Kertausharjoitusten määrä romahti - puolustusvoimat huolissaan osaamistasosta

Tvälups

Ylipäällikkö
#1
yle 24.1.2014 klo 15:20
Kertausharjoitusten määrä romahti - puolustusvoimat huolissaan osaamistasosta
Puolustusvoimien muutokset ja määrärahojen puute ovat pudottaneet kertausharjoitusten määrän reilusti alle tavoitetason. Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilatun koulutuksen määrä on kasvanut runsaasti.

Kuva: Yle
Mistä on kyse?
  • Puolustusvoimien kertausharjoituksissa on koulutettu 2000-luvulla parhaillaan 35 000 reserviläistä vuosittain
  • Vuosien 2012 ja 2013 aikana reserviläisiä on kertausharjoituksissa koulutettu alle 5000 vuodessa
  • Vuonna 2015 on tarkoitus kutsua 18 000 reserviläistä kertauksiin
  • Puolustusvoimien maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamien koulutusvuorokausien määrä on kasvanut vuodessa yli viidenneksellä
Kertausharjoitusten määrä on heilahdellut rajusti 2000-luvulla. Osin syynä on muuttunut puolustusvoimien sodan ajan vahvuus, mutta myös rahan puute.

Huippu nähtiin vuonna 2004, jolloin koulutettiin yli 35 000 reserviläistä. Parina edellisenä vuonna koulutusta on saanut vajaat 5000 reserviläistä, vaikka tavoitteena on ollut kertauttaa 25 000 henkilöä vuosittain. Tavoitteista vajaat määrät ovat johtaneet koulutusvelkaan.

– Meille on syntynyt vuosittaista koulutusvelkaa noin 20 000 reserviläisen verran. Velka huolestuttaa tietenkin, sanoo everstiluutnantti Jari Enberg maavoimien esikunnan henkilöstöosastolta.

Vuonna 2015 puolustusvoimauudistuksen myötä sodan ajan vahvuudesta laskettava tavoitteellinen kertausharjoitettavien joukko on noin 18 000 vuosittain.

– Jos tuohon 18 000 ei päästä, niin pelkään pahoin, että sitä menetettyä koulutusvelkaa ei voida silloin enää kuroa taaksepäin. Nyt vuoden 2015 jälkeinen aika on kriittinen minun näkemykseni mukaan, Enberg pohtii.

Tulitukea maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä
Samalla esimerkiksi maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäälliköllä on pitänyt kiirettä. Viime vuonna 150 koulutustapahtumassa kävi noin 4000 henkilöä. Määrä on kasvanut vuosittain.

– Kertausharjoituksia on tänä päivänä vähemmän kuin aikaisemmin ja reserviläiset haluavat saada sotilaallista koulutusta ja sitä kautta osallistumishalukkuutta on tullut lisää, sanoo maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin mikkeliläinen piiripäällikkö Ari Kuikka.

Myös puolustusvoimat tilaa maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä sotilaallista valmiutta antavia kursseja, joissa reserviläisten henkilökohtaisia tietoja ja taitoja päivitetään.

– Se tukee erinomaisella tavalla meidän reservin koulutusta, mutta se ei missään nimessä korvaa näitä reservin kertausharjoituksia, muistuttaa everstiluutnantti Jari Enberg.

Vuonna 2015 otetaan maavoimissa käyttöön muun muassa uudistettu taistelutapa. Uudistukset tuovat uudet haasteet myös vapaaehtoisten kouluttajille.

– Jos ei kehity, jää heti jälkeen. On pakko kehittyä, jotta on edellä ja ajan hermolla, tiivistää piiripäällikkö Ari Kuikka.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#2
– Meille on syntynyt vuosittaista koulutusvelkaa noin 20 000 reserviläisen verran. Velka huolestuttaa tietenkin, sanoo everstiluutnantti Jari Enberg maavoimien esikunnan henkilöstöosastolta
.
Että ihan yllättäin pääsi tällainen sitten syntymään.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#3
Että ihan yllättäin pääsi tällainen sitten syntymään.
No, nyt aletaan kinuta rahaa tällä opilla. Vedotaan reservin koulutusvajeeseen, joka on hups syntynyt tuossa 20 vuoden aikana, ihan itestään. Noh, kai tämä on sitten ainoa tapa toimia. Tai sitten aletaan valmistella seuraavaa siirtoa, jossa todetaan esim. 100 tuhannen ressun täysin armotta massavanhentuneen, koulutusvajetta ei rahoituksen puutteen vuoksi voida paikata....eli luiskaan. Sitten tämä kerrotaan ressuliitoille yms. ja kas, silmät killillään katsotaan kertojaa ja taputetaan kuin politbyroon kokouksessa Moskovassa v. - 72 Bresneville. "on siinä hyvä puhuja" ja "kyllä intti yrittää, mutta ne sossut"....."ja vihreet"....ja persut tietysti.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
#4
Pelkään että veli baikal visioi tulevaa tulevaisuutta...

