Kertausharjoitusvuorokausia saa tulevaisuudessa nettiopinnoista

[commando]

En oikein ymmärrä joidenkin reserviläisten selittämätöntä hinkua saada Puolustusvoimien ase kotisäilytykseen. Mitä kukaan edes tekisi sellaisella kun nykyisten normien perusteella Puolustusvoimien aseella ei esimerkiksi saa ampua kaupasta ostettuja patruunoita, vaan aseessa saa käyttää vain PV:n käyttöön hyväksymiä ampumatarvikkeita. Ase ilman riittävää määrää ampumatarvikkeita on pelkkä verkonpaino. Kuka valvoisi reserviläisten kotona olevia PV:n aseita ja kuka vastaisi niiden mahdollisista väärinkäytöksistä ja mahdollisista katoamisista siviilielämän pyörteissä? Paitsi yksilö itse?

No sinällään minä en esim. tee PV:n aseella mitään. Parempiakin on. Mutta ennen kaikkea kyse on siitä että yhä useammalla olisi mahdollisuus pitää yllä ampumataitoa. Patruunakysymyshän on vain detalji ko. hommassa. Kotisäilytetty ase ja perusvarusteet mahdollistavat nopean mobilisaation sekä joustavamman harjoittelun sekä luovat luottamuksen ja vastavuoroisuuden periaatteen. Kun annat luottamusta reserviläiselle aseen muodossa ja vaadit vähän takaisin niin saadaan myös takaisin tietoa. Jokainen vastaisi itse aseestaan ja väärinkäytöksistä vastaa myös mies itse. Luonnollisesti aseita jaettaisiin vain täysipäisille eli niille jotka pääsevät varusmiespalveluksen lävitse. Katoamiset eivät ole ongelma muualla, miksi ne olisivat Suomessa? Oletko nähnyt monta sveitsiläistä SG550:aa rikollisilla tai terroristeilla? Aivan!

Mielestäni järkevämpää olisi lisätä aselakiin ja aselupakäytäntöihin hyväksyttäväksi perusteeksi "sotilastaitojen harjoittelu" tms. Tällöin reserviläisen aseen lupaharkinta ja valvonta ulkoistettaisiin Puolustusvoimilta muutenkin normikansalaisten asioista vastaavalle hallinnonalalle, eli poliisiviranomaiselle ja jokainen lupaehdot täyttävä reserviläinen voisi hankkia kotiin oman aseen omaehtoista harjoittelua varten. Puolustusvoimien aseet säilyisivät edelleenkin Puolustusvoimien hallussa ja niitä jaettaisiin tarvittaessa niitä tarvitseville. Sitäpaitsi kaupasta saa paljon parempiakin aseita kuin kotimaiset rynnäkkökiväärit.

Tätähän yritettiin ajaa aselain uudistamisen yhteydessä mutta homma ei onnistunut. Kotimaista rynnäkkökivääriä ei onneksi enää valmisteta edes.

 

[skärdis]

Tietääkseni PV:llä ei ole mitään koordinoituna systeemiä reserviläisten koulutuksen ja osaamisen kartoittamiseen pl. vapaaehtoiset ilmoittautumiset aluetoimistoon sekä ammattitiedon tsekkaaminen Väestötietojärjestelmästä sikäli mikäli reserviläinen esim. muuttoilmoituksen yhteydessä ammattinsa VTJ:ään ilmoittaa. Pakkoahan tähän ammatin ilmoittamiseen ei kellään ole, ja usein VTJ:n ammattikenttä onkin joko tyhjä tai auttamattomasti vanhentunutta tietoa.

Olisiko paikallaan keksiä joku organisoidumpi tapa pysyä kartalla tietyn ikäisten (sijoituskelpoisten) reserviläisten koulutuksista, ammattiosaamisesta sekä myöhemmällä iällä karttuneista erikoistaidoista?

Olisi syytä, mutta mitään uutta ei tarvitse keksiä, koska johan sellainen systeemi on olemassa tai ainakin asevelvollisuuslain 95 §:ssä sellaisesta säädetään. :a-lipsrsealed:

95 § Asevelvollisen tiedonantovelvollisuus

Asevelvollisen tulee huolehtia siitä, että hänen asuinpaikkansa, osoitteensa ja muut yhteystietonsa, hänen palveluskelpoisuuteensa vaikuttavat seikat sekä tiedot kansalaisuuksista ovat sotilasviranomaisen tiedossa.

