Kohteensuojaus ja reserviläiset

[Anti-Panzer]

Rupesi menemään virka-apuketjussa jo Ohi Aiheesta. Otsikko on tässä tarkoituksella vedetty laajaksi, mutta pyritään pysymään reserviläisten tehtävissä eli harmaan vaiheen tai valmius-/puolustustilan aikana toteutettavissa hommissa, ei niinkään syvän rauhan aikana jo toteutetuissa toiminnoissa.

Aluksi pari kommenttia:

...Joissakin Huomio-lehtisissä on aika paljonkin tätä asiaa käsitelty juuri vartiokomppanioiden (maakuntajoukkojen) näkökulmasta. Ja kyllä sitä asiaa tuntuu olevan etenkin jos asiat halutaan kunnolla hoitaa. Etenkin jos siihen otetaan partioinnit mukaan (rakennusten tarkastaminen tuntuu olevan pirun työlästä ja pikkutarkkaa hommaa)...

Rakennusten tarkastaminen on tosiaan aivan viimeisen päälle aikaaviepää ja pikkutarkkaa puuhaa, varsinkin otettaessa uusi kohde haltuun käydään se läpi todella tarkkaan. Ja mitä enemmän rakennuksia joukon "tontilla" sijaitsee, sen monimutkaisemmaksi käy siellä toimiminen.

Työläistä hommista puheen ollen: Pienehkönkin kohteen vartiointi vie pitempään jatkuessaan yllättävän paljon miesvoimaa kun lasketaan joka jannulle riittävät lepo- ja huoltoajat, jotta toimintakyky säilyy. Kaikkiin toimintoihin kerralla tarvittavan joukon koon saa helposti kolminkertaistaa jos haluaa pitää myllyn käynnissä 24h/vrk ja pitää ehkä vielä jotain reservin tapaistakin. Kohtaavatko kohteiden asettamat vaatimukset ja niiille osoitettujen joukkojen koot on sitten eri asia, eikä sitä tarvinne näin foorumeilla pähkäilläkään.

...Minulla on jollakin kurssilla tullut vastaan ikään kuin sivujuonteena näitä asioita. Olisiko ollut pelkästään että miten käsketään ja toimitaan kun tarkastetaan epäilyttävää henkilöä, sekä mahdollisesti hänet tarkastetaan...

Kohdehenkilöt jaetaan käyttäytymispsykologisesti KYLLÄ ja EI-henkilöihin. Jos epäilyttää, kohdehenkilö on jo EI-henkilö. Alueella - jossa toimivaltuudet riittävät - kohdattu tai sisään pyrkivä EI-henkilö pääsääntöisesti henkilötarkastetaan, jos ei muuta ilmene esim. kulkuluvasta yms.


*********************************************

Kohteensuojaus on yksi maakuntajoukoille kuuluvista tehtävistä. Myös vanhemmalla, ei-sitoutunella reserviläisellä se on hyvinkin mahdollinen (jopa ehkä todennäköinen?) sijoituskohde operatiivisten joukkojen ja niiden tuen ulkopuolelta.

MPK:n Kohteensuojaus-kurssit sisältävät monenlaista aiheen tiimoilta, aluepartiointi, kulunvalvonta henkilöille ja ajoneuvoille, kohdetarkastukset yms. Näistä kursseista on paikoin tullut vain MKJ:lle suunnattuja, joten kurssille pääseminen saattaa olla hankalampaa/tarjonta kapeampaa. (Jos aiot kurssille, kannattaa ottaa selvää kuka kouluttaa, aihe on vähän niinku muodikas nykyään ja jotkin kouluttajat ovat juttujen mukaan liikkeellä aika kevyin eväin.)

Itse kävin edellisellä 2000-vuosikymmellä Pohjanmaan piirin järjestelmän mukaiset nousujohteiset kurssitasot 1-4 sekä 1. tason aiheeseen liittyvistä ammuntakursseista testeineen. Lisäksi osallistuin suojauksen suunnitteluun keskittyvän kurssin. Aikaa tuntui olevan jatkuvasti liian vähän kaiken esille tulleen käsittelyyn, joten paljon jäi vielä hämärään, varsinkin viimeksi mainitulla.

Dodiin, tuli vapaa, saa toimia.

 

[baikal]

Pitääkö kohteensuojaukseen liittää myös elementti, joka on "salattu" tai ainakin vaikeasti tunnistettava ja määriteltävä?

Aikanaan, kun Pohjois-Irlanti oli melko levoton ja britit saivat tosissaan varjella nahkaansa, he käyttivät ainakin jossain tällaista menettelyä. Niihin liittyi maaseudulla mm. piilokorsut, joskus pelkkä naamiointikangas sai toimittaa näkö- ja sääsuojan virkaa. Joku hylätty rakennus saattoi myös olla pelissä. Rakennetulla alueella yksinkertaisesti käkittiin sopivalla hollilla ja käytettiin ikkunoita ja kattoluukkuja tai erikseen rakennettuja aukkoja. Molemmissa vaihdot suoritettiin epäsäännöllisesti ja yleensä pimeällä.

Tämä nivellettiin tietysti hyvinkin läheisesti toimimaan puomin tai vast. kanssa. Pääasia kuitenkin oli, että ulkopuolisen oli mahdollisimman vaikea päästä jyvälle siitä, missä tämä elementti on ja miten se on miehitetty ja miten ja millä se valvoo. Britit muuten neuvoivat ja opettivat aikanaan monelle liittolaiselleen tai vast. tämän jutun.

