttöön ja se myös toimii talvella.

No minä en pidä koskaan maastopukua tuon lumipuvun alla, joten sen taskuihin ei tarvitse päästäkään ja anorakin kengurutaskuun pääsee mielestäni nimeomaan helpommin tetsarien kanssa kuin muun mallisiin. Housujen rintataskussa en pidä mitään sellaista että sitä tarvisi jatkuvasti tai kiireessä sieltä kaivella.

Juuri samoin. Anorakkipuvun alle ei tarvitse kuin alusasun ja kylmällä lämpökerraston. Ja sen päälle sitten sissitakki tai haalari, kun tarvitaan.

Haalari on tauko/lämpövaatteena erittäin hyvä, mutta vie paljon tilaa repussa. sen pystyy vetämään päälle riisumatta mitään, mitä ominaisuutta arvostaa kylmässä.

Tarkoitatko rvl:n kelkkahaalaria? Sehän ei sovi kunnolla pienen auton takakonttiinkaan.:maija:

Sekö m85-lumipuku pitää niin hyvin tuulta ja kosteutta, että talvella ei tarvi kuin mainitsemasi alus- ja väliasun? Tarkoitatko väliasulla sitä armeijan vihreää nallepukua?

 

[AlphaBravo]

Tarkoitatko rvl:n kelkkahaalaria? Sehän ei sovi kunnolla pienen auton takakonttiinkaan.:maija:

PV:n varusteissa on vastaan tullut kahta toppahaalarimallia: kokovalkoinen ja uusi M05:een kuuluva maastokuvioinen. Voihan niitä olla muitakin. RVL:n haalaria en tunne, mutta kelkkahaalari on varmaan paksumpi kuin taukohaalari...(?)

Sekö m85-lumipuku pitää niin hyvin tuulta ja kosteutta, että talvella ei tarvi kuin mainitsemasi alus- ja väliasun? Tarkoitatko väliasulla sitä armeijan vihreää nallepukua?

Joo, itse en ole koskaan käyttänyt anorakkipuvun alla muita vaatteita kuin alus- ja väliasuja, eikä käyttänyt kukaan varusmies- tai reserviläiskollegoistakaan. Alusasuna M91 poolopaita ja housut sekä väliasuna nallepuku (jos tarvitaan). Tai noita vastaavat Craftin, Ullfrotten tms. asut, mitä nyt milloinkin on kaapissa ollut. Ongelmia ei ole ollut. T-paidan voi lisätä hikipaidaksi tai lyhyet alkkarit nivusten suojaksi tai jotain. Liikkuessa tuo on just passeli varustus normaalitalvena.

 

[Second]

Sen enempää kehumatta totean että pari huippuluokan varustetta on täysin mainitsematta eli (tai tämän jo tässä viestissä mainitsin) turkisliivi ja Suunnon kompassi. Makuupussikin on hyvä ja olisi vielä parempi kunnollisen makuualustan kanssa.

Kumpi makuupussi? Untuvahapero vai onteloturselo? Untuvahan noista on ainakin reppuystävällisempi, ainakin mikäli ei ahkiota ole mukana. Mutta omasta mielestäni ainakin osassa Jääkäriprikaatin untuvapusseissa alkoi ehkä jo ikä ja käyttötunnit painaa ja kokoon&painoon nähden niiden suorituskyky ei ollut mikään älyttömän hyvä. Varmaan alunperin olleet ihan huippu vehkeitä, mutta vastaavan kokoisissa hyvin pidetyissä siviilipusseissa ei pitäisi ihan yhtä kylmä olla kuin noissa. Toki kyllä niillä intin untuvapusseilla kykeni suht mukavan yön viettämään jossakin -25 asteessa jos vain piti normaalit talvivaatteet (-lumipuku) päällä yms, eli mielestäni tuossakin kunnossa ne hoitivat hommansa. Ainoa merkittävä puute tuossa untuvamakuupussi seitissä on tuo pussinsuojalakanan puute, eli pussi kakkautuu väkisellä. Noihin ontelopusseihinhan se nyt on tullut.

