Tämä nykyisin paljon toistettu väite on mielestäni paikkaansapitämätön tai ainakin melkoista käsitekikkailua. Ruotsin valtakuntaan kuulunut Suomi erottui naapurikansoista niin kieleltään kuin kulttuuriltaankin ja tuon ajan ihmisille tämä oli selvä asia,eivät ne mitään idiootteja silloinkaan olleet.
Niin, sellainen kieli kun "ruotsi" taisi varsinaisesti syntyä vasta joskus 1600-luvulla, vai miten se meni? Siis ruotsalaiset pitivät suomea siirtomaanaan ennen kuin oppivat itse puhumaan ruotsia...
Olen samaa mieltä. Ihmiset tulee nähdä ja kokea ihmisinä, aina. Erottavien tekijöiden liimaaminen "toisiin" ei koskaan tuo pintaan mitään positiivista.
adam7 tarkoittanee ettei silloin ollut suomalaista identiteettiä samassa mielessä kuin nykyään: jos olisit 500 vuotta sitten mennyt Savoon ja nimittänyt sikäläisiä 'suomalaisiksi' niin sinua olisi katsottu aika pitkään, saman tempun toistaminen Karjalassa olisi käynyt hengen päälle, ja Kainuun korvissa puhettasi ei olisi välttämättä edes ymmärretty...
Eiköhän kansallisajattelu ole jatkumoa heimoajattelulle eli se on siis ikivanhaa.Ihmiset ovat aina jakautuneet meihin ja muihin, jotka voivat olla niin ystäviä kuin vihollisiakin. Erottava tai yhdistävä tekijä voi olla niin kieli kuin kulttuuri,uskonto tai yhteinen hallitsijakin.
Kansallisuuksilla tässä ei tainnut olla paljon merkitystä, uskonnolla sitäkin enemmän. Luther oli korkeassa asemassa oleva katolinen teologi, joka lähti "uskonpuhdistukseensa" nimenomaan teologisista lähtökohdista, eikä hänen tarkoituksenaan ollut missään nimessä irtautua katolisesta kirkosta ja perustaa uutta uskontokuntaa, vaan oikaista katolisessa kirkossa havaitsemiaan vääristymiä.Erityisesti häntä taisi potuttaa paavin asema myös maallisena hallitsijana, Luther kun teki selkeän eron maallisen ja hengellisen vallan välille, tietysti myös anekauppa sekä kaikenlainen kirkon oppiin ajan kanssa tarttunut, mutta Raamattuun perustumaton asia. Kun hänet sitten potkittiin kyseistä lafkasta ulos ja uusi kirkkokunta alkoi näin syntyä,huomasivat monet paavin valtaan tympääntyneet maalliset hallitsijat tilaisuutensa koittaneen päästä eroon ikävästä vallanjaosta Vatikaanin kanssa ja omaksuivat siten mieluusti Lutheruksen opin.
Agricola ehkä jonkun muun suomalaisen ohella sai myös istua itsensä Martti-tohtorin vieraana nauttien opetuksen ohella myös runsaasta (olut)tarjoilusta. Luther siis tunsi henkilökohtaisesti Agricolan,jota hän sittemmin suositteli kirjeessään Kustaa Vaasalle.
Hänen terveytensä sanotaan olleen heikko jo ennen tuota kohtalokasta matkaa.
Juurikin näin. Tympäisee vain tuo usein heitetty: "Ei ollut mitään suomalaisia, suomalaisuus on vain 1800-luvun topeliaaninen fiktio"- tyyppinen hokema jota ei perustella mitenkään.
Tämä ja siihen vielä usein liitetyt Suomi on ruotsalainen höpinät oli itsellä syynä lähteä tuohon eiliseen vänkäykseen muutaman oluen jälkeen.
Tätä höpinää käytetään usein yksisilmäisesti ja provosoivassa tarkoituksessa.
Näkyy olleen jo ainakin 1498 Finland niminen paikka Swedenin, Wildlappenin ja Norwegan rinnalla. Myös Mitnacht (Keskiyö?) niminen paikka löytyy pohjoisesta ja Mitag (Keskipäivä?)etelästä. Lienevätkö ennen aika ja paikka kuuluneet samaan karttaan?
On näistä Fenneistä puhuttu aikaisemminkin. Se on ollut yläkäsite niille heimoille, joita täällä oli.Näkyy olleen jo ainakin 1498 Finland niminen paikka Swedenin, Wildlappenin ja Norwegan rinnalla. Myös Mitnacht (Keskiyö?) niminen paikka löytyy pohjoisesta ja Mitag (Keskipäivä?)etelästä. Lienevätkö ennen aika ja paikka kuuluneet samaan karttaan?
Vaan sinä olet pystyssä ja Aatami nukkuu vielä.Tämä ja siihen vielä usein liitetyt Suomi on ruotsalainen höpinät oli itsellä syynä lähteä tuohon eiliseen vänkäykseen muutaman oluen jälkeen.
Itse en ainakaan halunnut loukata ruotsia äidinkielenään puhuvia ryhmänä, tarkoitin vai niitä jotka suoltavat omia tulkintojaan, kuten vertauksia 30-luvun Saksaan.
Adamin ja minun perustavanlaatuiset erot maailmankuvassa, ideologiassa ja nyt sitten historian tulkinnassakin ovat se homman pihvi.
Ruotsissa taisi viimeisen kerran mestattavalta pää pudota joskus 1900-luvun alussa.
Jotka sitten Ruotsin valtakuntaan kuuluessaan niputettiin nimikkeen "suomalaiset" alle.
Aivan keskeinen juttu oli Westfalenin rauha. Sitä ennen porukkaa tuli ja meni vähän miten sattui mutta ed.main rauhassa luotiin ajatus valtiosta. Wikipedia kiteyttää hyvin:
Tämä on vähän sellainen metakäsitteellinen asia. Esimerkki: olettakaamme että vuonna 2500 länsi-Euroopassa on Beneluxia-niminen valtio joka käsittäisi karkeasti nykyisen Hollannin, Belgian ja Luxemburgin. Valtakielenä olisi ranskan sukuinen beneluksia, jotain hollannin sukulaiskieltäkin maassa puhuttaisiin vähemmistökielenä.
Huomionarvoista kartassa on myös ettei siinä ole Viroa tai Latviaa, vaan niiden paikalla on Liivinmaa...sellaiset käsitteet kuin Eesti, Latvia tai Liivinmaa olisivat olleet useimmille tuon ajan ihmisille aivan tuntemattomia. Alueella asuvat suomensukuiset heimot kutsuivat itseään sellaisilla nimityksillä kuin rantalaiset, maalaiset, kalastajat jne. Nimet ja identiteetit ovat muuttuneet ja mukautuneet, väestöjatkuvuus alueella kuitenkin on ollut näihin päiviin asti.