Tämä on tietysti selvää kauraa niille, jotka hallitsevat kohteensuojauksen niksit ja ovat käyneet mpk:n kursseja jne. mutta joillekin saattaa olla uuttakin. Eli lyhyesti summaten: kohteensuojauksessa tulisi kaiketi olla myös elementtejä, jotka eivät selviä helposti jos mitenkään ulkopuoliselle tarkkailijalle. Voiko näin sanoa?

 

[JOKO]

Eli lyhyesti summaten: kohteensuojauksessa tulisi kaiketi olla myös elementtejä, jotka eivät selviä helposti jos mitenkään ulkopuoliselle tarkkailijalle. Voiko näin sanoa?

Niin voisi ainakin päätellä. Lisäisin tuohon aktiivisen partioinnin. Jatkuvasti liikkeessä olevat partiot tekevät erikoisjoukkojen toiminnasta vaikeata.

 

[Anti-Panzer]

Pitääkö kohteensuojaukseen liittää myös elementti, joka on "salattu" tai ainakin vaikeasti tunnistettava ja määriteltävä?

Aikanaan, kun Pohjois-Irlanti oli melko levoton ja britit saivat tosissaan varjella nahkaansa, he käyttivät ainakin jossain tällaista menettelyä. Niihin liittyi maaseudulla mm. piilokorsut, joskus pelkkä naamiointikangas sai toimittaa näkö- ja sääsuojan virkaa. Joku hylätty rakennus saattoi myös olla pelissä. Rakennetulla alueella yksinkertaisesti käkittiin sopivalla hollilla ja käytettiin ikkunoita ja kattoluukkuja tai erikseen rakennettuja aukkoja. Molemmissa vaihdot suoritettiin epäsäännöllisesti ja yleensä pimeällä.

Tämä nivellettiin tietysti hyvinkin läheisesti toimimaan puomin tai vast. kanssa. Pääasia kuitenkin oli, että ulkopuolisen oli mahdollisimman vaikea päästä jyvälle siitä, missä tämä elementti on ja miten se on miehitetty ja miten ja millä se valvoo. Britit muuten neuvoivat ja opettivat aikanaan monelle liittolaiselleen tai vast. tämän jutun.
Tämä on tietysti selvää kauraa niille, jotka hallitsevat kohteensuojauksen niksit ja ovat käyneet mpk:n kursseja jne. mutta joillekin saattaa olla uuttakin. Eli lyhyesti summaten: kohteensuojauksessa tulisi kaiketi olla myös elementtejä, jotka eivät selviä helposti jos mitenkään ulkopuoliselle tarkkailijalle. Voiko näin sanoa?

Hyvin mielenkiintoinen näkökohta. Lyhesti vastaisin että kyllä saa ja voi olla. Eiku... :a-laugh:

Pohjois-Irlannin tilanteesta soveltamalla kotoisiin tehtäviin, kuvaamaasi toimintaa edustavat esimerkiksi kohteen ympäristöä tarkkailevat naamioidut tähystyspaikat, joilla on viestiyhteys muihin osiin. Näitä voidaan sijoittaa myös toimivaltuusalueen ulkopuolelle, koskapa eivät mitään erityisvaltuuksia tarvitse. Ideana juurikin pelkkä passiivinen havainnointi ja tilannekuvan tuottaminen johdolle, muiden osien, pääasiassa aluepartioiden, suorittaessa aktiiviset toimenpiteet havaintojen perusteella. Piilotetut elementit saattavat myös havaintojen kautta paljastaa esimerkiksi vastustajan suorittamaa tarkkailua tai muuta toimintaa, jolloin suojauksen tehoa voidaan arvioida uudelleen. Kaikenlainen säännöllisyys ja ennalta-arvattavuus on toki pyrittävä eliminoimaan jo suunnitteluvaiheessa. Tähystyspaikat täyttävät tämän 'piilotetun' vaatimuksen ainakin lyhytaikaisesti. Sovelletuissa harjoituksissa tästä osa-alueesta jäi päällimäiseksi mieleen, että mitä nopeammin vastustajan on toimittava lähiympäristön läpäisemiseksi ja vaikutuksen aikaansaamiseksi kohteelle, sitä helpompaa suojaajan on havainta ja torjua toiminta.

Jos vastapuoli pääsee tekemään havaintoja pitemmältä ajalta, piilotettu toiminta voi hyvinkin paljastua, varsinkin miehistön vaihdon ja huollon vuoksi. Tunnetun sanonnan mukaan llike paljastaa eikä pimeyden antama suoja ole enää nykytekniikan kanssa riittävä. Uhka-arvion mukaan monessa kohteessa vastassa ovat kuitenkin potentiaalisesti jonkin valtion toimesta hyvin varustetut ammattilaiset. Ainakaan en laskisi mitään sen varaan että jokin suojauksen osa ei olisi paljastunut. Vastatoimena on taas toiminnan vaihtelevuus ja asioiden muuttaminen ajan mittaan.

 

[Mosuri]

Hienoja ajatuksia tässä ketjussa. Vähän nyt kuitenkin pistää silmään tuo sana reserviläiset. Reserviläisiä kun on kaikenlaisia suojaustehtävissä esim. 48 vuotias tykkimatruusina palvellut kuuden lapsen isä ja vaikka 22 vuotias res. spol-kersantti joka on intin jälkeen työskennellyt turvallisuusalalla.

Ylipäätänsä niitä joukkojakin on ihan laidasta laitaan. Esimerkiksi joku Helsingissä perustettu täysin varustettu spol-komppania jonka tehtävänä on vaikka eduskunnan suojelu tai vaikka joku paikallisjoukkojen syvästä reservistä reväisty kertausharjoittamaton ja eri aselajeissa palvellut vartiokomppania.

