Keskivertokansalaisten näkemyksiä armeijan tarpeellisuudesta ja varusmiesten kunnosta

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#1
Ei yllätyksiä, kunto heikentynyt ja marssimurtumat lisääntyneet. Mikäköhän tuossa sitten taustalla, kun kuitenkin liian obeesit karsitaan jo kutsunnoissa entistä useammin?

Ja kadunmiehen milipiteitä myt on laidasta laitaan...


http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073740_uu.shtml


IL kysyi armeijasta ja huonokuntoisuudesta: Haukkuja armeijan kuntoilulle, pullamössösukupolvelle ja vammojen huomioimiselle
Maanantai 20.2.2017 klo 21.22

Iltalehti kysyi lukijoilta mielipidettä armeijan tarpeellisuudesta ja varusmiesten kunnosta.




    • Seura uutisoi lauantaina, että puolustusvoimien päällystön haastattelujen perusteella varusmiesten kunto on heikko.
    • Iltalehden kyselyn vastauksissa oli hyvin erilaisia mielipiteitä asiasta.
    • Armeijaa kuntokouluna myös kritisoitiin.

Varusmiehiä Santahaminassa. (ALL OVER PRESS)
LUE MYÖS
Upseerit avautuvat Seuralle varusmiesten huonosta kunnosta: "Kaikki on hyvin, kunnes reppu pannaan selkään"

LUE MYÖS
Kansainvälinen helikopteriharjoitus alkoi Lapissa - mukana ensimmäistä kertaa amerikkalaisia joukkoja: "Kaikki voittavat"

Lauantaina Seura-lehti julkaisi artikkelin, jossa puolustusvoimien päällystöstä kerrotaan, ettei nuorten miesten kestävyyskunto tahdo millään riittää armeijassa.

Esimerkiksi jääkäriprikaatin eversti Reima Vanhanen kertoo, että varusmiesten kehot eivät oikein kestä rasitusta.

- Kaikki on hyvin, kunnes reppu pannaan selkään. Kun taakka on päällä ja tulee yllättävä liike, nilkka nyrjähtää tai olkapää venähtää entistä herkemmin, Vanhanen kertoo Seurassa.

- Marssimurtumia tuntuisi olevan nykyisin enemmän kuin ennen, everstiluutnantti Rainer Mäkelä Kaartin jääkärirykmentistä sanoo.

Iltalehti kysyi lukijoilta, tekeekö Suomi mitään nykyisellä armeijalla, ovatko varusmiehet liian huonokuntoisia ja mitä ilmiölle voisi tehdä. Lisäksi pyydettiin omia kokemuksia armeijasta.

Vastauksia tuli satoja. Moni oli sitä mieltä, että varusmiehet tosiaan ovat nykyään huonokuntoisempia kuin aikaisemmin. Varusmiesten kuntoa myös puolustettiin.

Muutama kommentoi, että armeijaa pitäisi uudistaa, eikä yleistä asevelvollisuutta välttämättä edes enää tarvitsisi olla. Myös varusmiesten vammojen vähättely ja varuskuntien sisäilmaongelmat tuotiin esille.

Näin IL:n lukijat kertovat:

Suomi tarvitsee ehdottomasti puolustusvoimat, koska muuten Suomea ei pian ole. Jos varusmiehet ovat huonossa kunnossa, niin he saavat syyttää siitä ainoastaan itseään. Jos itse ei huvita pitää itseään edes tyydyttävällä tasolla kunnossa, niin silloin on turha valittaa jos kroppa ei kestäkään.

Maailma on pilalla

On kokemuksia, nimittäin minä itse. Kävin varusmiespalvelukseni niin sanottuna B-miehenä, nilkat eivät kestäneet varustusta. Taisteluvyötä pystyin pitämään, kovalla maastolla, mutta en metsässä. Kumpaankin nilkkaa tuli rasitusmurtumat, kun jouduin alokasajan metsäleirillä pitämään taisteluvyötä. Loppu palveluksen ajaksi sain siihen ns. kantovapauden, eli VMTL.