Reservi on massavanhentunut, ei varaa kertauttaa, supistetaan SA-vahvuutta ja kas! liittoutuminen on PAKKO.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#5
Juu TONAVA-strategia tuntuu olevan vuorossa. Tietysti mahdollista on sekin että määrärahoja lisätään muutamia miltsejä jotka joudutaan olosuhteiden pakosta käyttämään toimintakuluihin.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#6
Tulipa muuten mieleen. Jos kertausharjoitukseen (vast.) osallistumisen taloudellisia ja muita edellytyksiä heikennettäisiin merkittävästi (so. KH->VEH VEH->MPK KSI ja vielä kertoimia alas, hyväksyntä saatava mahdolliselta kanssahuoltajalta ja työpaikalta kirjallisesti jne.), niin sittenhän voisi avautua suureen ääneen notta kyllähän myö, mutta kun väki ei tule.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#7
Huomatkaa, että minä hlökoht. en pidä hirmuisena katastrofina sitä, jos kun ehkä todennäköisesti kategoriset ilmoitusluvut pienenevätkin. Minä lähden siitä käsityksestä, että tuleville tst-kentille pitää oikeasti marssittaa osaajia. Kenttäpuvun ripustimia ei tarvita kuin Hämeen huoltorykmentissä. Ilman Torjuntavoittoakatemian opintojakin näkee mm. uudistusmeininkien askelmerkeistä, että tätä rataa ajatus kulkee siellä Terävässä Päässä.

Käytössä oleva tulivoima ja johtamisjärjestelmä, tilannekuva ja viestiyhteydet mahdollistavat monen monta temppua ilman suuria joukkoja, katsokaas vaan tarkemmin asioita, kyllä sen huomaa. Ja panssariaseen vahvistaminen tuo jykevyyttä Valtakunnan ydinalueen puolustukseen, aivan ehdoitta se tekee gutvanaa. Kyllä Maavoimien taistelua on aidosti uudistettu ja sitä viilataan varmasti vielä paljon. Yksi määre siitä löytyy: väki vähenee, mutta pidot toisaalta paranee.

Pv haluaa pitää terässä ne joukot, jotka muodostetaan muutamasta nuorimmasta ikäluokasta. Seuraava porras on se, että kysytään kentältä vapaaehtoisia osallistujia. Tuohon väliin osuva joukko pienenee ja kovaa. Minun silmissäni on siis ne ns. kovat joukot....tyhjää......vapaaehtoisuuteen perustuvat systeemit. Tuohon väliin osuva massa pienenee ja jyrkästi.
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
#8
Huomatkaa, että minä hlökoht. en pidä hirmuisena katastrofina sitä, jos kun ehkä todennäköisesti kategoriset ilmoitusluvut pienenevätkin. Minä lähden siitä käsityksestä, että tuleville tst-kentille pitää oikeasti marssittaa osaajia. Kenttäpuvun ripustimia ei tarvita kuin Hämeen huoltorykmentissä. Ilman Torjuntavoittoakatemian opintojakin näkee mm. uudistusmeininkien askelmerkeistä, että tätä rataa ajatus kulkee siellä Terävässä Päässä.

Käytössä oleva tulivoima ja johtamisjärjestelmä, tilannekuva ja viestiyhteydet mahdollistavat monen monta temppua ilman suuria joukkoja, katsokaas vaan tarkemmin asioita, kyllä sen huomaa. Ja panssariaseen vahvistaminen tuo jykevyyttä Valtakunnan ydinalueen puolustukseen, aivan ehdoitta se tekee gutvanaa. Kyllä Maavoimien taistelua on aidosti uudistettu ja sitä viilataan varmasti vielä paljon. Yksi määre siitä löytyy: väki vähenee, mutta pidot toisaalta paranee.

