rehti kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Kuka tässä maassa saa arvostella julkisten organisaatioiden toimintaa, ellei ammattilaiset saa arvostella sisäpiiriläisinä, eikä muut kansalaiset ulkopuolisina?
Perusteltu arvostelu on mielestäni kaikkien oikeus. Sisäpiiristä tulevan arvostelun ongelma on mielestäni tietynlainen oman itsensä ylentäminen. Kyllähän me kaikki tiedetään omissa organisaatioissamme kuinka tärkeitä/taitavia/korvaamattomia juuri me ollaan, mutta ne muut, ne muut. Siinä vaiheessa kun osapuolet sitten julkisesti alkavat näykkiä toisiaan ollaan jo aika kaltevalla pinnalla. Voisihan tietysti vaikka merivoimain komentaja ladata täyslaidallisen ilmavoimia vastaan ja päinvastoin, mutta lopputulos voisi olla kokonaisuuden eli maanpuolustuksen kannalta aika ankea.
Sisäpiiriläisten arvostelu voisi olla vaikka oman työnsä tai vertaistensa arvostelua. Ylempiään tai muita ammattiryhmiä on niin helppo arvostella.
Toisaalta kannattaa miettiä, mikä on arvostelun tarkoitus. Parantaako se yhteisön toimintaa, onko se vain räksyttämistä vai onko siitä koko organisaatiolle jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse kuvittelisin tällä palstalla kirjoittavien olevan kohtuuullisen maanpuolustushenkisiä henkilöitä. Kuitenkin, kuten olen aikaisemminkin sanonut, monen kirjoittajan lähtökohta tuntuu olevan esim se, että kaikki Patrian tuotteet ovat huonoja ja kalliita, suunnilleen lahjoman kautta markkinoituja. Ketä tälläinen palvelee, ei ainakaan maanpuolustusta?
Kokonaan toinen asia on se, että mielestäni kirkon tosiaan saisi eriyttää valtiosta täysin. Maanpuolustuksessa, koulussa ja kaikessa muussakin. Pointtini tässä vaan on jotain ihan muuta.
Kritiikki on usein yhden ihmisen mielipide, sekin pitää muistaa. Eli ehkä ei kannata maalata megalomaanista käsitettä: "kritiikki tuhoaa maanpuolustuksen pohjaa". Jostain se kritiikki kumpuaa, jota yksittäiset ihmiset esittävät, yleensä esittäjänä varsin täyspäisinä pidettävät ihmiset. Mutta silti on muistettava, että esittäjä on yleensä yksittäinen ihminen.....painoarvo sen mukaan kritiikillekin.
Minusta foorumilla on varsin yleinen käsitys se, että Pv on kyennyt hankkimaan esim. varustuksensa laadun puolesta ihan okei. Esim. minä olen sitä mieltä ilman muuta, hankittu varustus on hyvää ja asiallista.
No sitten kritiikki: sitä varustusta on vähän. No onhan se näin. Mutta ei kenelläkään pl. suurvallat ole enää Kylmän Sodan mukaisia luolastoja täynnään erilaisia himmeleitä ja vekottimia. On pyritty kehittämään toisenlaista tapaa hoitaa asia, ja väitän, että suomalaiset ovat tässä olleet nohevia ja jalat maassa.
Poliitikot yht-työssä sotilaiden kanssa ovat linjanneet: "SIETO on kehittämisen ja suunnittelun painopiste"....tuo teema on luettavissa aivan selkeästi julkisista lähteistä. Ja mitä minä ymmärrän, tuohon voidaan lisätä päälle vielä plussaakin, kun katsotaan onnistumista. Toki tuo "onnistuminen" on asia, joka mitataan vasta silloin, jos rock soi ja liekinheittimet hönkyvät, ohjustimet piirtävät taivaalle laajoja kaaria ja tykistö haukkuu yhtenä jymynä.
Eli minusta on onnistuttu monella tapaa hyvin. Mutta eipä vainenkaan, on sitä taskussa kritiikkiäkin: Puolustusvoimauudistuksessa ei menty siihen suuntaan, johon MINUSTA olisi pitänyt ottaa selvät askelmerkit. Eli olisi pitänyt kehittää ne keinot ja polut kuinka asevelvollisia kehitetään vastaamaan ns. nykyaikaisia vaatimuksia vastaaviksi. Edelleen MINUSTA, olisi pitänyt keventää selvästi koko armeijan organisaatiota RA ja jättää lotinat "ydintoiminnot on turvattava" jo sikseen. Tämä ydintoiminnot on turvattava tarkoittaa aivan selvästi sitä, että upseeriston edut ja työpaikat ovat koskemattomia. Henkilöstörakenne on sikäli vinksallaan, ettei kyetä kehittämään asevelvollisten kouluttamista, koska hlöstö on kiinni "ydintoiminnoissa"....jotka ovat mitä helvattia? Suunnitellaan sotaa, johon ei osittain suunnittelun kustannusten takia ole varaa kouluttaa sotilaita? Hienoa.
No, tämäkin on kritiikkiä, jonka esittää yksi henkilö, joten arvo kritiikille korkeintaan sen mukaan.
Positiivista on se, että kaikesta päätellen kaikki muutkin sotavaltiot ähkivät samojen ongelmien parissa, kuta isompi valtio, sitä isommat ongelmat. En usko, että esim. Venäjä kykenisi ratkomaan omia ongelmiaan ihan heti ja huomenna. Britannia ja Ranska ähkivät omien probleemiensa parissa, Ruotsin pitää kynsin hampain pitää kiinni sotateollisesta kompleksistaan ja Viro kiroilee pienuuttaan. Viron siunaus on kuitenkin se, että se koki vuosi nollan vajaat parikymmentä vuotta sitten ja on nähtävästi osoittautumassa hyvin ketteräksi toimijaksi...vailla entistä painolastia ja rakenteita se kykenee tekemään monet asiat hyvin linjakkaasti.