Makuualustasta (yhtenäinen rulalle pyöritettävä yli sentin paksuinen, ei se taiteltava panssarivaunun telaketju) minulla taas ei ole mitään moitteen sijaa, ei se kylmä kovin helposti ainakaan maasta päässyt tulemaan selkään.

AlphaBravo:

Toppahaalareita on sitten vielä sellainen M/91 kuiviollinen, vetoketjut musitaakseni ihan ylös asti. Eli sellainen M/85 tetsarin varustepussiin sissitakin kanssa sopiva lappuhaalari. En tiedä mistä ja kusta se tuli, en muista virallista nimeä, mutta Sodankylässä se jaettiin joka ukolle.

Meillä tuo lumipuvun alainen vaatetus lähti siitä periaatteesta että palvelusasu eli meitillä sen M/86 (tai jotakin) Sarkapuku tulee vakiona alle. ja sen lisäksi sitten ryhdytään säätämään varustusta kelin mukaisesti.

En tiedä stoppasiko itse lumipuku tuulta, mutta tuo raskan sarkapuvun kangas tuntuu aika tiiviille ja monet sitä muihin tuotteisiin vertailleet meinaa että intin sarkakankaaseen verrattuna siviilimarkkinoiden jotkut sarkapukumallit (tai suoranaiset kopiot) päästää tuulen läpi melkoisen helposti.

 

[noska]

Baikal: pitää kyllä. On sangen tiivistä ja tuhtia enstex- kangasta ja vielä jotenkin käsitelty ettei edes kastu kovin helpolla ja RVL:n kelkkahaalari on eri juttu. Taukohaalari on nimenomaan taukovaatteeksi suunniteltu normaalia pidemmällä vetoketjulla (jostain noin polvesta lähtee) varustettu haalari, jonka olisi tarkoitus olla niin iso että amhtuu taisteluliivin/-vyön päälle) reppu on kuitenkin riisuttava. Itse en ole päässty sitä käyttämään mutta samassa partiossa ollut pari, jotka vannoneet sen nimeen.

Niin ja tosiaan itsekin tulee käytettyä joskus väliasuna joko sitä intin nalleasua tai sen kokeiluversiota (täysvillainen) tai sitten venäläistä sukeltajien kuivapuvun alusasua (villaa).

Second: Vieläkö niitä untuvapusseja on käytössä? Itsellä sellainen oli varusmiesaikana, mutta sen jälkeen on (täällä etelässä) näkynyt vain kuitupusseja. Eli tarkoitin niitä kuitupusseja (jotka on kyllä hirvittävän kokoisia pakkauksia), jotka oli käytössä lähinnä 90-luvulla eli ennen tätä nykyistä Carinthian pussia (sitä en ole päässyt kokeilemaan). Aikoinaan Balkanilla jokainen jolla oli ns. Namibian mallin pussi kävi kyllä äkkiä vaihtamassa tähän (muistaakseni Tenan tekemään) jos joutui sitä yhdenkin talviyön käyttämään. Se Namibian malli oli joku alunperin Namibian operaatioon hommattu kaksikerrospussi (siis kaksi pussia, joita oli tarkoitus käyttää kylminä aikoina sisäkkäin).
Sarkapuku taitaa olla mallia m65. Se diagonaalikankainen palvelus-/lomapuku oli mallia m83. Sarkaahan saa monen vahvuisena. Siviilimallit tehdään nykyään useimmiten melko ohuesta ja vähemmän tiiviistä. Intin mallit tehtiin siitä samasta paksusta kuin manttelit.
Tuo mainitsemasi toppahaalari on ihan eri varuste kuin ne taukohaalarit. Noita maastokuvioisia toppalappuhaalareita jaettiin 90-luvun alussa kaikille varusmiehille joissain varuskunnissa. Niiden ja lyhyen toppatakin oli tarkoitus korvata sarkapuku. Säästösyistä sitten toppatakkia ei varusmiehille jaettu (eikä kai edes hankittu) vaan lappuhaalareita käytettiiin sissitakin kanssa. Ensimmäiset versiot tuosta asukokonaisuudesta taisivat olla yk-miesten oliivinvihreät ja kouluttajien ja eräiden erikoiskoulutusalojen käyttämät harmaat (nämä molemmat jaettiin lyhyellä tooppatakilla). Harmaa lyhyt takki tunnettiin nimellä tornitakki, sen rintaa komistavan tornilogon vuoksi. Varusmiehistä harmaita saivat lähinnä vaunumiehistöt ja venemiehistöt (usikojen) sekä jotkut tiedustelijat. Meillä ainakin perusteluina olivat venemiehillä palvelusturvallisuus (kevyemmät veteen pudotessa kuin sarka) ja helpompi puhdistettavuus (vaunumiehillä) rasvaisissa hommissa. Me tiedustelupuolen väki käytimme niitä lähinnä varuskunnassa osoittaaksemme olevamme jotain erityistä. Nuo lappuhaalarit olivat kyllä tehty helposti puettaviksi jopa sukset jalassa. Niissä oli koko sivusauman mittaiset vetoketjut. Niiden ongelma vaan tahtoi olla se että ne kahisivat melkoisesti, mutta taukovaatteena varmasti toimivat. Tosin tarvitsevat seurakseen takin ja vievät paljon tilaa pakkauksessa.
Intin jakamana en ole koskaan nähnyt muuta versiota kuin se taiteltava makuualausta. Sitäkin on oikeastaan kahta versiota liepeillä ja ilman (ja sitten on osa niitä joista liepeet on vain leikattu pois). ITselläni on tapana kantaa mukana omaa paksua solumuovialustaa ja kovimmilla pakkasilla poron-/tai lampaantaljaa.