Noissa vuoden 2004, 2006 ja 2008 Huomio! kirjoissa on käyty läpi erilaisia kohteensuojaukseen liittyviä asioita. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että ellei sijoitus ole siellä kohteensuojauksen terävimmässä kärjessä niin turha odottaa esim. viestivälineistöä ja pimeänäkövälineitä.

Vaikka tehtävä ei olisi kovin kummoinen niin kannattaa varautua suuriin vaikeuksiin. Voi vain kuvitella kuinka suuria hankaluuksia on suojata jokin kohde porukalla jota ei kertausharjoitettu tehtävään ja jonka henkilöstö ei hallitse kohteensuojausta.

Tuntuu että harva edes ymmärtää kuinka paljon resursseja syö vaikka kuuden vartiopaikan, kahden kulunvalvontapisteen ja komentopaikan pyöritys 24/7? Kouluta siinä sitten miehiä kun osa nukkuu, toiset vartioi ja kolmasosa oksentaa ja ripuloi läheisen koulun liikuntasalissa?

Ehkä kaikkein parasta oppia tässä luovimisessa olisi työskentely vaikka järjestyksenvalvojana jossain rock festareilla. Etukäteen et tiedä missä tehtävissä toimit, millaiset olosuhteet ovat, minkälainen yleisö on, kuinka porukkaa johdetaan jne.. Aika nopeasti myös selviää paikanpäällä, että tuollaisessa paikassa on turha yrittää "dominoida" ympäristöä vaan haasteena on esim. järjestyshäiriöiden ja vaaratilanteiden huomaaminen etukäteen ja/tai tukahduttaminen heti alkuunsa. Ja tämä siis olosuhteissa joissa et tiedä esim. työparin ammattitaidosta tai luonteesta yhtään mitään... Kohteensuojausharjoituksissa eniten pistää silmään tilanteiden "totaalinen hallinta". Ei sodassa pysty ympäristöä hallitsemaan! Kysymys on enemmän reagoinnista tapahtumiin ja siitä että mokataan mahdollisimman vähän.

Toinen hyvä idea olisi lukea vaikka kuvauksia Saksasta toisen maailmansodan loppuvaiheesta. Noista ruohonjuuritason kuvauksista oppisi vähän siitä minkälaisiin ilmiöihin sitä sekasortoisissa tilanteissa törmää. Vartiopaikalla tai aluepartiossa toimiminen on varmasti yksinkertaista rauhan ajan olosuhteissa sekä harjoituksissa. Kuinka monessa harjoituksessa paikalle on tullut vaikka täyteen ahdettu bussilastillinen naisia ja lapsia jotka alkavat kerjätä ruokaa ja lääkkeitä?

Kapiainen myös kirjoitteli aikoinan suslarissa kuinka osa LKP-porukoista keskittyi liikaa LKP toimintaan. Vähän sama riski on olemassa myös vartio-osastojen toiminnassa. Esimerkiksi hyvin varustetut spol yksiköt eivät varmasti vietä koko sotaa jotain tehdasta vartioiden (varsinkin kun se on tuhoutunut ensimmäisellä sotaviikolla pommituksessa). Maakuntajoukot ja hyvät spol yksiköt voivat aivan varmasti varautua muihinkin tehtäviin kuin meijereiden tai siltojen suojaamiseen. Myös paikallisjoukkojen vartiokomppanian kannattaa varautua siihen, että joku kaunis päivä tykinjyly alkaa kuulua ja seuraavaksi pihaan kaartaa palokunnan bussi, viisi tilataksia, kaksi invataksia ja pari jakeluautoa. Ensimmäisestä autosta ulostautuu majuri joka kutsuu porukan kokoon, jakaa kertasingot ja telamiinat jakeluauton perseestä ja sitten lähdetään tulppaamaan läpimurtoa!

 

[SJ]

Sellaista minä mietin, että jos jotakin kohdetta suojataan, niin oletettavasti siellä on jonkinlainen tarkastuspiste, jossa kulkijoiden paperit yms. voidaan tarkastaa. Oletetaan vielä, että syystä tai toisesta suojattavan kohteen/alueen läpi kulkee kohtuullinne määrä ihmisiä jotka eivät sinällään työskentele/tms. alueella, vaan joutuu kulkemaan läpi koska tie kulkee sieltä.

Niin, kysymys on se, että onko tarpeen/järkeä alkaa vaikka kuvaamaan (tai kirjataan rekisteri numerot ylös tms.) salaa kaikki jotka kulkevat läpi ja sitten aletaan katsoa, että kuka ei kuulu joukkoon, kenen nimi ei täsmää. Tämä siis voitaisiin tehdä niin, että kuvataan kaikki ja samalla satunnaisesti tarkistetaan paperit ja liitetään nimi yms. valokuvan mukaan. Jatkossa täydennetään tätä rekisteriä niin, että otetaan "tuntemattomia" erityisesti tarkastukseen (vaivihkaa kuitenkin), jotta saadaan kortisto täydennettyä. Samalla saataneen tietoon henkilöiden asenteet, työpaikat yms. muut asiat selville haastattelemalla henkilöitä. Jos vielä samalla saadaan seurattua henkilöiden liikkeitä, että milloin kukakin menee ja minne.

Pointti tässä on se, että voidaanko tälläisellä systeemillä selvittää mahdolliset "vakoojat", ilman että heitä varoitetaan liian päivänselvästi? En odota, että tätä vakoojaa välttämättä saataisiin kiinni heti kättelyssä, vaan vasta kun on muita syitä epäillä, että jotakin on tekeillä ja sitten aletaan seulomaan ihmisiä kortistosta. Ja onko se sen arvoista, että kohde voidaan menettää, mutta samalla saadaan evättyä viholliselta samaisen operaattorin käytön tulevaisuudessa.