Python koodari

Upinniemessä ainakin ihan särmä meno. Omastakin komppaniasta 18 laivastoaliupseeriksi. Ammunnatkin menneet kuulemma normaalia paremmin.

TJ299

Sodankäynnin kuva on melko voimakkaasti muuttunut vaikkapa sitten 1940-luvun. Myös vaatimukset sotilaille ovat muuttuneet. Nykyaikaisella armeijalla on enemmän käyttöä asiansa osaaville IT-asiantuntijoille kuin voimakkaille nilkoille.

Joonas

Tämä asia on sellainen, että se omalta osaltaan kyseenalaistaa Cooperin testin merkityksen varusmiespalveluksen kestävyyskunnon mittaajana. Jo omana armeija-aikanani upseerit sanoivat, että tietävät varusmiehiä, jotka juoksevat 3000 metriä Cooperin testissä, mutta eivät jaksa liikkua varusteet selässä metsässä juuri lainkaan, vaikka liikkuminen varusteiden kanssa on vielä olennaisemmassa asemassa sotilaan suorituskyvyn osalta kuin Cooperin testin tulos. Pitäisikö fyysisen kunnon mittaamista armeijassa jollain tapaa muuttaa?

Inttimuistoja

Olen 55v. mies, kun menin inttiin niin lihoin 4kk aikana 20 kiloa, ihan siitä syystä että siellä pääsi liian helpolla ja ruokaa oli riittävästi. No lähtökohta oli, että olin pienviljelijän poika ja isäni kuoltua 2v ennen inttiä tein kaikki tilan työt yksin ja silloin ei vielä ollut kaikkia töitä koneistettu eli sonnat luotiin käsin lantalaan ja sieltä pellolle, samoin AIV rehut. Eli lihaskuntotestit oli ihan lastenleikkiä. Kyllä tämä liikunnan puutos pelottaa, ja koulu on minun mielestäni ainoa joka voi asiaa auttaa, eli jokapäiväinen liikuntatunti pakolliseksi. Yksinkertaista ja tehokasta.

Kylmälän Jussi

Varuskunnissa sairastuttaa, oma nuoren astma puhjennut uudelleen ja joutuu käyttämään lääkettä, jota ei ole käyttänyt 10 vuoteen. Se vaikuttaa liikkumiseen. Kertoo kotona, että olo helpottuu lomilla jo parin tunnin jälkeen kun pystyy hengittämään.

Äiti

Ei tästä pullamössö- ja sohvaperunasukupolvesta ole taistelijoiksi. Aina vain huonompaan suuntaan mennään, joten puolustus on vanhempien ikäluokkien reserviläisten varassa. Ei niitä sotia edelleenkään käydä pelkkiä viestiyhteyksiä rakentelemalla ja tietokoneita näpyttelemällä.

Veltto sukupolvemme

Nykyajan sodat taidetaan sotia tuolla "verkossa", joten nuoriso on ajan tasalla...

Palle Rungqwist

Palkka-armeija, jossa myös suuri reservi. Koulutuksen ajalta kunnon korvaus(palkka), vaativuuden mukaan. Reservissä "päivystysraha", ehdolla, että pääsee säännölliset testit hyväksyttävästi läpi. Panostusta myös rauhanturvatehtäviin, yhteisharjoituksiin ja muuhun vastaavaan kansainväliseen toimintaan. Vaativamman "tositilanteen" harjoituksen kautta reservi pysyy toimintakykyisempänä.

C-mies

Itse olin huonokuntoisena intissä ja pettymys oli, että liikuntaan ei panostettu tarpeeksi. Olin motivoitunut nostamaan kuntoani, mutta pakollinen ja ohjattu liikunta jäi lähinnä peruskauteen. Moni alokas tarvitsee ohjattua liikuntaa inttiajan alusta loppuun asti ja siitä se voi jatkua omatoimisesti siviilissä. Suomalainen sotilas on varmasti puolustuskykyinen jos kunto on kohdillaan. Siihen olisi hyvä rakentaa koko puolustuskoulutus. Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta 1-2 krt päivässä ja riittävä lepo, niin alokkaista saadaan enemmän irti ja hyvät eväät reserviin.