 

[Second]

Kyllä kai nuo untuvapussit on nyt poistuneet käytöstä. Minulla ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään tietoa.

Juu ja se raskas sarkapuku oli tosiaan M65. Aivan totta.

Noista lappuhaalareista minä en osaa sanoa oikeastaan mitään, sen verran vähällä käytöllä ne oli (valamarssin aloituspäivänä oli joku -35 ja silloin ainakin minä käytin niiitä marssitauoilla). Ne oli kyllä talvella mukana tetsareihin kytkettynä koska kuuluivat taisteluvarustukseen. Ja toisaalta eihän sitä koskaan tiedä milloin tarvitsee todella lämmintä vaatetta, esim talviseen aikaan metsästyshommiin minä kelpuuttaisin nuo ilman mitään mutinoita, helpot vetää päälle jos tarvitsee jäädä väijyyn ja helpot ottaa pois kun pitäisi taas lähteä liikkumaan. Varusmiespalveluksen yhteydessä noita olosuhteita oli kuitenkin todella vähän ja muu vaatetus oli kyllä ihan riittävän lämmintä. Mulle kovimmat pakkaset sattuivat alokasajalle, ja sehän meni kuitenkin aikalailla taistelukoulutksen yhteydessä ja tauoille kyllä järjestettiin nuotioita, loppupalveluksen aikana oli joulukuu menossa ja pakkaset ei muistaakseni kovin paljoa alle 20 asteen olleet silloin pärjäsi aika hyvin normaali varustuksella. Pari yöllistä vartiovuoroa muistan loppusodasta milloin ajattelin että miksi minun haalarit ja sissitakki on repussa eikä minun päällä Meillä oli tetsareiden tilalla ne pstohj -83:n kantolaitteet, kaikki muu taisteluvarustus niihin sopi mutta varustepussia ei saanut kiinni, eli pakkasvarustus kulki siis repussa.

Käytännössä kai noita haalareita ainkain meikäläisen kokemuksen mukaan pidettiin siinä vaiheessa kun sarkapuku vaihtui M62 maastopukuun joskus huhti- toukokuun vaihteessa taisteluharjoituksissa ja piti yö-vartiossa kupata se parisen tuntia.

Kaiken kaikkiaan teikäläinen, eli Noskaa tarkoitan, vaikuttaa melkoiselle varustus gurulle :a-smiley:

 

[setämies]

Hetkinen? Ne maastokuvioiset lappuhaalarit jaettiin meikäläiselle maastokuvioisen pakkaspuseron kanssa. Onko niin että alkuperäinen versio puvusta oli harmaa ja sen jälkeen tuli maastokuvioinen?