 

[skärdis]

Noista ruohonjuuritason kuvauksista oppisi vähän siitä minkälaisiin ilmiöihin sitä sekasortoisissa tilanteissa törmää. Vartiopaikalla tai aluepartiossa toimiminen on varmasti yksinkertaista rauhan ajan olosuhteissa sekä harjoituksissa. Kuinka monessa harjoituksessa paikalle on tullut vaikka täyteen ahdettu bussilastillinen naisia ja lapsia jotka alkavat kerjätä ruokaa ja lääkkeitä?

Hyvä pointti ja todetaan vielä, että ne kerjäävät ovat suomalaisia. Tuskin heitä ampumaankaan ryhdyttäisiin..

Myös paikallisjoukkojen vartiokomppanian kannattaa varautua siihen, että joku kaunis päivä tykinjyly alkaa kuulua ja seuraavaksi pihaan kaartaa palokunnan bussi, viisi tilataksia, kaksi invataksia ja pari jakeluautoa. Ensimmäisestä autosta ulostautuu majuri joka kutsuu porukan kokoon, jakaa kertasingot ja telamiinat jakeluauton perseestä ja sitten lähdetään tulppaamaan läpimurtoa!

Kirjoitat todellakin täyttä asiaa! Erittäin harvoin kukaan esittää tuollaisia puheenvuoroja. Mahtaako sitten johtua siitä, ettei asiaa nähdä noin vai eikö sitten vain haluta ikävistä asioista puhuttavan.

Voin toki olla väärässäkin, mutta valitettavan monella aktiivisella reserviläisellä kangastelee mielessä vain se yksi tehtävä ja sekin yleensä se, johon tuntee eniten vetoa. Mikäli keskustelusta mitään on opittavissa, niin tark'ampuja tai muu spesiaalimies tuntuu olevan yleisin reserviläisten tehtävä pilliin vihellettäessä. Jotenkin uskon, että paljon parempaan suorituskykyyn päästään panostamalla mieskohtaiseen kuntoon ja monipuolisten sotilastaitojen harjoitteluun.

 

[baikal]

Ehkä meidän keskusteluissa on sekin piirre, että ymmärrämme kohteensuojauksen kirjaimellisesti KOHTEEN suojauksena? Sitä voi olla paljon sellaisia paikkoja ja puomeja, joita emme osaa nyt edes hahmottaa? Harjoituksissa on aina joku nyrkkipaja tahi kotiteollisuusopisto, jonka ympärillä hösmälletään, se KOHDE voi olla joku juttu, jota nyt ei edes ole olemassa?

Yksi syy isoon reserviin, osittain, voi piillä juuri tässä. Ja näihin tehtäviin se rk, leipäkassi, jatsarit, kokardi ja sadeviitta hätäjälin riittääkin. Jos siellä traktorin lavalla sitten olla karnottaakin varuilta tellupino ja muutama kassillinen kessejä, se ei juuri sitä muuta miksikään. Minä otaksun, että sodan alkusoiton valmistelut ovat jotain niin massiivista, että jokaiselle kähäkälle käsiparille löytyy duunia ilman etsimistä. Myös sitä "kohteen" suojausta.

 

[Anti-Panzer]

Tuntuu että harva edes ymmärtää kuinka paljon resursseja syö vaikka kuuden vartiopaikan, kahden kulunvalvontapisteen ja komentopaikan pyöritys 24/7? Kouluta siinä sitten miehiä kun osa nukkuu, toiset vartioi ja kolmasosa oksentaa ja ripuloi läheisen koulun liikuntasalissa?

Itseäni toistaen: Työläistä hommista puheen ollen: Pienehkönkin kohteen vartiointi vie pitempään jatkuessaan yllättävän paljon miesvoimaa kun lasketaan joka jannulle riittävät lepo- ja huoltoajat, jotta toimintakyky säilyy. Kaikkiin toimintoihin kerralla tarvittavan joukon koon saa helposti kolminkertaistaa jos haluaa pitää myllyn käynnissä 24h/vrk ja pitää ehkä vielä jotain reservin tapaistakin. Kohtaavatko kohteiden asettamat vaatimukset ja niiille osoitettujen joukkojen koot on sitten eri asia, eikä sitä tarvinne näin foorumeilla pähkäilläkään.

Vartiopaikalla tai aluepartiossa toimiminen on varmasti yksinkertaista rauhan ajan olosuhteissa sekä harjoituksissa. Kuinka monessa harjoituksessa paikalle on tullut vaikka täyteen ahdettu bussilastillinen naisia ja lapsia jotka alkavat kerjätä ruokaa ja lääkkeitä?

Hyvä maali- ja vastatoiminta on monipuolista. "Vaikeat" omat siviilit esiintyvät kulunvalvontapaikoilla, asiota menee pieleen kun laitetaan menemään, joukosta harjoituskaatuu väkeä, oma VIP toimii irrationaalisesti... Johtajien pelisilmääkin tarkkaillaan. :a-cheesy: Sitä en osaa sanoa kuinka laajasti tällainen on käytössä, ainakin PV:llä tuntuu olevan välillä taipumus käytännössä harjoitella täydellistä onnistumista, ihan vaan harjoittelun perusidean vuoksi. Ja saahan sillä joukolle onnistumisen elämyksiä...