Asevelvollisen on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot 92 §:ssä tarkoitetulle sotilasviranomaiselle tämän niitä tiedustellessa sekä vastattava viranomaisen tekemään kirjalliseen kyselyyn 14 päivän kuluessa päivästä, jona hän on saanut kyselystä tiedon.

Sotavaltio voi siis lähettää vaikka heti huomenna reserviläisille kirjeen, jossa tiedustellaan tarvittavia seikkoja siviilikoulutuksesta, fyysisestä kunnosta jne. Kun kuittaa kirjatun kirjeen vastaanotetuksi, on aikaa tasan 14 päivää vastata. Jos ei vastaa, niin tarjolla on vankeutta.

Tämä(kin) asia on siis puhtaasti Puolustusvoimien oma valinta eli reserviläisiin ei suinsurminkaan olla yhteydessä, eikä henkilöiden osaamista ym. osoittavia tietoja haluta päivittää. Reserviläisiä on liikaa..


Edit: Vastaamatta jättämisestä onkin säädetty vain sakkorangaistus:

124 § Tiedonantovelvollisuuden rikkominen

Asevelvollinen, joka toistuvasti jättää vastaamatta 95 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tiedusteluun, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.

 

[Kapiainen]

Tämä(kin) asia on siis puhtaasti Puolustusvoimien oma valinta eli reserviläisiin ei suinsurminkaan olla yhteydessä, eikä henkilöiden osaamista ym. osoittavia tietoja haluta päivittää. Reserviläisiä on liikaa..

Tai sitten Puolustusvoimien niissä osissa joiden tehtäviin tuo kuuluu, on yksinkertaisesti niin vähän väkeä ettei sillä väellä kertakaikkiaan pystytä tuota tekemään. Muutenkin kirjatut kirjeet ovat nykypäivän maailmassa hiukan liian työläs, hidas ja hankala tapa kerätä em. kaltaista tietoa. Asian voisi hoitaa nykypäivänä huomattavasti tehokkaammin ja pienemmällä vaivalla.

 

[baikal]

Jos fysiikka on pullonkaula no1, niin kahlaisin läpi urheilu- ja liikuntaväen julkisista lähteistä. Johan yksi Jukolan viesti avaa ikkunan bauttiarallaa 10 tuhannen kohtuu kunnossa olevan suomalaisen tykö. Kansanhiihdot, laturetket, seurafutis, jääkiekko, juoksutapahtumat, heittämällä 20 tuhatta potentiaalia körilästä, jotka ovat todennäköisesti ihan sotilaallisessa vedossa.

Palkataanhan noita evp:itä muutenkin jos minkälaisiin immelmanni-juttuihin.

 

[skärdis]

Tämä(kin) asia on siis puhtaasti Puolustusvoimien oma valinta eli reserviläisiin ei suinsurminkaan olla yhteydessä, eikä henkilöiden osaamista ym. osoittavia tietoja haluta päivittää. Reserviläisiä on liikaa..

Tai sitten Puolustusvoimien niissä osissa joiden tehtäviin tuo kuuluu, on yksinkertaisesti niin vähän väkeä ettei sillä väellä kertakaikkiaan pystytä tuota tekemään. Muutenkin kirjatut kirjeet ovat nykypäivän maailmassa hiukan liian työläs, hidas ja hankala tapa kerätä em. kaltaista tietoa. Asian voisi hoitaa nykypäivänä huomattavasti tehokkaammin ja pienemmällä vaivalla.

Kirjattu kirje lienee ainoa järkevä keino sellaisen viranomaisasian hoitamiseen, jossa on noudatettava tiukkaa määräaikaa rangaistuksen uhalla.

Se kun lienee kevyin vaihtoehto tarvittavan varmuuden saamiseksi kirjeen vastaanottamisesta. Seuraava muoto on laittaa haastemies soittelemaan ovikelloa, mutta se mennee useimpien kohdalta turhan raskaaksi toimenpiteeksi.

Kannattaa muistaa asevelvollisuudessa olevan viime kädessä kyse henkilökohtaisen vapauden rajoittamisesta!

 

[Vonka]

Monisteilla ja nettiopinnoilla ei sotaa käydä.

Omatoimisesti voi toki päntätä teoriaa, eikä opiskelu siten hukkaan mene.

Kehotan kaikkia, sijoitettujakin reserviläisiä, hakeutumaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen pariin. Valtakunnan turvallisuus edellyttäisi kyllä myös käskemistä, joukkojen aitoa kertausharjoituskouluttamista.