Pv haluaa pitää terässä ne joukot, jotka muodostetaan muutamasta nuorimmasta ikäluokasta. Seuraava porras on se, että kysytään kentältä vapaaehtoisia osallistujia. Tuohon väliin osuva joukko pienenee ja kovaa. Minun silmissäni on siis ne ns. kovat joukot....tyhjää......vapaaehtoisuuteen perustuvat systeemit. Tuohon väliin osuva massa pienenee ja jyrkästi.
Tarkka analyysi. Niinhän se on ettei pidä kuunnella mitä PV suu sanoo vaan mitä kädet tekee. Onko kertauspanostukset kohdistumassa nuorimman ikäluokan harjoituksiin? Sillä saisi eniten paukkua punnalla, siis puolivalmis joukko pidettyä osaamistasollaan vuoden-kaksi. Toisaalta, sellaisia harjoituksia nähtäneen jatkossakin, joiden joukkoja, runkoja, jne, tarvitaan isomman kuvion kouluttamiseen, päättökokeisiin jne. Mutta niihin ei käsketä kymmenintuhansin.
 

Victor Charlie

Kapteeni
Lahjoittaja
#9
Ja pitämällä aktiiviressut mukana toiminnassa hämärretään samalla sitä tosiasiaa, että meillä ei oikeasti ole ollut kunnollista, kertausharjoitettua laajaa reserviä enää kohta kahteen vuosikymmeneen. 90-luvun laman aikana syntynyttä koulutusvajetta ei koskaan saatu kiinni, tuskin saadaan tätäkään.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon ja minkä tasoisia joukkoja PV oikeasti aikoo kriisitilanteessa saada kasaan.
 
#10
Huomatkaa, että minä hlökoht. en pidä hirmuisena katastrofina sitä, jos kun ehkä todennäköisesti kategoriset ilmoitusluvut pienenevätkin. Minä lähden siitä käsityksestä, että tuleville tst-kentille pitää oikeasti marssittaa osaajia. Kenttäpuvun ripustimia ei tarvita kuin Hämeen huoltorykmentissä. Ilman Torjuntavoittoakatemian opintojakin näkee mm. uudistusmeininkien askelmerkeistä, että tätä rataa ajatus kulkee siellä Terävässä Päässä.

Käytössä oleva tulivoima ja johtamisjärjestelmä, tilannekuva ja viestiyhteydet mahdollistavat monen monta temppua ilman suuria joukkoja, katsokaas vaan tarkemmin asioita, kyllä sen huomaa. Ja panssariaseen vahvistaminen tuo jykevyyttä Valtakunnan ydinalueen puolustukseen, aivan ehdoitta se tekee gutvanaa. Kyllä Maavoimien taistelua on aidosti uudistettu ja sitä viilataan varmasti vielä paljon. Yksi määre siitä löytyy: väki vähenee, mutta pidot toisaalta paranee.

Pv haluaa pitää terässä ne joukot, jotka muodostetaan muutamasta nuorimmasta ikäluokasta. Seuraava porras on se, että kysytään kentältä vapaaehtoisia osallistujia. Tuohon väliin osuva joukko pienenee ja kovaa. Minun silmissäni on siis ne ns. kovat joukot....tyhjää......vapaaehtoisuuteen perustuvat systeemit. Tuohon väliin osuva massa pienenee ja jyrkästi.
kyllähän esim mun yhen kaverin veli oli ollut tyyliin 2v intin jälkeen heti kertaamassa elikkä ihan oikeessa siinä mielessä oot PSPR:n suhteen.

Saattaapi olla kuitenkin tuon paljon puhutun laajan reservin suhteen sellainen juttu ettei ehkä ihan sekuntissa saada kasaan.

Koska ei tähän asti ole ilmeisesti kertautettu kovinkaan paljon muita kuin sijoitettua aktiivireserviä (tämähän on se kaikista minimein vaatimus koko kertauttamisen järkevyydelle ylipäänsä, näinhän sotamieskin osaa päätellä?)