Myös paikallisjoukkojen vartiokomppanian kannattaa varautua siihen, että joku kaunis päivä tykinjyly alkaa kuulua ja seuraavaksi pihaan kaartaa palokunnan bussi, viisi tilataksia, kaksi invataksia ja pari jakeluautoa. Ensimmäisestä autosta ulostautuu majuri joka kutsuu porukan kokoon, jakaa kertasingot ja telamiinat jakeluauton perseestä ja sitten lähdetään tulppaamaan läpimurtoa!

Olen varma että tätä ei ole unohdettu ainakaan johtoportaan koulutuksessa ja joukon käyttösuunnitelmissa on mietitty monenlaista käyttöä tilanteen mukaan. Mm. maakuntakomppanioiden "työnimi" on tietääkseni muuttunut vartiokomppaniasta torjuntakomppaniaksi ja tätä fokuksen muutosta on jo koulutuksessa toteutettu. Sen "oman alueen joukon" tehtävä voikin yhtäkkiä olla jonkin jv-prikaatin jatkeena jossain "ihan muualla".

Sellaista minä mietin, että jos jotakin kohdetta suojataan, niin oletettavasti siellä on jonkinlainen tarkastuspiste, jossa kulkijoiden paperit yms. voidaan tarkastaa. Oletetaan vielä, että syystä tai toisesta suojattavan kohteen/alueen läpi kulkee kohtuullinne määrä ihmisiä jotka eivät sinällään työskentele/tms. alueella, vaan joutuu kulkemaan läpi koska tie kulkee sieltä.

Suojaukseen liittyvää kulunvalvontapaikkaa ei tulisi perustaa paikkaan jossa se joutuu käsitelemään muuta kuin kohteelle pyrkivää liikennettä. Mieluusti uloin KVP laitetaan heti täysien toimivaltuuksien rajalle, yleensä eristyksen ulkoreunaan, mahdollisimman kauas aroista alueista. Tarvittaessahan teitä voidaan sulkea kokonaan tai katkaista kulku kohteen läpi/ohi. Ehdottamasi asiantila olisi aika kestämätön. Parempi vetää vaikka sitten uusi tienpätkä tai siirtää se kauttakulkua vaativa toiminto muuanne.

Niin, kysymys on se, että onko tarpeen/järkeä alkaa vaikka kuvaamaan (tai kirjataan rekisteri numerot ylös tms.) salaa kaikki jotka kulkevat läpi ja sitten aletaan katsoa, että kuka ei kuulu joukkoon, kenen nimi ei täsmää. Tämä siis voitaisiin tehdä niin, että kuvataan kaikki ja samalla satunnaisesti tarkistetaan paperit ja liitetään nimi yms. valokuvan mukaan. Jatkossa täydennetään tätä rekisteriä niin, että otetaan "tuntemattomia" erityisesti tarkastukseen (vaivihkaa kuitenkin), jotta saadaan kortisto täydennettyä. Samalla saataneen tietoon henkilöiden asenteet, työpaikat yms. muut asiat selville haastattelemalla henkilöitä. Jos vielä samalla saadaan seurattua henkilöiden liikkeitä, että milloin kukakin menee ja minne.

Pointti tässä on se, että voidaanko tälläisellä systeemillä selvittää mahdolliset "vakoojat", ilman että heitä varoitetaan liian päivänselvästi? En odota, että tätä vakoojaa välttämättä saataisiin kiinni heti kättelyssä, vaan vasta kun on muita syitä epäillä, että jotakin on tekeillä ja sitten aletaan seulomaan ihmisiä kortistosta. Ja onko se sen arvoista, että kohde voidaan menettää, mutta samalla saadaan evättyä viholliselta samaisen operaattorin käytön tulevaisuudessa.

Minun mielestäni ei kuulu PV:n perushommiin (vaikka ehkä joku lerppahattu-osasto tästäkin huolta kantaa :a-tongue: ) ja oletettavien siviilien ollessa kyseessä illegaalien paljastaminen tuntuisi enemmänkin (suojelu)poliisin touhulta. Resurssejakin on rajallisesti, kohdekohtaiseen vastavakoiluun niitä ei riitä. Lakikin saataa tulla vastaan (jos siitä joku jaksaa vielä välittää).

Jos suojausta toteutetaan, ketään jolle ei nimenomaan ole kulkulupaa annettu ei tule päästää kohteelle lainkaan, eikä suojaamisen arvoista kohdeta ole loogisesti järkeä riskeerata. Taustatarkistukset, kulkulupien hallinnointi yms. menevät sitten jo aiheen ohi.

Voin toki olla väärässäkin, mutta valitettavan monella aktiivisella reserviläisellä kangastelee mielessä vain se yksi tehtävä ja sekin yleensä se, johon tuntee eniten vetoa. Mikäli keskustelusta mitään on opittavissa, niin tark'ampuja tai muu spesiaalimies tuntuu olevan yleisin reserviläisten tehtävä pilliin vihellettäessä. Jotenkin uskon, että paljon parempaan suorituskykyyn päästään panostamalla mieskohtaiseen kuntoon ja monipuolisten sotilastaitojen harjoitteluun.

Viimepäälle olen kyllä itse sitä mieltä että aktiiviset reserviläiset (ei mitata nettikirjoittelun mukaan) ovat hyvin realistisia sijoituksensa todellisuudesta. Useinmiten se on se tehtäväjohon on koulutus/sijoitus.
Tiedän että PV:n hyväksymän koulutuksen perusteella ja asioiden sopivasti sattuessa on sijoituksiakin muuteltu, esimerkkinä juuri tarkka-ampujaksi. Se on sitten eri asia kuinka pitkään moinen on voimassa.

Sijoituksesta riippumatta, sotilaan perustaidot kuuluvat jokaiselle reserviläiselle. Joka muuta väittää hourailee.