Kyse on valinnoista. 200-300 ukkoa kansainvälisissä tehtävissä kuumalla alueella, kuten Afganistanissa maksanee vuodessa saman verran kuin kouluttaa 50 000 reserviläistä.

Mikään ei ole ikuista. Ei edes rauha.

 

[Hande]

Monisteilla ja nettiopinnoilla ei sotaa käydä.

Omatoimisesti voi toki päntätä teoriaa, eikä opiskelu siten hukkaan mene.

Kehotan kaikkia, sijoitettujakin reserviläisiä, hakeutumaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen pariin. Valtakunnan turvallisuus edellyttäisi kyllä myös käskemistä, joukkojen aitoa kertausharjoituskouluttamista.

Kyse on valinnoista. 200-300 ukkoa kansainvälisissä tehtävissä kuumalla alueella, kuten Afganistanissa maksanee vuodessa saman verran kuin kouluttaa 50 000 reserviläistä.

Mikään ei ole ikuista. Ei edes rauha.

Kirjekurssit ovat hyvä lisä maastoharjoituksille yms. mutta eivät ne yksinään pitkälle kanna. Ehkä niiden avulla voi hoikan pysyä asiassa kiinni, että edes ymmärtää, mistä puhutaan, mutta siinäpä se, jos ei välillä olla elävien ihmisten kanssa tekemisissä.

Ja rahaa tosiaan on, jos kohde katsotaan merkitykselliseksi. Kertausharjoituksilla ei ole nähty tarkoitusta sitten 90-luvun, se on helppo päätellä toimintamalleista ja arvojärjestyksistä.

Kumpi palvelee sotavalmiutta enemmän, yksi mies dallailemassa vuoden Arsestanissa vai komppanian kertausharjoitus kotimaassa?

 

[OldSkool]

Monisteilla ja nettiopinnoilla ei sotaa käydä.

Omatoimisesti voi toki päntätä teoriaa, eikä opiskelu siten hukkaan mene.

Kehotan kaikkia, sijoitettujakin reserviläisiä, hakeutumaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen pariin. Valtakunnan turvallisuus edellyttäisi kyllä myös käskemistä, joukkojen aitoa kertausharjoituskouluttamista.

Kyse on valinnoista. 200-300 ukkoa kansainvälisissä tehtävissä kuumalla alueella, kuten Afganistanissa maksanee vuodessa saman verran kuin kouluttaa 50 000 reserviläistä.

Mikään ei ole ikuista. Ei edes rauha.

Kirjekurssit ovat hyvä lisä maastoharjoituksille yms. mutta eivät ne yksinään pitkälle kanna. Ehkä niiden avulla voi hoikan pysyä asiassa kiinni, että edes ymmärtää, mistä puhutaan, mutta siinäpä se, jos ei välillä olla elävien ihmisten kanssa tekemisissä.

Ja rahaa tosiaan on, jos kohde katsotaan merkitykselliseksi. Kertausharjoituksilla ei ole nähty tarkoitusta sitten 90-luvun, se on helppo päätellä toimintamalleista ja arvojärjestyksistä.

Kumpi palvelee sotavalmiutta enemmän, yksi mies dallailemassa vuoden Arsestanissa vai komppanian kertausharjoitus kotimaassa?

Terävä ja asiallinen kysymys. Onkohan virallinen liturgiavastaus sitä rataa, että Harmaan Vaiheen(TM) aikana tämä meneekin yhden tavoitteen taakse...? En nyt ala spekuloimaan järjestelyistä kun se jo lähestyy lkp-juttuja.

 

[commando]

Tuntuu kuitenkin että Afganistanin operaatio on ainakin herättänyt monet miettimään sitä asiaa miten puutteellinen varustus ja osaaminen meillä on. Henkilökohtaista asetta täytyy osata käyttää ja harjoitella vapaa-ajalla ja lääkintävälineiden pitää olla kunnossa. Ea-siteellä ei pärjää eikä varusmiespalveluksen ampumataidoilla! Jos meillä olisi ISAF:n sijaan ollut kertausharjoituksia niin mitä niissä olisi opittu uutta? Muutamat isommat herrat olisivat saaneet sodan kitkasta muistutusta mutta miehistölle kertausharjoitukset ovat sitä samaa. Niissä ei opita eikä ehditä edes kertauttamaan taitoja vaan ne ovat pääasiassa siirtymäharjoitteluita joukkojen johtajille. Muutenkin kertausharjoitukset ovat aika turhia reserville, joka on vain muutamista vuosista korkeintaan viiteen operatiivisissa joukoissa ennen sijoituksen vaihtumista. Jos yksittäinen reserviläinen haluaa kertauttaa ja jopa kehittää taitojaan niin tervetuloa MPK:n kursseille, maakuntajoukkoihin ja kuntoilun pariin.