 

[AKE-ukki]

Kyllä

 

[setämies]

Kyllä

Kiitän.

 

[noska]

Kaiken kaikkiaan teikäläinen, eli Noskaa tarkoitan, vaikuttaa melkoiselle varustus gurulle :a-smiley:

Mitä nyt on tullut aikansa laukata erimoisissa harjoituksissa ja missioissa ja kerättyä kaikkea krääsää kaapit täyteen niihin liittyen ja tulihan tota joskus oltua ihan palkkaa vastaan tornifirman hoommissa varastomiehenä. Iän puolesta taas osuin sopivaan murrosvaiheeseen varusmiehen palvelukseen kun varusteita alko vaihtumaan ja koulutuksellisesti porukkaan joka pääsi paljon erilaista kamaa testaamaan. Ja toi krääsän keräytyminen varmaan jossain lasketais jo ihan keräilyharrastukseksikin, niin siihen liittyen on sitten tullut vähä asioista lueskeltua. kun vielä on sopiviin ihmisiin matkan varrella tutustunut, että voi aina soittaa ja kysyä, niin kai sitä tietoa hiukan on jakaakin.
Toi ohjuksen kantolaite o kuitenkin jäänyt vieraaksi. Täytyypä tutustua moiseen.
Yritänpä tossa jossain vaiheessa saada tuttuja kamerankäyttäjiä ottamaan kuvia joistain varusteista keskustelun ratoksi.

 

[pstsika]

Kehuja.

Peltipaita.
+ Pitkät hihat
+ Kuivuu melko nopeasti
+ Miellyttävä iholla
+ Lämmin kylmällä, viileä lämpimällä
- Paidassa saisi olla parempi (korkeampi) kaulus, jotta villapaita ei kutittaisi. Tämä on korjattavissa pitämällä m/91 pooloa ihoa vasten.

Parhaita paitoja joita olen käyttänyt. Ensin ostin yhden kokeilumielessä kun olin kuullut kehuja. Nyt niitä on 3.

Wanhan mallin villapaita
+ Pidempi helma kuin nykyisessä villapaidassa.
+ Hihoissa peukalonreiät. Suojaa siis rannetta pakkasella.

M/91 poolo
+ Vetoketjukaulus.
+ Hengittävä ja kosteutta siirtävä materiaali.
+ Riittävän pitkä helma selkäpuolella toisin kuin useimmissa kaupallisissa pooloissa. Alaselkä ei paljastu pienen voimistelun seurauksena.

Turkisliivi
+ Hinta. SA-myymälästä uudenveroisena 5,50€.
+ Ei liian lämmin sulan aikaan, riittävän lämmin taukovaate talvella.
+ Kevyempi kuin useimmat taukotakeiksi sopivat päällystakit. Vie myös vähemmän tilaa.
+ Ei nappeja, ei vetoketjuja, Liivi sidotaan muutamalla nauhalla edestä kiinni. Ainoa mahdollisuus rikkoa kyseinen vaate on polttaa se. Huonona ompelijana arvostan vaatteessa em. ominaisuutta


Haukkuja.
Lusikka-haarukka
- Vaatii käytön jälkeen pesun, jos käyttäjä ei halua, että nivelkohtaan jäänyt ruoka alkaa elämään. Korvasin luhan mukesta evakuoidulla lusikalla heti alokasajan päätteeksi. Lusikalla on myös parempi ulottuvuus ja se on tukevampi. En ole syönyt pakista sellaista ruokaa, mitä ei saisi nautittua lusikan, puukon ja sormien avulla. Haarukka on turhaa hifistelyä kenttäolosuhteissa.

 

[noska]

Heh, olenpa näköjään unohtanut otattaa noita lupaamiani kuviakin. Hyvä, että pstsika herätti ketjun henkiin.