Jos aktiiviressuja sijoitettuna on vain se tietty määrä kerrallaan, elikkä laskennallisesti ikäluokat 20-35v vanhat ukot. Kyllähän siitä jää vähän varmasti ylikin niitä keitä ei ole vähään aikaan kertautettu.

Onko esim 30-35v kertautettu ukkoja millä prosentilla, vai ovatko enempi painottuneet sinne 20-25v ukkoihin? (puhutaan tämän vuosituhannen puolelta)

eikö varalisä-ukkoja pitäisi myös kertauttaa jossain vaiheessa? shock and horror!!!:eek:
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Minua hämmästyttää tämä kertausharjoitusten hinta.

http://www.defmin.fi/files/1053/Asevelvollisuusjarjestelman_yhteiskunnallisia_vaikutuksia.pdf said:
3.3.2 Maanpuolustusmenot ja varusmiespalveluksen sekä
kertausharjoitusten hinta
Puolustusministeriön hallinnonalan menot olivat 2 209,8 milj. euroa (sisältää arvonlisäveromenot) vuonna 2005. Puolustusministeriön osuus valtion talousarviosta oli 5,7 % ja bruttokansantuotteesta 1,44 %. Vuonna 2005 puolustusvoimien määrärahat olivat 1 983,8 milj.
euroa. Ne jakaantuivat siten, että toimintamenoista palkkauksen osuus oli 36 %, muiden
toimintamenojen (ml. vuokrat) osuus oli 32 %, puolustusmateriaalihankintojen osuus oli 27
% ja rauhanturvaamistoiminnan menojen osuus 5 %.
Pääesikunnan mukaan varusmiehen kouluttaminen maksaa keskimäärin 11 850 euroa
(noin 46 euroa/vrk). Kokonaiskustannukset muodostuvat muonituksesta, terveydenhoidosta,
varusmiesten päivärahoista ja muista ylläpitokustannuksista sekä koulutuskustannuksista. Tä-
män mukaan vuonna 2005 aloittaneiden 28 000 varusmiehen kokonaiskustannukset olivat:
28 000 varusmiestä x 11 850 euroa = 331,8 milj. euroa.
Pääesikunnan mukaan reserviläisen kertausharjoitukset maksavat keskimäärin 637 euroa
(noin 125 euroa/vrk). Tämän mukaan vuonna 2005 harjoitettujen 32 000 reserviläisen kokonaiskustannukset olivat:
32 000 reserviläistä x 637 euroa = 20,4 milj. euroa
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#12
Tämän päivän hintalappu lienee noin 160 e per pvä. Asevelvollisarmeija on.
 
#14
2005 kertausharjoituksiin meni siis 1,03% ja varusmiesten koulutukseen kulutettiin 16,7% puolustusbudjetista. Rauhanturvaamiseen panostetaan 5 kertaa enemmän kuin kertausharjoituksiin.

Paljonko on paljon?
 
#15
2005 kertausharjoituksiin meni siis 1,03% ja varusmiesten koulutukseen kulutettiin 16,7% puolustusbudjetista. Rauhanturvaamiseen panostetaan 5 kertaa enemmän kuin kertausharjoituksiin.

Paljonko on paljon?
Nyt täytyy toki pitää mielessä että jokainen ulkomailla palveleva sotilas kartuttaa myös kertausharjoitusvuorokausia... PV:ssä (tai mikä näistä nyt päättää) on selvästi järkeilty että saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

On ne ovelia :rolleyes:
 
#16
Nyt täytyy toki pitää mielessä että jokainen ulkomailla palveleva sotilas kartuttaa myös kertausharjoitusvuorokausia... PV:ssä (tai mikä näistä nyt päättää) on selvästi järkeilty että saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

On ne ovelia :rolleyes:
noh noh, ovathan nuo ukot oikeastaan veteraaneja modernissa sodankäynnissä, ettei se nyt ihan hukkaan oo menny

Jos ajatellaan siis että suomi ei ole sodassa.

Kuitenkin, USA on sodassa ja kaikki joukot ovat amerikkalaisen kenraalin käskynalaisena siellä A-stanissa. :eek:
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#20
Kaikki intin käyneet ovat veteraaneja, mutta hyvin harva heistä on sotaveteraani.