 

[Susitaival]

...miehistölle kertausharjoitukset ovat sitä samaa. Niissä ei opita eikä ehditä edes kertauttamaan taitoja vaan ne ovat pääasiassa siirtymäharjoitteluita joukkojen johtajille. Muutenkin kertausharjoitukset ovat aika turhia reserville, joka on vain muutamista vuosista korkeintaan viiteen operatiivisissa joukoissa ennen sijoituksen vaihtumista. Jos yksittäinen reserviläinen haluaa kertauttaa ja jopa kehittää taitojaan niin tervetuloa MPK:n kursseille, maakuntajoukkoihin ja kuntoilun pariin.

Kun et kummemmin perustele sitä miksi kertausharjoitukset "ovat turhia" niin täytyy todeta että myös niitä alueellisten ja paikallisjoukkojen tehtäviä täytyy harjoitella ja ilman niitä ei pelkillä operatiivisilla joukoilla paljoa tehdä. Näiden joukkojen koulutuksen kannalta KH:t ovat ratkaisevassa roolissa.

Joukkojen kertausharjoitusten rinnalla kulkee kaiken aikaa tehtäväkohtaisia kertausharjoituksia, joilla on varsin iso rooli tiettyjen tehtävien kannalta, reserviläisiä kuitenkin tarvitaan sellaisiinkin tehtäviin, joita ei varusmiesaikana paljoa pääse harjoittelemaan. Kun otit esille Maakuntajoukot niin ne eivät millään tavalla ole vastakohta kertausharjoituksille. Vaikka niiden kertausharjoituksia täydennetään MPK:lta tilattavalla koulutuksella niin ei niitä maakuntakomppanioita oikeastaan olisi komppanioina olemassakaan jos niillä ei olisi varsinaisia kertausharjoituksia MPK:n kurssien lisäksi.

Kertausharjoituksien tarve on isompi kuin se määrä mikä niitä on järjestetty ja vaikka tähän jonkinsuuruinen parannus on ehkä tulossa niin vapaaehtoinen harjoittelu MPK:n kautta on ilman muuta arvokasta. On silkkaa itsepetosta kuitenkin kuvitella, että puolustusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta KH:t ovat "turhia" ja että MPK:n kurssit riittäisivät korvaamaan ne. Molempia tarvitaan.

 

[Hande]

Tuntuu kuitenkin että Afganistanin operaatio on ainakin herättänyt monet miettimään sitä asiaa miten puutteellinen varustus ja osaaminen meillä on. Henkilökohtaista asetta täytyy osata käyttää ja harjoitella vapaa-ajalla ja lääkintävälineiden pitää olla kunnossa. Ea-siteellä ei pärjää eikä varusmiespalveluksen ampumataidoilla! Jos meillä olisi ISAF:n sijaan ollut kertausharjoituksia niin mitä niissä olisi opittu uutta? Muutamat isommat herrat olisivat saaneet sodan kitkasta muistutusta mutta miehistölle kertausharjoitukset ovat sitä samaa. Niissä ei opita eikä ehditä edes kertauttamaan taitoja vaan ne ovat pääasiassa siirtymäharjoitteluita joukkojen johtajille. Muutenkin kertausharjoitukset ovat aika turhia reserville, joka on vain muutamista vuosista korkeintaan viiteen operatiivisissa joukoissa ennen sijoituksen vaihtumista. Jos yksittäinen reserviläinen haluaa kertauttaa ja jopa kehittää taitojaan niin tervetuloa MPK:n kursseille, maakuntajoukkoihin ja kuntoilun pariin.

Tuo tieto lienee kuitenkin ollut olemassa joka tapauksessa. Onko niin, ettei sitä vain ole uskottu, tai kenties haluttu huomioida. Eikö ulkomaanyhteyksistä ole mainittu olevan juuri se hyöty, että meille annetaan tietoa. Onko nyt niin, että ne tiedon muruset pitääkin käydä yksitellen maailmalta hakemassa ja nimenomaan kantapään kautta oppia imeskellen?

