Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mitäpä mieltä jäsenet ovat Stephen Kotkinin Stalin-kirjoista? Pekka Visuri niitä on kehunut, samoin Timo Vihavainen. Ihmetyttää, miksi niitä ei ole suomennettu, kun esimerkiksi Radzinskin kirja on.
 
Tapahtui Taipaleessa
Kalle Sistola
Pataljoona Polon Talvisodassa

Tämä tarttui joku aika sitten kirjastosta mukaan sattumalta, nyt luettuna.
Lähinnä lainasin siksi, kun aika pian sodan jälkeen kirjoitettu, 1956.
Kirjoittaja toimi sodassa joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä.
Vähän kankeaa tekstiä, kun ei mikään ammattikirjailija ja vissiin vähänlaisesti saanut apuja kirjan kasaamiseen.
Kannattaa kumminkin lukea, jos talvisodan tapahtumat kiinnostaa etulinjan miehen näkökulmasta. Ei mitään silooteltuja sankari tarinoita, ikävätkin ilmiöt kerrotaan.
Tätä lukiessa tuli taas monta kertaa mietittyä miten ihmeessä etulinjan miehet selvisi pakkasissa edes jotenkin toiminta kykyisinä. Aina ei ollut edes korsuja joissakin tukikohdissa.
Ainakaan tässä kirjassa ei erityisemmin mainita paleltumien takia evakoituja.

Minulla on hatara muistikuva tappio tilastosta Raatteentien osalta. Sen mukaan eniten porukkaa joutui sivuun paleltumien takia?
 

Liitteet

  • 24001.webp
    24001.webp
    50.8 KB · Luettu: 12
On mennyt multa ihan ohi. Kiitos vinkistä (y). Lisäsin heti listalle ja seuraavaksi kun vaan saan filatelistimurhaajan pois alta.
En ole ihan lopussa vielä mutta ei kyllä kolahda minulle tämä Kohon ”yö joka lankesi yllemme”.

Vaivaa kun paikoitellen tuntuu, että yrittää kirjoittaa Tuntematonta uudelleen. Ja paikoin, kun tarina on vähän lapsellinen. Ja henkilöhahmojen jorinoita on puolet kirjasta, eivätkä ne ns vie tarinaa eteenpäin.
No en nyt enää keskenkään jätä, vaikka sekin on mielessä käynyt.

Mutta jos vaikka Helena Immoseen vertaa, niin onhan näissä nyt eroa. Vähemmän on enemmän - tarinoidessakin.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäpä mieltä jäsenet ovat Stephen Kotkinin Stalin-kirjoista? Pekka Visuri niitä on kehunut, samoin Timo Vihavainen. Ihmetyttää, miksi niitä ei ole suomennettu, kun esimerkiksi Radzinskin kirja on.
Johtuisiko kirjan koosta ?
Esim. Kotkinin: Stalin - Waiting for Hitler 1929 - 1941 on 1862 sivuinen ja pelkkä kirjallisuusluettelo 111 sivua. . . .
Suosittelen kyllä lukemaan jos englanti taipuu.

Radzinskin lisäksi suomeksi on mm.
Oleg V Hlevnjuk Stalin Diktaattorin uusi elämänkerta
ja
Simon Sebag Montefiore Stalin Punaisen tsaarin hovissa.
 

Liitteet

  • Kotkin Stalin.webp
    Kotkin Stalin.webp
    103.9 KB · Luettu: 3
Johtuisiko kirjan koosta ?
Esim. Kotkinin: Stalin - Waiting for Hitler 1929 - 1941 on 1862 sivuinen ja pelkkä kirjallisuusluettelo 111 sivua. . . .
Suosittelen kyllä lukemaan jos englanti taipuu.

Radzinskin lisäksi suomeksi on mm.
Oleg V Hlevnjuk Stalin Diktaattorin uusi elämänkerta
ja
Simon Sebag Montefiore Stalin Punaisen tsaarin hovissa.
Ei taida olla kuitenkaan 1862 sivua tuossa toisessa osassa pelkästään (Waiting for Hitler). Yhteensä tuo taitaa täyttyä 2 eka osasta.

On suurin piirtein yhtä paksuja suomennoksia julkaistu. Esimerkiksi Oksasen putiikki julkaisi Vankileirien saariston. Ja useampi vuosi sitten julkaistiin propagandapläjäys Michael Burleighilta. Ja suomennettiin lopulta Kommunismin musta kirjakin.

Oma kutinani on, että ainakin isommilla kustantajilla on nykyään niin kova vasemmistovinouma, että eivät yksinkertaisesti halua julkaista sosialismin kritiikkiä. Pienillä kustantajilla sitten ei välttämättä resurssit riitä isoihin projekteihin. Esimerkiksi Mikko Uola joutui kustantamaan 2 uusinta vapaussodan punaterroria käsittelevää teostaan itse, kun isot kustantajat eivät uskaltaneet/halunneet.

Sen sijaan suomennettua holokaustikirjallisuutta tulee joka vuosi ja tyypillisesti vielä "hätkähdyttävän ajankohtainen" tms. puffausten kera.
 
No ainakin mulla se on tuon nimenomaisen kirjan sivumäärä.

Ihan selkeästi kustantajat tukee vasemmisto"tutkijoiden" kyseenalaisia läpysköjä.
Mikä painos? Waiting for Hitler, kovakantinen painos Allen Lane, 2017, ISBN 978-0-713-99945-7. Viimeinen sivunumero on 1154. Ks. kuva. Alussa johdanto sivut xi-xvii. Pääteksti alkaa sivulta 1.
 

Liitteet

  • 20251106_134226.webp
    20251106_134226.webp
    139.8 KB · Luettu: 19
En ole ihan lopussa vielä mutta ei kyllä kolahda minulle tämä Kohon ”yö joka lankesi yllemme”.

Vaivaa kun paikoitellen tuntuu, että yrittää kirjoittaa Tuntematonta uudelleen. Ja paikoin, kun tarina on vähän lapsellinen. Ja henkilöhahmojen jorinoita on puolet kirjasta, eivätkä ne ns vie tarinaa eteenpäin.
No en nyt enää keskenkään jätä, vaikka sekin on mielessä käynyt.

Mutta jos vaikka Helena Immoseen vertaa, niin onhan näissä nyt eroa. Vähemmän on enemmän - tarinoidessakin.
Eilen illalla tuli aloiteltua tämän lukeminen ja toimii. Itseäni tympii näissä nykysodan fiktiokirjoissa se turha moraalimietiskely ja omatunnon kanssa painiminen. Vähän vaikea kuvitella omassa kokemuspiirissä, että kyseiset aiheet olisivat ensimmäisenä tulikasteen jälkeen mielessä.
 
Back
Top