Teemu

Kotiuduin viime kesänä. Kyllä siellä oli melkoista lusmuilua usein nähtävissä: ennen pitkiä marsseja tai muuta "rankkaa" iski yhtäkkiä huono olo, jalkakipu tai piti päästä sukupuolitautitestiin eikä voinutkaan osallistua. Aina kuuli juttuja miten joku oli osannut välttää hommat. Vaikka toisaalta kyllä niitä kovia jätkiä siellä enemmän oli ja hienoa aikaa loppujenlopuksi. Parhaimmat muistot jäi niistä "huonoimmista" eli rankimmista hetkistä kun oli kunnialla päässyt läpi.

Isänitro

Ei säikähdetä heikkoa kuntoa liiaksi. Taitavasti toimien kuntoa saadaan kohenemaan. Ruumiillinen työ on useimmille varusmiehille ennestään vieras asia. Kaikki eivät ole kiinnostuneita urheilusta ja kalliiksi tulevista välineistä. Luotetaan ajatukseen "hiljaa hyvä tulee". Onneksi sota ei ole uhkaamassa eikä kaikilta vaadita samaa kuin viime sotien miehet joutuivat fyysisesti kokemaan. Varusmiehet ovat hyvää ainesta, heidän taitoihinsa tarvittaessa maamme puolustajina voi hyvin luottaa.

Lauri Oinonen

Itse olin todella huonossa kunnossa ja painoin lähemmäksi 120 kg kun menin armeijaan. Tein koulutuksessa parhaani ja parempikuntoiset kaverit tukivat. Armeijasta päästyäni painoin 90 kg ja kersantin natsat kaulassa. Se on hyvin pitkälti asenteesta kiinni.

2/08 ei kotiudu koskaan

Suomen armeijalla ei nykymaailmassa ole mitään merkitystä maanpuolustuksen näkökulmasta katsottuna. Tietysti armeija työllistää ihmisiä mutta ei tuota mitään. Ostetaan sadoilla miljoonilla käytettyä sotakalustoa ulkomailta leikkikaluiksi. Jos joku maa haluaa Suomen valloittaa niin se tekee sen emmekä mahda mitään.

realisti



ELLI HARJU
elli.harju@iltalehti.fi
 
#2
20- vuotta sitten maaseudun nuoret tekivät vielä raskaita peltotöitä jo nuoresta ja kotona/kyläkouluissa oli vielä jonkinasteinen kuri. Kyllähän siinä omanlaisensa kovuus tulee ajan kanssa. Nykyiset maaseudun nuoret ajelee mopoautoilla, polttaa sähköröökiä ja imeskelee energiajuomaa kylällä. Turhautumista on havaittavissa kun kotitilalta on elukat laitettu pois ja ei oo mitään tekemistä. Mitään ei tarvi muutenkaan kestää vaan ollaan heti urputtamassa jos vähän sanoo toisin. Sukupolven vaihtuminen ei ole se ongelma, rakenteellinen muutos koko yhteiskunnassa ja sen toimivuudessa todennäköisemmin luo näitä lieveilmiöitä. Itselläkin riittää asiasta kokemusta.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#3
20- vuotta sitten maaseudun nuoret tekivät vielä raskaita peltotöitä jo nuoresta ja kotona/kyläkouluissa oli vielä jonkinasteinen kuri. Kyllähän siinä omanlaisensa kovuus tulee ajan kanssa. Nykyiset maaseudun nuoret ajelee mopoautoilla, polttaa sähköröökiä ja imeskelee energiajuomaa kylällä. Turhautumista on havaittavissa kun kotitilalta on elukat laitettu pois ja ei oo mitään tekemistä. Mitään ei tarvi muutenkaan kestää vaan ollaan heti urputtamassa jos vähän sanoo toisin. Sukupolven vaihtuminen ei ole se ongelma, rakenteellinen muutos koko yhteiskunnassa ja sen toimivuudessa todennäköisemmin luo näitä lieveilmiöitä. Itselläkin riittää asiasta kokemusta.
20 vuotta sitten elettiin vuotta 1997 ja oltiin jo EU:ssa. Pelloilla ei tehty enää käsipelissä edes heinää vaan koneet sen hoitivat. Viiden lypsävän tilat olivat jo historiaa ja tilakoko kasvoi kohisten.