Ehkä meidän keskusteluissa on sekin piirre, että ymmärrämme kohteensuojauksen kirjaimellisesti KOHTEEN suojauksena? Sitä voi olla paljon sellaisia paikkoja ja puomeja, joita emme osaa nyt edes hahmottaa? Harjoituksissa on aina joku nyrkkipaja tahi kotiteollisuusopisto, jonka ympärillä hösmälletään, se KOHDE voi olla joku juttu, jota nyt ei edes ole olemassa?

Asiaahan harjoitellaan myös oikeilla kohteilla, joihin on olemassa suojaussuunnitelmat johtoportaalla. Niitä suunnitelmia sopii (mahd soveltavassa) harjoituksessa vähän tarkistaakin jos tulee aihetta. Kaikkia tuskin ehtii koeponnistaakaan. Yhteiskunnan (ml. PV) toimintakykyä ylläpitävien ja muuten kriittisten "kohteiden" varautumis- ja valmiusasioiden puitteissa ei ole unohdettu suojausaspektia. Optimaalinen tapaushan on se jossa todettaessa asian X olevan vallitsevassa maailmantilassa uhanalainen ja vaativan lisäsuojaa, esikunnassa vedetään kansiosta suojaussuunnitelma ja käsketään joukko sitä toteuttamaan todellisuuden asettamissa puitteissa.

Yksi syy isoon reserviin, osittain, voi piillä juuri tässä. Ja näihin tehtäviin se rk, leipäkassi, jatsarit, kokardi ja sadeviitta hätäjälin riittääkin. Jos siellä traktorin lavalla sitten olla karnottaakin varuilta tellupino ja muutama kassillinen kessejä, se ei juuri sitä muuta miksikään. Minä otaksun, että sodan alkusoiton valmistelut ovat jotain niin massiivista, että jokaiselle kähäkälle käsiparille löytyy duunia ilman etsimistä. Myös sitä "kohteen" suojausta.

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä.

 

[schassen]

Ennenkuin alatte liian tiukkaan niitä kohteitanne sulkea niin musitakaas nyt kumminkin että valmiustilalaki ei automaattisesti anna teille ihan mahdottomia oikeuksia heti kun maastopuvut jaetaan. Valmiustilan kohotus tapahtuu asteittain ja oikeudet kohteiden ja alueiden haltuunottoon ja sulkemiseen eivät putoa ihan ensimmäisessä eivätkä toisessa vaiheessa. Se, että kohteensuojaustehtävä on annettu ja aloitettu ei tarkoita vielä sitä että ollaan täydessä sotatilassa.

Ja mitä tulee miehistö tarpeisiin niin juuri tämä osa-alue on se josta saadaan hyvää oppia ja kokemusta rauhanturvatehtävissä. Siellä suojataan kohteita oikeasti, joudutaan noudattamaan vaihtelevia voimankäyttöoikeuksia ja nähdään realistisesti miehistötarve. Useimmiten kun arvostellaan kansainvälisiä tehtäviä unohdetaan että niistä saatu kokemus ja oppi ei niinkään ole sotaa vaan niitä edeltäviä vaiheita varten. Sitä aikaa varten jota usein kutsutaan harmaaksi vaiheeksi. Enää en muista ulkomuistista miten ne valmiuspykälät siinä matkalla oli, yksi oli ainakin nimetty SIETO-vaiheeksi.

 

[vehamala]

Ennenkuin alatte liian tiukkaan niitä kohteitanne sulkea niin musitakaas nyt kumminkin että valmiustilalaki ei automaattisesti anna teille ihan mahdottomia oikeuksia heti kun maastopuvut jaetaan. Valmiustilan kohotus tapahtuu asteittain ja oikeudet kohteiden ja alueiden haltuunottoon ja sulkemiseen eivät putoa ihan ensimmäisessä eivätkä toisessa vaiheessa. Se, että kohteensuojaustehtävä on annettu ja aloitettu ei tarkoita vielä sitä että ollaan täydessä sotatilassa.

Oikein hauska lukea järjen ja kohtuuden sanoja tässäkin asiassa.

Pääsin tässä taannoin tutustumaan puskajussien alueellisen toiminnan saloihin :idea:
Jopa minulle selvisi joitakin toiminnan periaatteita.

Tosiaan, pitäkää nyt sentään tilanne mielessä, kaikki normaalista poikkeava ei ole täyttä sotaa

 

[Anti-Panzer]

Ennenkuin alatte liian tiukkaan niitä kohteitanne sulkea niin musitakaas nyt kumminkin että valmiustilalaki ei automaattisesti anna teille ihan mahdottomia oikeuksia heti kun maastopuvut jaetaan. Valmiustilan kohotus tapahtuu asteittain ja oikeudet kohteiden ja alueiden haltuunottoon ja sulkemiseen eivät putoa ihan ensimmäisessä eivätkä toisessa vaiheessa. Se, että kohteensuojaustehtävä on annettu ja aloitettu ei tarkoita vielä sitä että ollaan täydessä sotatilassa.