Turkisliivi
+ Hinta. SA-myymälästä uudenveroisena 5,50€.
+ Ei liian lämmin sulan aikaan, riittävän lämmin taukovaate talvella.
+ Kevyempi kuin useimmat taukotakeiksi sopivat päällystakit. Vie myös vähemmän tilaa.
+ Ei nappeja, ei vetoketjuja, Liivi sidotaan muutamalla nauhalla edestä kiinni. Ainoa mahdollisuus rikkoa kyseinen vaate on polttaa se. Huonona ompelijana arvostan vaatteessa em. ominaisuutta

Itse olen kanssa tähän mieltynyt ja sellaista mukaanai usein kantanut aina varusmiesajan kokemuskista lähtien. Usein jopa kahta sellaista. Menee meinaan mukavasti yöksi välikerrokseksi takin alle ja toinen lisäeristeeksi makuualustan päälle. Tällä kun on se erinomainen ominaisuus että avautuu aivan lättänäksi siihen maata vasten eikä niinkuin myöhempi toppaliivi, jossa oli enemmän muotoon ommellut hartiat.

Haukkuja.
Lusikka-haarukka
- Vaatii käytön jälkeen pesun, jos käyttäjä ei halua, että nivelkohtaan jäänyt ruoka alkaa elämään. Korvasin luhan mukesta evakuoidulla lusikalla heti alokasajan päätteeksi. Lusikalla on myös parempi ulottuvuus ja se on tukevampi. En ole syönyt pakista sellaista ruokaa, mitä ei saisi nautittua lusikan, puukon ja sormien avulla. Haarukka on turhaa hifistelyä kenttäolosuhteissa.

Samaa mietlä. En pidä myöskään tästä nykyaikaisesta sporkista. Vaikka materiaali on hyvä, niin se haarukkaominaisuus on turha ja sahalaita siinä suorastaan älytön. Sahalaidalla ei ole muuta käyttöä kuin sahata omaan poskeen jos erehtyy sapuskaa haarukoimaan.
Itse toin ihan oman lusikan (enkä evakuoinut mukesta) ja se oli jo käytössä koeteltu modifioitu malli. Muuten ihan normaali teräslusikka, mutta sen varren päästä oli taivuttanut jonkin matkaa kaksinkerroin lenkiksi. Tästä lenkistä se oli sitten kätevä ripustaa taskunsuuhun (ei pyörinyt taskun pohjalla), miehistövyöhön tai pakin reunaan (kätevää kuljettaa jakopisteillä) ja saipa siihen vielä pienen jousihaankin tai narun pätkän, jolla sen sai kiinni varusteisiin hukkumisen estämiseksi. Sama lusikka multa löytyy vieläkin ja olenpa pari moista modannut sitten myöhemminikin.

 

[baikal]

Heh, olenpa näköjään unohtanut otattaa noita lupaamiani kuviakin. Hyvä, että pstsika herätti ketjun henkiin.

Turkisliivi
+ Hinta. SA-myymälästä uudenveroisena 5,50€.
+ Ei liian lämmin sulan aikaan, riittävän lämmin taukovaate talvella.
+ Kevyempi kuin useimmat taukotakeiksi sopivat päällystakit. Vie myös vähemmän tilaa.
+ Ei nappeja, ei vetoketjuja, Liivi sidotaan muutamalla nauhalla edestä kiinni. Ainoa mahdollisuus rikkoa kyseinen vaate on polttaa se. Huonona ompelijana arvostan vaatteessa em. ominaisuutta

Itse olen kanssa tähän mieltynyt ja sellaista mukaanai usein kantanut aina varusmiesajan kokemuskista lähtien. Usein jopa kahta sellaista. Menee meinaan mukavasti yöksi välikerrokseksi takin alle ja toinen lisäeristeeksi makuualustan päälle. Tällä kun on se erinomainen ominaisuus että avautuu aivan lättänäksi siihen maata vasten eikä niinkuin myöhempi toppaliivi, jossa oli enemmän muotoon ommellut hartiat.

Haukkuja.
Lusikka-haarukka
- Vaatii käytön jälkeen pesun, jos käyttäjä ei halua, että nivelkohtaan jäänyt ruoka alkaa elämään. Korvasin luhan mukesta evakuoidulla lusikalla heti alokasajan päätteeksi. Lusikalla on myös parempi ulottuvuus ja se on tukevampi. En ole syönyt pakista sellaista ruokaa, mitä ei saisi nautittua lusikan, puukon ja sormien avulla. Haarukka on turhaa hifistelyä kenttäolosuhteissa.