Ettet vaan muistele vuotta 1967 eli 50 vuoden takaisia aikoja? Silloin tosiaankin oli noin kuin kirjoitit.
 
#5
Ei yllätyksiä, kunto heikentynyt ja marssimurtumat lisääntyneet. Mikäköhän tuossa sitten taustalla, kun kuitenkin liian obeesit karsitaan jo kutsunnoissa entistä useammin?

Ja kadunmiehen milipiteitä myt on laidasta laitaan...


http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073740_uu.shtml

On hyvä muistaa että etulinjan sotilaan kantamukset ovat painavampia kuin koskaan historiassa. Todella huonokuntoisempia tapauksia on toki enemmän kuin ennen, mutta on hyvä muistaa että toinenkin ääripää on entistä edustetumpi. Peruskunto on heikentynyt, mutta en näkisi että se olisi hälyttävästi heikentynyt.

Varusmiespalvelus on onneksi muuttunut aikojen saatossa. Metsäharjoituksissa aikaa ei käytetä turhaan neppailuun niinkuin ennenvanhaan, vaan viiden päivän harjoituksen on oikeasti tarkoitus tiristää mehut varusmiehestä.
 

jak

Majuri
Lahjoittaja
#6
20 vuotta sitten elettiin vuotta 1997 ja oltiin jo EU:ssa. Pelloilla ei tehty enää käsipelissä edes heinää vaan koneet sen hoitivat. Viiden lypsävän tilat olivat jo historiaa ja tilakoko kasvoi kohisten.

Ettet vaan muistele vuotta 1967 eli 50 vuoden takaisia aikoja? Silloin tosiaankin oli noin kuin kirjoitit.
Oli vielä myöhemminkin. Minä olen syntynyt 69 ja olen kouluikäisenä laittanut heinää seipäälle käsipelillä, sitten siirryttiin paaleihin nekään eivät olleet kevyitä. Vanhassa navetassa pääsi päivittäin kantamaan vettä 20l ämpäreillä elikoille ja paskakin heitettiin ulos talikolla. Halkojen teko lekalla ja kiiloilla olikin sitten ihan kivaa puuhaa.
 
#7
20 vuotta sitten elettiin vuotta 1997 ja oltiin jo EU:ssa. Pelloilla ei tehty enää käsipelissä edes heinää vaan koneet sen hoitivat. Viiden lypsävän tilat olivat jo historiaa ja tilakoko kasvoi kohisten.

Ettet vaan muistele vuotta 1967 eli 50 vuoden takaisia aikoja? Silloin tosiaankin oli noin kuin kirjoitit.
Kototilalta lähti elukat 80- luvun lopulla samaan aikaan kun olen tähän maailmaan putkahtanut, pienviljelyä jatkettiin 2005 saakka jonka jälkeen meni kaikki vuokralle isommalle tilalle samalla kun faija alkoi yrittäjäksi. Samalla tavalla todella monet pientilat ovat kuihtuneet pois ja on siirrytty töiden perässä kasvaviin asutuskeskuksiin. Toki itse piti jo tienata rahansa niin peltotöissä keräämässä kiviä ja salaojittamassa, turvesoilla kuskina ja rankamettässä on tullut käytyä. Se on tätä maaseudun rakennemuutosta kun ensin lähti posti, sitten kyläkauppa ja nyt viimeisenä kyläkoulu ja neuvola. Mä oon vielä sitä sukupolvea että oon saanu käydä kouluni kyläkoulussa jossa oli jotain 30 oppilasta. Tällä viikolla tuli valtuuston päätös että koulu lakkaa 2018. Seuraavaksi varmaan yritetään kuntaliitosta väkisin isompaan kasvukeskukseen niin saadaan kunnasta vietyä loput palvelut keskitettyyn malliin mitä meidän hallitus ajaa.
 