Mitä tuohon vaihtosuhteeseen kv:n ja kh:n välillä tulee, niin yksi mies tai komppania ei tietysti kesää tee, mutta aatteellisena valintana tuo kertoo paljon. Jos mietitään minkä verran maksaa yksi joukkue maailmalla, niin saadaankin jo kasaan kahden prikaatin verran harjoitusjoukkoa. Lisäksi tietysti piilokustannukset siitä, että maailmalle lähtijöille on pakko-otettu Pv:n paras kalusto.

 

[commando]

Tuo tieto lienee kuitenkin ollut olemassa joka tapauksessa. Onko niin, ettei sitä vain ole uskottu, tai kenties haluttu huomioida. Eikö ulkomaanyhteyksistä ole mainittu olevan juuri se hyöty, että meille annetaan tietoa. Onko nyt niin, että ne tiedon muruset pitääkin käydä yksitellen maailmalta hakemassa ja nimenomaan kantapään kautta oppia imeskellen?

No näin se tuntuu valitettavasti olevan.

 

[commando]

Kun et kummemmin perustele sitä miksi kertausharjoitukset "ovat turhia" niin täytyy todeta että myös niitä alueellisten ja paikallisjoukkojen tehtäviä täytyy harjoitella ja ilman niitä ei pelkillä operatiivisilla joukoilla paljoa tehdä. Näiden joukkojen koulutuksen kannalta KH:t ovat ratkaisevassa roolissa.

Tietysti mutta ongelma on nyt tässäkin asiassa syvemmällä eli siinä että kun sa-kokoonpano on pieni verrattuna siihen määrään mitä varusmiehiä joka vuosi koulutetaan. Siten myös alueelliset ja paikalliset joukot uusiutuvat todella nopeasti, joka tarkoittaa käytännössä sitä että kertausharjoitukset menevät nopeasti hukkaan. Joka vuosi koulutettavien varusmiesten määrää verrattaessa sa-kokoonpanolukumäärään huomataan, että mies on nostoväkeä 30-vuotiaana keskimäärin. Se tarkoittaa sitä että varusmiespalveluksesta on kymmenen vuotta vasta aikaa ja jos jokaista oletettua kolmea sijoitusta kertautettaisiin kerran niin kolme kertausharjoitusta alle 30-vuotiaana ja sitten veks nostoväkeen ja tervemenoa. Jos taas jokaista varusmiestä tai ainakaan merkittävää osaa ei sijoiteta on sekin tuhlausta. Tuhlausta kaikinpuolin! Pitäisi saada reservistä motivoituneiden, hyväkuntoisten ja osaavien sekä pitkäaikaisten reserviläisten muodostama joukko että ko. joukkoa kannattaisi kertauttaa eikä ylimääräisiä varusmiehiä kouluttaa ja pitää yllä kallista infraa sitä varten. Vapaaehtoinen palvelus tarpeeksi hyvillä porkkanoilla mahdollistaisi tämän jolloin PV voisi karsia rankemmin miehiä kuin nyt valikoivassa asevelvollisuudessa, jossa jokainen pitää kouluttaa ellei keksitä tarpeeksi hyvää tekosyytä kuten esim. akne hylätä miestä. Seuraava realistinen karsintasyy lienee silmälasit uskoisin, johon mennään ellei asevelvollisuusjärjestelmä muutu.

 

[Hande]

Tuo tieto lienee kuitenkin ollut olemassa joka tapauksessa. Onko niin, ettei sitä vain ole uskottu, tai kenties haluttu huomioida. Eikö ulkomaanyhteyksistä ole mainittu olevan juuri se hyöty, että meille annetaan tietoa. Onko nyt niin, että ne tiedon muruset pitääkin käydä yksitellen maailmalta hakemassa ja nimenomaan kantapään kautta oppia imeskellen?

No näin se tuntuu valitettavasti olevan.

Hyvää oppiahan tuolla varmasti joillain osa-alueilla saadaan. Hintalappu vain on täysin tolkuton saavutettuun hyötyyn nähden.

Luulisi, että maailmalta löytyy joku ex-nurmipora, joka tulisi vaikkapa nimellistä miljoonan euron palkkiota vastaan konsultoimaan meikäläisiä ihan 24/7 :a-grin:

 

[commando]

Kai sitä jonkun pitää kuolla (omasta vahingonlaukauksesta...) tai olla lähellä sitä että tajutaan asioita?

 

[Hande]

Kai sitä jonkun pitää kuolla (omasta vahingonlaukauksesta...) tai olla lähellä sitä että tajutaan asioita?