Samaa mietlä. En pidä myöskään tästä nykyaikaisesta sprokista. Vaikka materiaali on hyvä, niin se haarukkaominaisuus on turha ja sahalaita siinä suorastaan älytön. Sahalaidalla ei ole muuta käyttöä kuin sahata omaan poskeen jos erehtyy sapuskaa haarukoimaan.
Itse toin ihan oman lusikan (enkä evakuoinut mukesta) ja se oli jo käytössä koeteltu modifioitu malli. Muuten ihan normaali teräslusikka, mutta sen varren päästä oli taivuttanut jonkin matkaa kaksinkerroin lenkiksi. Tästä lenkistä se oli sitten kätevä ripustaa taskunsuuhun (ei pyörinyt taskun pohjalla), miehistövyöhön tai pakin reunaan (kätevää kuljettaa jakopisteillä) ja saipa siihen vielä pienen jousihaankin tai narun pätkän, jolla sen sai kiinni varusteisiin hukkumisen estämiseksi. Sama lusikka multa löytyy vieläkin ja olenpa pari moista modannut sitten myöhemminikin.

Minun kenttälusikassani on tiukalle vitosteltu kumilenkki, josta jää silmukan verran jämäksi, ja sen voi ripustaa siitä tai panna vaikka napintyveen kiinni. Hygieenisyyden mahtikulminaatio se tuskin on mutta ah niin legendaarinen.

 

[suksisissi]

Luulisin että tarkoitat sillä turkisvuorisella takilla vihreää m58 takkia. TIetääkseni sitä ei ole koskaan tarkoitettukaan pidettäväksi sarkatakin päällä vaan siihen kuuluvien housujen kanssa. Sarkapuku oli kaiketi tuon m58 asukokonaisuuden edeltäjä.

Ruotsalaiset kehittivät 1950-luvun lopussa kaksi kenttäasua, sarkaisen ja puuvillaisen/puuvillasekoitteisen. Niillä on muistaakseni perättäiset vuosimallit, olisiko sarkainen, väriltään ruskeanvihreä ollut m58 ja puuvillainen selkeästi vihreä m59?

Kummankaan mallin takissa ei ole rintataskuja, sen sijaan isoja helmataskuja on neljä, joista toisen takana. Rintataskut jätettiin ilmeisesti pois, koska tuon aikaisessa ruotsalaistetsarissa oli "brittityyliset" (m/37) varsin ylös tulevat lipastaskut.

Topicissa mainittu keinoturksivuorinen takki on puvun puuvillaversion päällys/taukotakki, ruotsalaisittain vindrock eli tuulitakki. Käyttätarkoitus on siis sama kuin meikäläisellä sissitakilla tai manttelilla.
Sarkaversion vastaavaan en ole törmännyt. Sen kanssa lienee tarvittaessa käytetty vanhempaa mallisarjaa olevaa sarkamenttelia?

Kuten Noska tuolla jo mainitsi, ruotsalaishousujen lahkeen hihnojen ja koukkujen käyttötarkoitus on kiristää housun lahje nilkkapituisen marssikengän (marschkänga) päälle. Ruotsalaisehan ottivat varsikengät käyttöön vasta M90-sarjassa eivätkä ole koskaan käyttäneet "mannesaappaita" (Upseerit toki käyttibvät ratsastussaappaita paraatiasussa).
Ruotsalaisessa talvioppaassa kehoitetaan muuten löysäämään lahkeiden hihnat pitkällä hiihtomarssilla tuuletuksen takia.

 

[noska]

Luulisin että tarkoitat sillä turkisvuorisella takilla vihreää m58 takkia. TIetääkseni sitä ei ole koskaan tarkoitettukaan pidettäväksi sarkatakin päällä vaan siihen kuuluvien housujen kanssa. Sarkapuku oli kaiketi tuon m58 asukokonaisuuden edeltäjä.

Ruotsalaiset kehittivät 1950-luvun lopussa kaksi kenttäasua, sarkaisen ja puuvillaisen/puuvillasekoitteisen. Niillä on muistaakseni perättäiset vuosimallit, olisiko sarkainen, väriltään ruskeanvihreä ollut m58 ja puuvillainen selkeästi vihreä m59?