Viimeksi muokattu:
#8
Toisin keskusteluun myös sellaisen ulottuvuuden, että kovakuntoiset ja urheilevat nuoret lähes poikkeuksetta rapauttavat kuntoaan armeijassa. Usein hakeutuvat erikoisjoukkoihin mutta vanhojen koulutusmetodien myötä ravinto ja uni jää vähäiseksi, lihashuoltoa ei suoriteta ja näin esim cooperit putoavat useita satoja metrejä. Palveluksen lopussa taas jo hieman ryydytään jolloin omatoiminen harjoittelu jää.

Tähän pitäisi saada muutos.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#9
Se on tätä maaseudun rakennemuutosta kun ensin lähti posti, sitten kyläkauppa ja nyt viimeisenä kyläkoulu ja neuvola. Mä oon vielä sitä sukupolvea että oon saanu käydä kouluni kyläkoulussa jossa oli jotain 30 oppilasta. Tällä viikolla tuli valtuuston päätös että koulu lakkaa 2018. Seuraavaksi varmaan yritetään kuntaliitosta väkisin isompaan kasvukeskukseen niin saadaan kunnasta vietyä loput palvelut keskitettyyn malliin mitä meidän hallitus ajaa.
Tämän hallituksen syytäkö kaikki tyynni? Aika monta hallitusta on maaseudun rakennemuutoksenkin aikana ollut, eikä hallitukset ole sitä muuksi kääntäneet.
 
#10
Tuossa kun 18v jälkeen menet armeijaan niin voimantuotto ei ole vielä parhaimmillaan ja kuitenkin kannettavien varusteiden määrä ja paino ne sen kun lisääntyy. Jos olet urheilija ja vedät cooperin vaikka 3200 niin harrastamasi laji on monesti kuitenkin sellainen, että koordinaatiosta on tarvinnut pitää huoli eikä voimaharjoitus ole kuin alussa. Nykyinen alle 20v nuori on kuitenkin hieman fyysisesti varttumaton terävimpään taistelutehtävään ja toisaalta myöhemmin ajankohta on hankala opiskelun myötä. Tässä olisi tekemistä.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Itse menin varusmiespalvelukseen 24v. iässä ja olen siitä helvetin tyytyväinen etten mennyt aiemmin. Jos olisin mennyt 19v. niin olisin todennäköisesti joku "varastomies 3" selkävialla (ei ole tarkoitettu varastomiehiä halventavaksi), fysiikka ei vain ollut kohdallaan pituuteen nähden. Yksiköksi tarjottiin silloin KymItR.

Kun tuo lykkäys loppui, niin fysiikka olikin jo kohdallaan (190cm ja paino oli noussut 78kg ->90kg, eikä pahemmin läskiä), yksiköksi tulikin jo K-SR. Mutta vielä hieman lykkäystä, että sai opinnot loppuun..ja palveluspaikaksi tulikin sitten 3. ErVK/SavPr.
 
#12
Itse menin varusmiespalvelukseen 24v. iässä ja olen siitä helvetin tyytyväinen etten mennyt aiemmin. Jos olisin mennyt 19v. niin olisin todennäköisesti joku "varastomies 3" selkävialla (ei ole tarkoitettu varastomiehiä halventavaksi), fysiikka ei vain ollut kohdallaan pituuteen nähden. Yksiköksi tarjottiin silloin KymItR.

