KorpiSISSI
Kenraali
Last edited by a moderator:
Kenttälääkintä videoita ja kuvia
- Viestiketjun aloittaja JSP
- Aloitus PVM
RE: Kenttälääkintä videoita
Tuolta löytyy hyvin tietoa: http://www.cs.amedd.army.mil/borden/Portlet.aspx?ID=cb88853d-5b33-4b3f-968c-2cd95f7b7809
Ilmeisesti FST:llä on 20 henkilön tiimi, johon kuuluu ortopedi, kolme yleiskirurgia, kaksi anestesiahoitajaa, tehohoitohoitajia (en keksinyt parempaakaan suomennosta) ja "teknikkoja". Nämä "teknikot" varmaan jotain hoitajiin viittaavia? Maksimissaan 30 operaatiota / 72 h.JSP kirjoitti:
Tuolta löytyy hyvin tietoa: http://www.cs.amedd.army.mil/borden/Portlet.aspx?ID=cb88853d-5b33-4b3f-968c-2cd95f7b7809
RE: Kenttälääkintä videoita
CSH: http://en.wikipedia.org/wiki/Combat_Support_Hospital
Mikäli puhumme samasta asiasta, niin FST on role 2 ja combat support hospital löytyy role 3:lta (/level III) ja IV tasolta kenttäsairaala. (Role 5 on Yhdysvalloissa sijaitsevat hoitolaitokset). Role 1 tasolla ei ole kykyä kirurgisiin toimenpiteisiin ellet tarkoita jotain paineilmarinnan purkua tms.winsu kirjoitti:
CSH: http://en.wikipedia.org/wiki/Combat_Support_Hospital
Tässä vielä havainnollistakseni näitä tasoja muutama kaaviokuva:
Joissain lähteissä battalion aid station on level 1 ja joissain level 2. Käytännössä sinänsä ei liene väliä lasketaanko joku tietty hoitopaikka mille tasolle jne. joten nämä kuvat tuskin paljoa sinänsä tarjoaa infoa, mutta tuohon aijempaan vastaukseeni täydentävää/havainnollistavaa tietoa.
Joissain lähteissä battalion aid station on level 1 ja joissain level 2. Käytännössä sinänsä ei liene väliä lasketaanko joku tietty hoitopaikka mille tasolle jne. joten nämä kuvat tuskin paljoa sinänsä tarjoaa infoa, mutta tuohon aijempaan vastaukseeni täydentävää/havainnollistavaa tietoa.
kimmo.j
Respected Leader
Mielenkiintoinen pätkä.
Huomio kiinnittyy aikajanaan, mielestäni hoito oli melko hidasta, mutta ottaen huomioon kopterin saapuminen, ei suurempi kiire olisi hyödyttänyt. Ilmeisesti osasivat aikatauluttaa työnsä.
Pari muuta huomiota, olisin peitellyt potilaan jollain, nyt jäi melko kylmän oloiseen ilmaan melkein alastomana. Vammapotilas kestää huonosti kylmää. Leikkaaminen saksilla oli melko vaivalloista, hyvä leikkuukoukku oliis ehkä helpottanut työtä. Toinen olisin avannut suoniyhteyden hiukan aikaisemmin, liekö "keikka addu" tärisyttänyt pistäjän käsiä, vai oliko potilaan (veren)paineet jo laskeneet, ettei enää onnistunut, vaikea sanoa.
Kolmas kohta, huomasitteko kiristyssiteet laitetaan aluksi melko heppoisin perustein, päätöstä muutetaan sitten kun potilas on paremmin tutkittu. Peittävät sidokset laitettiin melko myöhään ja kasvojen vammoja ei sidottu lainkaan. Peruste tähän oli mielestäni hyvä.
Kotisohvalta on tietysti helppo kommentoida toisten töitä, mutta jos oppia näistä haluaa ammentaa, niin siinä muutama kohta.
Yksi huomion arvoinen kohta tuli noin 20 min kohdalla, siinä ilmeisesti kameran kantaja valittaa päänsärkyä. Kyse lienee paineen aiheuttamasta vammasta. Näitähän on raportoitu viimeisen 10-vuoden aikana. Toistuvina saattavat aiheuttaa neurologisia oireita ja on näillä jopa selitetty veteraanien käytöshäiriöitäkin.
Huomio kiinnittyy aikajanaan, mielestäni hoito oli melko hidasta, mutta ottaen huomioon kopterin saapuminen, ei suurempi kiire olisi hyödyttänyt. Ilmeisesti osasivat aikatauluttaa työnsä.
Pari muuta huomiota, olisin peitellyt potilaan jollain, nyt jäi melko kylmän oloiseen ilmaan melkein alastomana. Vammapotilas kestää huonosti kylmää. Leikkaaminen saksilla oli melko vaivalloista, hyvä leikkuukoukku oliis ehkä helpottanut työtä. Toinen olisin avannut suoniyhteyden hiukan aikaisemmin, liekö "keikka addu" tärisyttänyt pistäjän käsiä, vai oliko potilaan (veren)paineet jo laskeneet, ettei enää onnistunut, vaikea sanoa.