Tuohon on kieltämättä hankala harjaantua kotimaassa...

 

[Susitaival]

Kun et kummemmin perustele sitä miksi kertausharjoitukset "ovat turhia" niin täytyy todeta että myös niitä alueellisten ja paikallisjoukkojen tehtäviä täytyy harjoitella ja ilman niitä ei pelkillä operatiivisilla joukoilla paljoa tehdä. Näiden joukkojen koulutuksen kannalta KH:t ovat ratkaisevassa roolissa.

Tietysti mutta ongelma on nyt tässäkin asiassa syvemmällä eli siinä että kun sa-kokoonpano on pieni verrattuna siihen määrään mitä varusmiehiä joka vuosi koulutetaan. Siten myös alueelliset ja paikalliset joukot uusiutuvat todella nopeasti, joka tarkoittaa käytännössä sitä että kertausharjoitukset menevät nopeasti hukkaan. Joka vuosi koulutettavien varusmiesten määrää verrattaessa sa-kokoonpanolukumäärään huomataan, että mies on nostoväkeä 30-vuotiaana keskimäärin.

Laskennallinen keskiarvo ei vaan tässä tapauksessa kerro koko totuutta ja päättelysi ei osu ihan nappiin. Sijoituksia on jatkossakin yli 30-vuotiailla ja kertausharjoitukset eivät tosiaankaan mene hukkaan. Kun SA-vahvuus laskee niin tietysti monelta reserviläiseltä jää KH-käskyt kokonaan saamatta kun ei ole sijoitusta (näin siis säästötoimista riippumatta; niiden tekemä lovi KH-määriin on sitten asia erikseen) mutta se pienempi joukko tarvitsee ne harjoituksensa yhtä kaikki.

 

[commando]

Kysymys myös kuuluu sen Afga-vertailun lisäksi kuinka monta reserviläistä kertautetaan sillä rahalla joka kuluu siihen että vastentahtoinen pakotetaan varusmiespalvelukseen, siviilipalvelukseen tai jalkapantarangaistukseen, jolle ei löydy mitään sijoitusta tai lyhytaikainen vain.

 

[baikal]

Kai sitä jonkun pitää kuolla (omasta vahingonlaukauksesta...) tai olla lähellä sitä että tajutaan asioita?

Tuohon on kieltämättä hankala harjaantua kotimaassa...

Se on ihan omasta asenteesta kiinni. :angel:

 

[koponen]

Kyseltiin halpojen ja toimivien keinojen perään reservin suorituskyvyn kohottamisessa.

Otetaas tässä suora lainaus serkkupojan aiemmin tosissaan ajamasta ideasta:

- Kaikille sijoittamiskelpoisille reserviläisille määritetään tehtävätyyppi*
- Jokaiselle lähetetään määrävälein kirje, jossa kerrotaan kansankielisesti mihin fyysisiin ponnistuksiin pitää kyetä
- yhdessä urheiluseurojen ymv kanssa kerrotaan mihin pääsee treenailemaan ja testailemaan, tulokset aina "milfit open -kantaan"
- Lisäksi kerrotaan millaisia sotapuolen taitoja olisi hyvä osata, opastetaan mpk jne koulutusten äärelle
- Lopuksi vielä kuuma linja, johon voi ilmoittaa osaavansa siviilisyistä jotain uutta, tulleensa invalidiksi tms
- Sijoitetuille on samalla luonteva vihjata seuraavasta firman sponssamasta mittauspisteestä
* ainoa jumppaa vaativa juttu, ehkä soveltuvuudesta ja/tai muusta johdettu

Ei maksa mahdottomia, palveluntuottajatahoja löytyy varmasti runsaasti mukaan, vaikuttaa veikaten 5-50 tuhanteen henkilöön, pitää intin mielen pinnalla nykyistä paremmin, tarjoaa rungon laajemmalle harjoitteluun ohjaamiselle jne.

Jos ja kun sähköiseen asiointiin tulee sopiva kanava, säästetään Itella-veroa sen verran että voisi olla toteutuskelpoinen laajemminkin.

Aktivoituneita voi poimia kokoonpanoihin, ohjata maakuntajoukkoihin, hakea kouluttajatehtäviin jne jne jne.

Tuollaista pitäisi kokeilla parilla alueella, parilla sadalla tuhannella reserviläisellä ja katsoa miten paljon vaikuttaa.

Jos siis halutaan että reservissä oleminen muuttuu reservissä tekemiseksi...