Kun tuo lykkäys loppui, niin fysiikka olikin jo kohdallaan (190cm ja paino oli noussut 78kg ->90kg, eikä pahemmin läskiä), yksiköksi tulikin jo K-SR. Mutta vielä hieman lykkäystä, että sai opinnot loppuun..ja palveluspaikaksi tulikin sitten 3. ErVK/SavPr.
Oivallinen esimerkki siitä, että kun alle 20v tulee armeijaan ja pituuskasvu juuri takana niin heille pitäisi hieman räätälöidä rasitus omapainon mukaan. Kunhan kunto ja sisu on kohdillaan. Voimantuotto ja kantamuksista selviäminen voitaisiin sitten selvittää muutaman vuoden päästä kertausharjoituksissa. Näin moni kyvykäs nuori urheilijakin saataisiin haasteellisiin tehtäviin näin ikäänkuin porrastetusti. Myös tuon palveluksen vientiin motivaatio sekä oppiminen saattaa olla paremmin liekissä alle 20v kuin sitten aikamiehenä ja vaikka reilumpi kertaus taas istuisi kun on jo menossa kolmas vuosikymmen.
 

adam7

Ylipäällikkö
#13
Tämän hallituksen syytäkö kaikki tyynni? Aika monta hallitusta on maaseudun rakennemuutoksenkin aikana ollut, eikä hallitukset ole sitä muuksi kääntäneet.
Koko maailman urbanisoituminen ilmeisesti Suomen hallitusten syytä? ;)
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#14
Tietyssä mielessä, vaikka
Koko maailman urbanisoituminen ilmeisesti Suomen hallitusten syytä? ;)
Noin häijysti urbanisoitumisesta sanottuna...

"Jotkut tykkää maaseudusta, jotkut naisista". :p
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#15
Tämän hallituksen syytäkö kaikki tyynni? Aika monta hallitusta on maaseudun rakennemuutoksenkin aikana ollut, eikä hallitukset ole sitä muuksi kääntäneet.
Maaseudun rakennemuutos alkoi -60-luvulla. Se olisi alkanut jo -40-luvulla, mutta tunnetuista syistä homma lykkääntyi parikymmentä vuotta.

Ns. suuret ikäluokat syntyivät pitkälti maalla, mutta asuttivat kaupuntit. Ja aivan hitokseen muuttivat Ruotsiin. Suomessa on aina ollut lebensraumia tarpeeksi, elinmahdollisuuksia kaikille sitten selvästi rajatummin. Toistuu historiaa myöten jatkuvasti ja on de facto tänäänkin. -90-luvun alussa syntyi taas tilanne, jossa olisi pitänyt olla mesta, jonne siirtolaistua. Tuolloin kehittyi satojen tuhansien ihmisten reservi, joka on jäänyt näköjään suht pysyväksi.
 

Smith

Kersantti
#16
Osassa vastauksissa paistaa läpi "nuoriso on pilalla"-mentaliteetti. Jos näitä vanhoja ukkoja kautta aikojen on uskominen, on nuoriso ollut laiskaa, tyhmää ja kaikin puolin kelvotonta pullamössöä jo antiikin ajoista lähtien.

Miettikääpä kuinka surkeaa ainesta sotiemme veteraanien on tämän logiikan mukaan täytynyt olla, jos nuoriso oli pilalla jo yli 2000 vuotta ennen heidän syntymäänsä. Heidänkin sukupolvensa vain ravasi synnillisissä tansseissa, nautti väkijuomia ja pelasi korttia nuorisoporukassa, kuunteli paholaisen matolaatikosta eli radiosta muitakin ohjelmia kuin sunnuntain jumalanpalveluksen.

Itse nuorempaan sukupolveen kuuluvana voin sanoa että kyllä tästäkin sukupolvesta löytyisi tarvittaessa kovat vastustajat hyökkääjälle. En usko että veteraanisukupolvi oli sotaan lähtiessään mitään sankarillisia supersotilaita, vaan pakon edessä venyttiin melkoisiin taistelusuorituksiin, joihin tuskin rauhanaikana olisi kukaan uskonut pystyvänsä. Uskonpa että nykyisille sukupolville annetaan jo varusmieskoulutuksessa paremmat eväät selviytyä taistelukentällä kuin aiemmille sukupolville.