Kolmas kohta, huomasitteko kiristyssiteet laitetaan aluksi melko heppoisin perustein, päätöstä muutetaan sitten kun potilas on paremmin tutkittu. Peittävät sidokset laitettiin melko myöhään ja kasvojen vammoja ei sidottu lainkaan. Peruste tähän oli mielestäni hyvä.
Kotisohvalta on tietysti helppo kommentoida toisten töitä, mutta jos oppia näistä haluaa ammentaa, niin siinä muutama kohta.
Yksi huomion arvoinen kohta tuli noin 20 min kohdalla, siinä ilmeisesti kameran kantaja valittaa päänsärkyä. Kyse lienee paineen aiheuttamasta vammasta. Näitähän on raportoitu viimeisen 10-vuoden aikana. Toistuvina saattavat aiheuttaa neurologisia oireita ja on näillä jopa selitetty veteraanien käytöshäiriöitäkin.
Joo... Noita lääkintäpaseja ei käsitykseni mukaan ole kovin monta kappaletta. Puolustusvoimat ovat viimeisimmissä hankkinoissaan hankkinut lisää myös panssaroituja sairaankuljetuspanssarivaunuja (MT-LBu), jotka soveltuvat toimintaan myös ns. kuumassa paikassa (Alla Maavoimien Liikkuvuus ja tulivoima -toimintanäytös 5.8.2015). Sairasautotkin ovat usein ottoajeneuvoja eli ns. pullapakettimersuja, jotka ovat pikavarusteltu sairaankuljetukseen. Ilmakuljetukset kyllä vaativat täydellisen ilmaherruuden, jota Suomessa tuskin saavutetaan. Kopterin alas ampumisen riski on suuri ja on mietittävä, mihin sitä käytetään. Eli kyllä maakuljetus helikopterikyydin voittaa monessakin mielessä. Esimerkiksi linja-autoja voidaan varustaa sairaankuljetukseen lisäämällä niihin paarit ja jotakin lääkintävarustusta. Yhden haavoittuneen taistelijan kuljetukseen evakuointisairaalaan ei resursseja ole. Samassa kuljetuksessa tulee myös muita eikä vain yksi haavoittunut.
kimmo.j
Respected Leader
Tässäkin asiassa useampi keino on aina parempi kuin vain yksi.
Olosuhteet sitten määrittelevät mikä on paras. Ei se suurvalta vihollinen pyyhi ilmatilaa tyhjäksi millään maagisella kuolemansäteellä. Kopterievakointi etulinjan poterosta on epätodennäköinen, mutta taaempaa (esim pataljoona tasolta) todennäköisesti toteutettavissa. Toki se sisältää riskejä, mutta niin sisältää se Ällillä ajelukin, panssaroimattomista ajoneuvoista puhumattakaan.
Panssaroitu evakointi- ja hoitokalusto on kyllä paikallaan ja pitäisin sitä suorastaan vaatimuksena. Sen puute on merkittävä puute, joka tulee hidastamaan joukkojen liikettä.
Nuo linja-autoista rakennetut sairaankuljetusbussit ovat toki hyviä, mutta vasta turvalliselta alueelta taaksepäin. Miten ne haavoittuneet saadaan sinne turvalliselle alueelle on se haaste. Puhumattakaan aika faktorista jolla homma pitäisi toimia. Nykyisen taistelukentän laajuus ja liikkuvuus on melkoinen haaste lääkintäorganisaatiolle.
Olosuhteet sitten määrittelevät mikä on paras. Ei se suurvalta vihollinen pyyhi ilmatilaa tyhjäksi millään maagisella kuolemansäteellä. Kopterievakointi etulinjan poterosta on epätodennäköinen, mutta taaempaa (esim pataljoona tasolta) todennäköisesti toteutettavissa. Toki se sisältää riskejä, mutta niin sisältää se Ällillä ajelukin, panssaroimattomista ajoneuvoista puhumattakaan.
Panssaroitu evakointi- ja hoitokalusto on kyllä paikallaan ja pitäisin sitä suorastaan vaatimuksena. Sen puute on merkittävä puute, joka tulee hidastamaan joukkojen liikettä.
Nuo linja-autoista rakennetut sairaankuljetusbussit ovat toki hyviä, mutta vasta turvalliselta alueelta taaksepäin. Miten ne haavoittuneet saadaan sinne turvalliselle alueelle on se haaste. Puhumattakaan aika faktorista jolla homma pitäisi toimia. Nykyisen taistelukentän laajuus ja liikkuvuus on melkoinen haaste lääkintäorganisaatiolle.
VK
Alikersantti
Onko Suomessa harrastettu tälläistä nesteytystä taistelukelpoisen jengin kanssa?
On.
Ainakin omalla kohdalla kuukahtanutta, lievästi lämpöuupunutta tai dehydraatiosta kärsivää varusmiestä on nesteytetty yön yli kouluttajien sisämajoituksessa. Tonni pari keittistä ja huilia pikkasen irti "tilanteesta" tekee monesti ihmeitä. Aamulla uusi arvio ja tarvittaessa palautus keppinä omaan joukkoon tai evakuointi ajoneuvolla varuskuntaan terveysasemalle.