Kummankaan mallin takissa ei ole rintataskuja, sen sijaan isoja helmataskuja on neljä, joista toisen takana. Rintataskut jätettiin ilmeisesti pois, koska tuon aikaisessa ruotsalaistetsarissa oli "brittityyliset" (m/37) varsin ylös tulevat lipastaskut.

Topicissa mainittu keinoturksivuorinen takki on puvun puuvillaversion päällys/taukotakki, ruotsalaisittain vindrock eli tuulitakki. Käyttätarkoitus on siis sama kuin meikäläisellä sissitakilla tai manttelilla.
Sarkaversion vastaavaan en ole törmännyt. Sen kanssa lienee tarvittaessa käytetty vanhempaa mallisarjaa olevaa sarkamenttelia?

Kuten Noska tuolla jo mainitsi, ruotsalaishousujen lahkeen hihnojen ja koukkujen käyttötarkoitus on kiristää housun lahje nilkkapituisen marssikengän (marschkänga) päälle. Ruotsalaisehan ottivat varsikengät käyttöön vasta M90-sarjassa eivätkä ole koskaan käyttäneet "mannesaappaita" (Upseerit toki käyttibvät ratsastussaappaita paraatiasussa).
Ruotsalaisessa talvioppaassa kehoitetaan muuten löysäämään lahkeiden hihnat pitkällä hiihtomarssilla tuuletuksen takia.

Juu korjataas tuo virheeni eli vihreä puku on m/59 ja sarkainen m/58.
Tuolta http://www.algonet.se/~hogman/uniformer_armen_19.htm#M/1958 löytyy kuvaukset sikäläisistä asukokonaisuuksista.

 

[pstsika]

+

Intin vihreät saapassukat ovat hyviä. Pitkä varsi ja kestävät kulutusta. Noiden alle kun laittaa merinovillaiset sukat ja kengästä riippuen yhdet tai kahdet saapassukat siihen päälle, niin ei pääse jaloille tulemaan pakkasella kylmä elleivät jalat ja kengät kastu.

Ruskea miehistövyö saa myös plussaa. En ole ikinä pitänyt yhtä kestävänoloista nahkavyötä. Kestävät varmasti isoisältä pojalle. Saako tälläisen hankittua jostain?

Noukkarit ja kintaat. Se perinteinen vihreä intin nahkarukkanen ja sen kanssa käytettävä vihreä tai harmaa kinnas. Näillä ei mitään hienomotoristisia juttuja tehdä, mutta ovat lämpimät. Nahkarukkaset on hiihdettäessä ihan hyvät, jos ei käytä kintaita samaan aikaan, jolloin ne ovat liian lämpimät.

Sorsa eli se m/62 kuvioitu maastolakki on kesällä hyvä koska, se ei ole liian lämmin, mutta suojaa kuitenkin auringolta jossain määrin. Kesän ulkopuolella käyttökelpoisuus rajoittuu, koska se ei lämmitä yhtään.

Kauluri. Ei mitään hajua mallista, mutta väriltään vihreä ja vastaavanlaisia saa kaupasta. Keksin vain yhden huonon puolen. Lämmönsäätely. Hyviä taas: ei purkaudu vahingossa, kuten kaulaliinan kanssa voi käydä eikä mene liian tiukalle. Kaulaliinan etuna on kylläkin se, että lämmönsäätely on helpompaa ja sillä pystyy suojaamaan myös kasvoja.

Kenttälakki m/91. Kolmen vuodenajan päähine, joskin kesän helteillä liian kuuma. Alaslaskettavat vemppaläpät on vähän siinä ja siinä. Ei ole ainakaan mulla ollut käyttöä. Jos tulee päälle kylmä niin sitten pipo päähän. Hiihtäessä ihan ylivertainen pipoon tai karvalakkiin verrattuna. Tauolla sitten talvipäähine päähän.