Lusmuja ja "heikompaa ainesta" löytyy Gaussin käyrää mukaillen suurin piirtein samat määrät kaikista sukupolvista.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#17
Mutta kyllähän fakta on että viime sodan aikana oli suurin osa kansast paljon tottuneempi elämään metsässä ja metsästä kuin tänäpäivänä. Kun suurin osa silloisesta armeijasta koostui maataloudesta ja metsäsavotoista elantonsa saavista. Kaupunkilaiset olivat vähemmistön.
 
#18
Maaseudun rakennemuutos alkoi -60-luvulla. Se olisi alkanut jo -40-luvulla, mutta tunnetuista syistä homma lykkääntyi parikymmentä vuotta.

Ns. suuret ikäluokat syntyivät pitkälti maalla, mutta asuttivat kaupuntit. Ja aivan hitokseen muuttivat Ruotsiin. Suomessa on aina ollut lebensraumia tarpeeksi, elinmahdollisuuksia kaikille sitten selvästi rajatummin. Toistuu historiaa myöten jatkuvasti ja on de facto tänäänkin. -90-luvun alussa syntyi taas tilanne, jossa olisi pitänyt olla mesta, jonne siirtolaistua. Tuolloin kehittyi satojen tuhansien ihmisten reservi, joka on jäänyt näköjään suht pysyväksi.
Suomi on ollut siinä mielessä poikkeuksellinen länsimaa, että meillä on jatkuvasti ollut ongelmana liikaväestö. Siinä missä monet muut länsimaat joutuivat 1950-1980 luvuilla haalimaan työvoimaa maailmalta, niin Suomesta muutettiin pois työn perässä.

Vuonna 1990 massasiirtolaisuuden ajat länsimaihin olivat jo ohi. Lama suomesta toki muutettiin parempien mahdollisuuksien perässä, muukalaislegioonaan syntyi jopa leijonlegioonaksi kutsuttu ryntäys. Aikaa kuvaa se, että Venäjällekkin lähdettiin paremman elämän perässä, tunnetuin näistä lähtijöistä on Ville Haapasalo.

Nykyisin siirtolaisuus Suomesta on yhä enemmän koulutettujen ihmisten siirtolaisuutta. Muutama poliitikkokin on alkanut vuodattaa krotiilinkyyneleitä lähtevien takia. Jos synnyinmaa ei tarjoa mahdollisuuksia niin miksi ei saisi lähteä kun siihen on mahdollisuus? Ei koulutetuista ihmisistä ole Suomessa minkäänlaista pulaa.
 
#19
Mutta kyllähän fakta on että viime sodan aikana oli suurin osa kansast paljon tottuneempi elämään metsässä ja metsästä kuin tänäpäivänä. Kun suurin osa silloisesta armeijasta koostui maataloudesta ja metsäsavotoista elantonsa saavista. Kaupunkilaiset olivat vähemmistön.
Mutta kyllä fakta on, että nykypäivän - tulevat sotasankarit - ovat paljon kovempia tekijöitä abstraktin ajattelun ja koulutuksen saralla. Se 30kg reppu kyllä liikkuu sen verran kuin tarvitaan, ja kuntohan kasvaa suht' nopeasti "touhutessa".

Vai onko niin, että sotilaan tulee hanskata vain liipaisimesta painaminen ja liikkuminen puoli-zombiena paikasta A->B. Jos näin on, niin mitä varten nykysotilaiden käyttöön on hierottu innokkaasti uutta taistelutapaa?

Kaikki kunnia sotien veteraaneille, mutta alkaa kyllästyttämään tämä nykypolven jatkuva dissailu "tiedostavan" geriatriaosaston puolelta - siis niiden, jotka omien sanojensa mukaan - olivat silloin joskus niin pirun kovassa tikissä "että siinä kalvenee moni nykypäivän urheilijakin" .
 
Viimeksi muokattu:
#20
Aika kapeaksi menee pohja jos asevelvollisista sitää "hyvää ainesta" on vain maanviljelijät, poromiehet ja metsurit.

Erätaidot voi opetella vaikka asuisi kaupungissakin.
 
Top