Oikein hauska lukea järjen ja kohtuuden sanoja tässäkin asiassa.
Tosiaan, pitäkää nyt sentään tilanne mielessä, kaikki normaalista poikkeava ei ole täyttä sotaa

Ei ole ei, eikä tässä vissiin kukaan ole pelkkää sotatilaa esittänytkään? Itse olen kyllä yrittänyt aina mainita että toimivaltuudellisella alueella ja sen ulkopuolella tehdään ihan eri asioita. Ennen Puolustustilalain voimaantuloa ei lisäoikeuksia jaeta juuri muille kuin presidentille ja valtioneuvostolle. Jos muuta ei ole annettu niin sitten se eristyksen ja tarkastuksen raja kulkee tasan siinä mitä on oikeus hallita normaalistikin "isännän oikeudella". Paikasta ja kohteesta riippuen tämä vaihtelee paljonkin. Ja ne tärkeimmät suojattavaksi aiotut kohteet ovat yleensä luonteeltaan muutenkin jotenkin rajoitettuja, ei tässä nyt puhuta mistään Eduskuntatalon eristämisestä natolangalla puolen kilometrin säteellä. Esim. satamat ovat suljettuja alueita ihan syvän rauhan aikanakin, siellä kyse olisi vain tasosta ja tarkkuudesta. Ulkopuolella sitten vain tilannekuvaa tukevaa toimintaa yms.

Hassummassa paikassa sitä olisikin haastetta jos aidalta/KVP:ltä on vaikkapa 25 metriä ruohokenttää sinne sisäkehän herkimpään ytimeen. :a-laugh:

 

[eddie]

Joskus tuntuu että ihmiset luulevat että maakunta-komppaniat treenaavat vain vartiossa seisomista. Ainakin meidän komppanialla on ollut useita harjoituksia joissa hyökätään koko komppanian voimin pitkän kaavan mukaan. Mukana osaava harjoitusvastus ja tuomaritoimintaa. Kunnollinen kohteensuojaus vaatii myös treenaamista. Ainakin minun mielestäni maakunta-komppaniat ovat käyttökelpoisia osastoja.

 

[Anti-Panzer]

Ja mitä tulee miehistö tarpeisiin niin juuri tämä osa-alue on se josta saadaan hyvää oppia ja kokemusta rauhanturvatehtävissä. Siellä suojataan kohteita oikeasti, joudutaan noudattamaan vaihtelevia voimankäyttöoikeuksia ja nähdään realistisesti miehistötarve. Useimmiten kun arvostellaan kansainvälisiä tehtäviä unohdetaan että niistä saatu kokemus ja oppi ei niinkään ole sotaa vaan niitä edeltäviä vaiheita varten. Sitä aikaa varten jota usein kutsutaan harmaaksi vaiheeksi. Enää en muista ulkomuistista miten ne valmiuspykälät siinä matkalla oli, yksi oli ainakin nimetty SIETO-vaiheeksi.

Onko tämä jako?

* normaaliolojen valmius
- tehostettu virka-apuvalmius
- tehostettu alueellisen koskemattomuuden valvonnan valmius

* strategisen iskun ehkäisyvalmius (SIETO-joukot)
* strategisen iskun torjuntavalmius (SIETO-joukot)
* alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjuntavalmius (ALTO-joukot)

 

[koponen]

Valmiutta voidaan säädellä hyvin monella tavalla ja tasolla. Tärkeintä reserviläisen oppimisen kannalta olisikin minusta se, että ymmärtää että jokaisella ajanhetkellä on aivan tietyt oikeudet käytössä, ja harjoittelee niin "paperilla" tai mielessä että puistokävelyllä niiden soveltamista. Sitten tilanne muuttuu, VOKS sen mukana ja toiminta perässä. Ja taas harjoitellaan.

Hätävarjelusta kun lähdetään niin kaikissa valmiuden vaiheissa voi joutua käyttämään terävästikin voimaa.

 

[schassen]

Kunhan muistaa sen että on aina valmis siihen että voimankäyttö käsitellään oikeudessa.

Tottakai maakuntajoukko harjoittelee ja sen pitääkin harjoitella muutakin kuin vartiossa seisomista. Toisinaan vaan tulee kuva että kovin monelle on epäselvä asia se, että toimivaltuudet eivät olekaan rajattomat heti kun varusteet jaetaan. Kohteitakin voi olla kovin monenlaisia. Esim perkien varastot eivät välttämättä ole rauhan aikana selvästi rajattuja ja niiden ilmestyminen saattaa yllättää monet siviilit. Paikkakunnasta riippuen saattavat moiset kohteet joutua hyvinkin paljon niveltymään normaalien siviilitoimien kanssa lomittain. Eihän tarvi kuin katsoa rauhanturvatehtäviä miten siellä on luovittu. Kosovossa (ainakin oli vuosikausia) suomalaisten pääleirin sisällä paikallista yritystoimintaa, joka ei siis palvellut millään tavoin rauhanturvaorganisaatiota.

 

[skärdis]

Tottakai maakuntajoukko harjoittelee ja sen pitääkin harjoitella muutakin kuin vartiossa seisomista. Toisinaan vaan tulee kuva että kovin monelle on epäselvä asia se, että toimivaltuudet eivät olekaan rajattomat heti kun varusteet jaetaan. Kohteitakin voi olla kovin monenlaisia.

Maakuntajoukkojen kohdalla lähtökohdan on oltava se, että toiminta tulee tapahtumaan lähes täysin siviiliyhteiskunnan keskellä ja siellä toimitaan siviiliyhteiskunnan säännöillä. Voimakeinojen käyttäminen on äärimmäinen keino ja niitäkin on lähtökohtaisesti käytettävä vain hätävarjeluna.

Jossakin syvällä sisämaassa kaukana tunnetun vihollistoiminnan ulkopuolella ei todellakaan ryhdytä ampumaan vastaantulijoita summamutikassa vain sen takia, että henkilö ei vastaa tervehdykseen tai on vain epäilyttävän näköinen.

 

[baikal]

Tottakai maakuntajoukko harjoittelee ja sen pitääkin harjoitella muutakin kuin vartiossa seisomista. Toisinaan vaan tulee kuva että kovin monelle on epäselvä asia se, että toimivaltuudet eivät olekaan rajattomat heti kun varusteet jaetaan. Kohteitakin voi olla kovin monenlaisia.