+/-

Panssarivaunupäähine ts. nakkipipo oli ihan hyvä nukkuessa. Talvimallisena se on lämmin ja siinä on melko hyvä kuulonsuojaus. Vaunun sisätiloissa se ei ollut niin hyvä, koska piuhan kanssa pelaaminen täpötäydessä miehistötilassa oli liian vaikeata ja jalkautuessa se olisi aina pitänyt kuitenkin vaihtaa kypärään eli olisi hidastanut jalkautumista. Runkojohtajan paikalla matkustaessa sitä käytti mieluusti, koska siten kuuli vaunumiehistön puheen ja pystyi ennakoimaan pahimmat pomput. Huonona puolena oli se, että pakollisena varusteena se vei varustepussista tilaa, vaikkei alkuperäisen tarkoituksen mukaista käyttöä juuri löytynytkään.

Ahkio kuuluu samaan sarjaan psv-päähineen kanssa. Kertaakaan en palvelusaikana vetänyt ahkiota suksien kanssa lumessa, mutta jostain syystä olen vetänyt sitä jalan hiekalla. Ryhmämateriaali ahkioon ja koko paketti mka:n lavalle. Ihan näppärää. Ahkio on kuitenkin ihan hyvä nukkumapaikka.

-

Mustat nahkasormikkaat. Tuollaiset meillä oli palveluskäsineinä ja niiden kanssa käsiteltiin aseita. Valmistaja taisi olla Kumitehdas tms. Huonoimmat käsineet mitä olen koskaan käyttänyt. Hajosivat jo siinä vaiheessa, kun asetta edes katsoi. Leirin jälkeen sai aina palauttaa jäljellä olevat riekaleet varusvaihdossa ja ottaa uudet tilalle. Ihan oikeasti: palvelushansikkaat sai vaihtaa lähes joka viikko ehjiin, jos kuluneen viikon aikana oli käsitelty aseita.

Pyyhe oli huono. Ainoa hyvä puoli oli se, että se vei vähän tilaa repussa, mutta ihan yhtä kompakteja joskin nopeammin kuivuvia ja paremman imutehon omaavia saa kaupasta. Pyyhe ei kuitenkaan ollut niin huono, että olisin omaa viitsinyt viedä. Intin pyyhkeessä on aika paljon samaa astioiden kuivauspyyhkeen kanssa, joskin se on isompi.

 

[Teme]

Ruskea miehistövyö saa myös plussaa. En ole ikinä pitänyt yhtä kestävänoloista nahkavyötä. Kestävät varmasti isoisältä pojalle. Saako tälläisen hankittua jostain?

Sellainen tuli hukattua, lunastettua ja löydettyä aika tasan tarkkaan kaksikymmentä vuotta sitten. Edelleen täydessä iskussa. Ainoa tarvike mikä tuli näköjään epähuomiossa pakattua siiviilikassiin (ja kertauksessa vahingossa hukattu saippuarasia). MPY:n musta miehistövyö tuli ostettua pitkän epäröinnin jälkeen varavyöksi. "Tieteellinen" vaateritesti osoitti että samanmittainen 95/105 MPY miehistövyö painaa 73% alkuperäisen painosta solkineen päivineen. Kertonee jonkin verran nahkalaatujen erosta.

Nostalgiasyistä varikolta haetut m62 paksukankaiset puuvillahousut on erinomaisen mukavat. Kesällä välillä jopa mukavapi kuin verkkarit tai kollageenihousut. Ja taskutilaa on enemmän and with easy access.

 

[pstsika]

Ruotsalaisten kamoista annan paljon plussaa M/90 pakkaspuvulle. Huomattavasti parempi kuin kotimainen vanhemman mallin (M/05 edeltäjä) pakkashousut ja setämiehen mainitsema lyhyt pakkastakki. Väri on vihreä eli sopii myös retkeilykäyttöön. Mahtuu hyvin lumipuvun alle. Takki ulottuu reiden puolivälin ja polven väliin, housut taas nännien ja navan väliin. Housujen sivuilla vetoketjut, jotka saa avattua sekä ylhäältä, että alhaalta eli pukeminen on aika helppoa ja nopeaa. Nilkoissa nappikiristys ja vyötäröllä resori. Housujen mukana ei tullut olkaimia, joten niille piti varata ihan omat henkselit.