Maakuntajoukkojen kohdalla lähtökohdan on oltava se, että toiminta tulee tapahtumaan lähes täysin siviiliyhteiskunnan keskellä ja siellä toimitaan siviiliyhteiskunnan säännöillä. Voimakeinojen käyttäminen on äärimmäinen keino ja niitäkin on lähtökohtaisesti käytettävä vain hätävarjeluna.

Jossakin syvällä sisämaassa kaukana tunnetun vihollistoiminnan ulkopuolella ei todellakaan ryhdytä ampumaan vastaantulijoita summamutikassa vain sen takia, että henkilö ei vastaa tervehdykseen tai on vain epäilyttävän näköinen.

Eiköhän pääosin normi-tolkulla varustettu aikuinen mies tuon asian ymmärrä ihan kerta-kerronnalla? Ja eiköhän edelleen normi-lähtimillä varustettu aikuinen mies olekin mieluummin liian kohtelias kuin karkea, ottaen huomioon, että ympäristöstä pitäisi erottaa ne filunki-villet....

Ja eiköhän ne kaikkein kriittisimmät ja tärkeimmät kohteet miehitettäne joukoilla, jotka todella myös hallitsevat aihealueen....olletikin, että tärkeimmät kohteet ovat varmasti myös melko selkeästi rajattavissa, noin pääosin.

On muistettava sekin, että ns. tärkeän kohteen valvonta on sikälikin hankalaa siviiliyhteiskunnan säännöillä, että kyllä se vihollinenkin tiedostaa missä mennään.... eli valvojien kynnys äärimmäisen voiman käyttöön on korkea ja vangiksi jäätyään voi olla melko varma ellei jopa täysin varma, että ei joudu sähköshokkihoitoon tai upotusleikkiin a la Guantamo. Ymmärrätte pointin.

Siksikin NE KAIKKEIN VAATIVIMMAT JA KRIITTISET KOHTEET on miehitettävä hlöstöllä, joka asian osaa ja tarvittaessa myös osaa voimankäytön hoidella, hmmmm, sopivasti.

Mulla on sellainen kutina vasemmassa pohkeessa, että Trolli voisi kommentoida tätä topikkia kohtuullisen varmasti riittävällä asiantuntemuksella. Missä lie koko ukko.

 

[OldSkool]

Onko tämä jako?

* normaaliolojen valmius
- tehostettu virka-apuvalmius
- tehostettu alueellisen koskemattomuuden valvonnan valmius

* strategisen iskun ehkäisyvalmius (SIETO-joukot)
* strategisen iskun torjuntavalmius (SIETO-joukot)
* alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjuntavalmius (ALTO-joukot)

Eiköhän se juuri noin mene. Julkisesta lähteestä (Taskutietoa puolustuksesta/mil.fi) löytyy sivulta 23 käppyrä, jonka mukaan vuorokausien-viikkojen aikana toimivalta ja toimenpiteet kasvavat asteittain, joko valmiuslain ja muiden poikkeusvaltuuksien tai säädösmuutosten turvin.

Sen verran voin omista kertauksista valottaa, että toimivaltuuksien kanssa elämistä todella harjoiteltiin, aika runsailla käytännön caseilla.

 

[Second]

Eiköhän pääosin normi-tolkulla varustettu aikuinen mies tuon asian ymmärrä ihan kerta-kerronnalla? Ja eiköhän edelleen normi-lähtimillä varustettu aikuinen mies olekin mieluummin liian kohtelias kuin karkea, ottaen huomioon, että ympäristöstä pitäisi erottaa ne filunki-villet....

Näin minäkin uskon sen olevan. Eli voimankäytönkynnys voi olla kouluttamattomalla ressulla erittäin korkea. Ja ylipäätään ehkä toimitaan tavoilla joilla päästään itsensä helpommalla, eli saatetaan vältellä konflikti tilanteita siviiliväestön, myös niiden Puolalaisten taulukauppiaiden, kanssa.

Toki tässä varmasti vaikuttaa paljon komppanian yms johtajien koulutus ja valitustyö, josta loppupeleissä on kiinni että toimittaako kohteensuojausressu sen ei-henkilön sähköshokkihoitoon ja kuohittavaksi vai taputetaako päähän ja antaa tikkarin. Tätä työsarkaa on varmasti paljon ja etenkin alussa tulee joitakin ylilyöntejä mutta pääasiassa lepsuillaan, etenkin juuri siinä vaiheessa kun pitää päättää että onko henkilö jonkinsortin ei-henkilö vai ei.

No toki mielestäni ihmisen mieli/asenteet puuttuu paljonkin kun jaetaan unifrmut ja aseet ja lyödään rautaa kaulaan ja joku ottaa sotilaallisen johdon kurineen ja kaikkineen. Vertauskohtana se miten päättäväisesti toimivia aliupseereita PV kouluttaa vaikka minkälaisesta materiaalista, eihän se au-materiaali silti mitään häikäisevää ole, mutta kaverit kuitenkin ovat kyvykkäitä komentamaan oman ikäisiään vastentahtoisia tyyppejä. Mikä mielestäni on ihmeellinen saavutus. Ujosta mammanpojasta saadaan suu vaahdossa simputtava mulkku, joka sitten siviiliin päästyään palajaa kotiin ja on kuin se sama mammanpoika joka hän oli ennen armeijaakin. Eli roolit voivat muuttua kiltistä koti-isistä KK:n kahvoja suuvaahdossa hamuavaksi sotakoiraksi myös kohteensuojausressulla LKP:n aikana... No ehkä minä olen vain optimisti :a-laugh: :lanssi: