Kokoomuksen vaihtoehdot: enemmän vihreä vai enemmän isänmaallinen

Talvela

Greatest Leader
Jos joku väittää olevansa konservatiivi taloudellisesti puhumattakaan arvoiltaan niin kokoomuksen äänestäminen kyllä tekona todistaa päinvastaista.

Kokoomus leikkaa sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, on kaventamassa yksilönvapauksia ja omaisuudensuojaa, lahjoittamassa kansallista itsemäärämisoikeutta pois ja avaamassa rajat kansainvaelluksille.

Kyllä kokkarit on piilotrotskilaisia, lukekaa mitä konservatiivi tarkoittaa ennen kuin tulette itkeämään että olette isänmaallisia, oma leikkiporvarin napa on tärkein ja tietenkin mitä naapurissa ajatellaan.
 

miikkaj

Kenraali
BAN
@miikkaj @hansai

Valtio on "vähän" eri asia kuin yksityishenkilö. Toisella on verotusoikeus, toisella vain velvollisuus maksaa takaisin elinikänsä aikana, valtiota pidetään käytännössä "ikuisena", toisin kuin yksityishenkilöä.

Valtio ikuinen sillä olettamuksella, että talous kasvaa ikuisesti. Mutta kun (maailman)talous ei voi kasvaa ikuisesti rajallisten resurssien maailmassa. Tämän kasvun epätoivoisuuden takia nohevimmat kapitalistit haluavat mennä jopa kuuhun ja Marssiin louhimaan mineraaleja. Pitäisi melkein käydä lyömässä ihmisiä takaraivoon ja huutaa, että "helou, onko siellä mitään?" Öljy loppuu ja nyt pitää rahoittaa jotain mission impossiblea Kuuhun. Ei voi muuta kuin nauraa tämän teknokraatin märän unelman edessä. :D
 

Lunni

Kenraali
Kurkatkaas poijaat vaikka eläkevarannot. Jos se niikseen tulee niin se on sitten vaikka panttina sille lainalle. Ei se vaadi kuin Eduskunnan säätämän lakialoitteen ja "Jaa:xxx, Ei:xx, Poissa:x".. ja hups. Ja niin voi lainaus jatkua. Jos niiqu halusitte verrata valtiota yksityishenkilöön, niin tuossa on teille lainantakaus. Mutta kun se valtio ei ole yksityishenkilö.

Sitten tulee ongelma jos korot nousevat ja ei niitä pysty maksamaan. Jos pystyy, niin mikä oli ongelma, pääoma säilyy ja tuottaa lainaajalle jatkossakin rahaa, vieläpä enemmän kuin arvioitiin...
 

Talvela

Greatest Leader
Suomella on vähemmän velkaa kuin suurimalla osalla muita rikkaita maita, romahdus tulee ja iskee huolimatta siitä kuinka oman taloutemme hoidamme.
Toki rahaa lapioidaan aivan järjettömiin asioihin joista voisimme luopua heti jos järki voittaisi.
Tärkein syy pitää velkaantuminen matalalla tasolla on itsemääräämisoikeuden suojaaminen, no siitä ei muutenkaan paljon jäljellä mutta Suomi saattaa vielä palauttaa itsenäisyytensä ja silloin asialla on suurta merkitystä.
 

hansai

Supreme Leader
Kurkatkaas poijaat vaikka eläkevarannot. Jos se niikseen tulee niin se on sitten vaikka panttina sille lainalle. Ei se vaadi kuin Eduskunnan säätämän lakialoitteen ja "Jaa:xxx, Ei:xx, Poissa:x".. ja hups. Ja niin voi lainaus jatkua. Jos niiqu halusitte verrata valtiota yksityishenkilöön, niin tuossa on teille lainantakaus. Mutta kun se valtio ei ole yksityishenkilö.

Sitten tulee ongelma jos korot nousevat ja ei niitä pysty maksamaan. Jos pystyy, niin mikä oli ongelma, pääoma säilyy ja tuottaa lainaajalle jatkossakin rahaa, vieläpä enemmän kuin arvioitiin...

Eli velkamääristä puhuminen on peiteltyä kieroilua pääasiallisen asian eteenpäin viemiseksi... eli vaikka esim. halpatyövoiman sisään laskemiseen.. (olettaen, että korkokulut ei muodostu ylivoimaisiksi)
 

miikkaj

Kenraali
BAN
Suomella on vähemmän velkaa kuin suurimalla osalla muita rikkaita maita, romahdus tulee ja iskee huolimatta siitä kuinka oman taloutemme hoidamme.
Toki rahaa lapioidaan aivan järjettömiin asioihin joista voisimme luopua heti jos järki voittaisi.
Tärkein syy pitää velkaantuminen matalalla tasolla on itsemääräämisoikeuden suojaaminen, no siitä ei muutenkaan paljon jäljellä mutta Suomi saattaa vielä palauttaa itsenäisyytensä ja silloin asialla on suurta merkitystä.

Aikoinaan kysyin TKK:n kansantaloustieteen tunnilla eräältä Suomen Pankin edustajalta, että miten tämä rahan printtaaminen voi toimia käsitteenä (fiat currency) niin hänen vastaus oli vain että näin se vain toimii. Eli edes pankkiireilla ei ole tarkkaa käsitystä mitä tapahtuu kun laulu loppuu jukeboxista, vähän samalla tavalla kuin 2007:n finanssikriisin aikaan heillä ei ollut mitään havaintoa miten ne roskalainat oli rahoitettu ja miten niitä paketoitu uusiksi rahoituskohteiksi, jne. Tämä maailmantalous on paljon sakeampaa sotkua kuin mitä kymmenen vuotta sitten oli puhumattakaan että puhutaan kaikista globaaliin maailmantalouteen sidoksissa olevista valtioista ryppäänä. Kun aiemmin fyrkka oli sidoksissa kullan tahi hopean arvoon niin kaikki tiesi minkä arvoinen raha on (ainakin sen perusteella että mihin reaaliomaisuuteen se oli sidoksissa) mutta nyt rahan arvo on puhtaasti korvien välissä oleva arvo ja jokaisella on subjektiivinen käsite siitä.
 

miikkaj

Kenraali
BAN
Jos joku väittää olevansa konservatiivi taloudellisesti puhumattakaan arvoiltaan niin kokoomuksen äänestäminen kyllä tekona todistaa päinvastaista.

Kokoomus leikkaa sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, on kaventamassa yksilönvapauksia ja omaisuudensuojaa, lahjoittamassa kansallista itsemäärämisoikeutta pois ja avaamassa rajat kansainvaelluksille.

Kyllä kokkarit on piilotrotskilaisia, lukekaa mitä konservatiivi tarkoittaa ennen kuin tulette itkeämään että olette isänmaallisia, oma leikkiporvarin napa on tärkein ja tietenkin mitä naapurissa ajatellaan.


Tässä vaiheessa tarvitaan totaalista sitoutumista. :)
 

hansai

Supreme Leader
Ellun Kanat ottaa kantaa..

Kannanotto: Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla 2.0
Julkaistu: 11.6.18 Kannanotot
Kokoomuksen puoluekokouksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto 2018
Johdanto
Kansallisen Kokoomuksen puoluekokouksessa vuonna 2016 hyväksytty kannanotto Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla on kestänyt aikaa hyvin. Kahdessa vuodessa on kuitenkin tapahtunut monia Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön vaikuttavia asioita, joiden osalta kannanottoa on syytä täydentää ja päivittää.
Maailmassa tapahtuu koko ajan paljon myönteistä kehitystä. Äärimmäisen köyhyyden vähentyminen, kohonnut koulutustaso, digitalisaatio ja kehitysmaiden lisääntyvä integroituminen kansainväliseen kauppaan ja vuorovaikutukseen avaavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Valitettavasti kaksi viimeistä vuotta ovat kuitenkin vieneet monia asioita Suomen kannalta huolestuttavaan suuntaan. Kokoomus pitää välttämättömänä, että Suomella on tarkka kuva muuttuneesta tilanteesta sekä selkeä strategia etenemisestä.
Maailmanpoliittiset mannerlaatat ovat monelta osin liikkeessä ja uusi maailmanjärjestys hakee muotoaan. Suomen kannalta on oleellista, että Euroopan unionin toimintakyky vahvistuu, vaikka Iso-Britannia eroaa ja unionia haastetaan niin sisältä kuin ulkoakin.
Venäjän poliittinen johto pyrkii vahvistamaan maan asemaa niin entisen Neuvostoliiton alueella, Euroopassa kuin globaalisti. Keinovalikoima on laaja. Suomen on huomioitava Venäjän lisääntynyt voimankäyttö muun muassa Lähi-idässä sekä sen pyrkimykset vaikuttaa länsimaiden sisäiseen kehitykseen esimerkiksi vaaleihin vaikuttamalla.
Poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia välttävä politiikka haittaa Venäjän rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Globaalissa taloudessa Venäjän rooliksi on jäänyt fossiilisen energian tuottaja ja viejä. Taloudellisesti Venäjä onkin jäänyt jälkeen kaikista kilpailijoistaan. Osin siksi se on panostanut voimapolitiikkaan ja sotilaallisen suorituskyvyn vahvistamiseen.
Venäjä on palannut merkittäväksi maailmanpoliittiseksi pelaajaksi, joka näkee kansainväliset suhteensa konfliktin ja vastakkainasettelun kautta. Poliittisen ja taloudellisen kehityksen valossa on epätodennäköistä, että suunnassa tapahtuisi suuria muutoksia ainakaan seuraavaan kuuteen vuoteen. Suomen tavoite on lännen ja Venäjän suhteiden normalisointi, mutta niin ei voi tapahtua ennen kuin Venäjä kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja kaikkien valtioiden itsemääräämisoikeutta.
Suomen on huomioitava myös ristiriitaiset signaalit Yhdysvaltojen roolin muuttumisesta. Yhtäältä Yhdysvallat on vahvistanut tukeaan kumppanimaille – myös Suomelle – mutta toisaalta se pyrkii irtautumaan merkittävistä kansainvälisistä sopimuksista ja rakenteista. Yhdysvaltojen toiminta horjuttaa sekä kansainvälisiä ilmastotoimia että kansainvälistä kauppajärjestelmää. Samoin Iranin ydinsopimuksesta vetäytyminen lisää entisestään jännitteitä Lähi-idässä.
Suomessa ja Euroopassa on otettava vakavasti myös Venäjän ja Kiinan lähentyneet suhteet.
Kiina jatkaa sotilaallisen ja taloudellisen asemansa järjestelmällistä vahvistamista ja pyrkii entistä hallitsevampaan rooliin suurvaltasuhteissa. Suomessa ja Euroopassa on otettava vakavasti myös Venäjän ja Kiinan lähentyneet suhteet.
Samaan aikaan kansainvälinen terrorismin uhka jatkuu vakavana. Suomessakin on nostettu ensimmäinen syyte, joka koskee terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä surmia.
Ilmastonmuutos etenee huolestuttavalla vauhdilla ja näkyy jo poikkeuksellisina myrskyinä, kuivuutena, tulvina ja vuodenaikoihin sopimattomina lämpötiloina. Afrikan väestömäärä kaksinkertaistuu yli kahteen miljardiin 2050 mennessä, mikä merkitsee valtavaa tarvetta työpaikoille, energialle ja peruspalveluille. Euroopan unionin on pikaisesti löydettävä yhteisiä ratkaisuja sekä pakolaisuuteen että taloudellisesta näköalattomuudesta ja ilmastonmuutoksesta kumpuavaan muuttoliikkeeseen. Euroopan on saavutettava mahdollisimman kestävä tasapaino kansainvälisten suojeluvelvoitteiden ja omien taloudellisten realiteettiensa kesken.
Haastettu maailmanjärjestys
Yksittäisten tapahtumien lisäksi on nähtävä syvempiä ja kauaskantoisempia kehityskulkuja. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettua sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää haastetaan ja kyseenalaistetaan eri suunnilta nyt entistä vahvemmin. Voimapolitiikalla uhkailu on arkipäiväistynyt suurvaltasuhteissa ja rinnalle on noussut täysimittaisen kauppasodan vaara. Lisäksi hybridivaikuttamisen keinovalikoima laajenee alati.
Maailmanjärjestystä haastetaan tietoisesti kahta eri kehityskulkua pitkin. Yhtäältä koko maailman kattavaa sääntö- ja sopimusjärjestelmää rapautetaan kyseenalaistamalla sopimuksia ja instituutioita sekä rakennetaan alueellisten valtakeskusten maailmaa, jossa monenvälisyyttä tärkeämpää on kahdenvälisyys.
Toisaalta on nähtävissä eräänlainen historian paluu. Liberaali demokratia on jälleen haastettuna, kun erilaiset nationalistis-konservatiiviset voimat valtaavat alaa niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin idässä. Taustalla on vahva eriarvoisuuden tunne, joka vallitsee kaikilla tasoilla: globaalilla, kansallisella ja paikallisella. Kaivataan vahvoja johtajia, jotka lupaavat ajaa kansallista etua ja palauttaa omalle valtiolle kuuluvan suuruuden ja vaurauden. Autoritääriset johtajat näkevät länsimaisen demokratian uhkana yhteiskuntajärjestykselle ja vallassa olevalle eliitille. Kansalaiset puolestaan arvostavat vaurautta ja johtajaa, joka pitää heidän puoliaan vihollisia – kuviteltuja tai todellisia – vastaan. Ihmisoikeudet ja satojen vuosien sivistyspohja joutuvat tekemään tilaa vulgaareille asenteille.
Suomen on jatkettava vapaakaupan ja kansainvälisiin instituutioihin perustuvan maailmanjärjestyksen puolustamista YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä.
Maailma tarvitsisi multilateralismia enemmän kuin koskaan yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Suomen on jatkettava vapaakaupan ja kansainvälisiin instituutioihin perustuvan maailmanjärjestyksen puolustamista YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Samalla on kuitenkin myös löydettävä parhaat keinot selviytyä vallitsevassa tilanteessa.
Historiallisesti katsottuna Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole koskaan olleet yhtä vahvoja, vauraita ja verkottuneita kuin ne ovat tänä päivänä. Uhkien lisäksi muuttuva maailma tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia, joihin tulee tarttua. Suomen on oltava kansainvälisesti kokoaan suurempi toimija.
Hybridiympäristön vaatimukset
Hybridi- ja kybervaikuttamisesta on tullut keskeinen osa joidenkin valtioiden työkalupakkia. Kyse on yleensä pienistä ja jatkuvista matalan tason keinoista vaikuttaa toisen valtion toimintaan. Sotaa ei julisteta ja rauhaa ei solmita vaan hybridivaikuttamisen kohde joutuu elämään hyvinkin pitkään epävakauden keskellä.
Kybertoimintaympäristö on luonut uuden tilan vaikuttaa toisen valtion alueella käyttäen hyväksi erilaisia sotilaallisia ja ei-sotilaallisia painostuskeinoja poliittisten ja sotilaallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi keskeinen muoto on tekojen ja toimien kiistettävyys.
Kun hybridi- ja kybervaikuttamisen keinot muuttuvat nopeasti ja ovat innovatiivisia, on puolustajan toimittava samalla tavalla. Vaatimus tulevaisuuden ennakoinnista korostuu. Kompleksisemmaksi muuttuva turvallisuusympäristö pakottaa niin eri turvallisuustoimijat kuin koko suomalaisen yhteiskunnan yhä läheisempään yhteistyöhön. Tilannekuvan ja -ymmärryksen sekä analyysikyvyn kehittäminen ovat elinehto Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi lainsäädännön tulee kaikilta osin tukea koko kansallista varautumisen sekä sietokyvyn kehittämisen prosessia. Suomalaisen yhteiskunnan on oltava varautunut moninaisiin hybridi- ja kyberuhkiin, jotka voivat vaikutuksiltaan olla yhteiskunnan toimivuudelle hyvin vakavia.
Hybridiuhat ovat luonteeltaan niin moninaisia, että niihin vastaamisessa tarvitaan sekä EU:ta että Natoa. Suomeen perustettu hybridiosaamiskeskus on avainasemassa. Sen tehtävä on edesauttaa Naton ja EU:n keskinäisen yhteistyön tiivistämistä ja toimimista turvallisuuden tuottajina. Keskus tarjoaa myös Suomelle ainutkertaisen profiloitumismahdollisuuden. Keskuksen Suomelle tarjoama profiloitumismahdollisuus tulee hyödyntää täysimääräisesti.
Me olemme Euroopan unioni
Euroopan unionin merkitys Suomelle keskeisenä arvo- ja turvallisuusyhteisönä korostuu. Suomi teki valintansa vuonna 1995 ja on siitä lähtien ollut kaikilla kartoilla osa länttä. Pyrkimykset kyseenalaistaa tätä vievät Suomea harmaalle vyöhykkeelle ja altistavat meidät niin perinteisille kuin uusillekin turvallisuusuhille. Mitä vahvempi Euroopan unioni on, sitä myönteisempi vaikutus sillä on Suomen kansainväliseen asemaan ja itsenäisyyteen.
Globaalisti Euroopan suhteellinen asema on liian heikko. Tämä korostaa yhtenäisyyden tarvetta. Osassa jäsenvaltiosta on huolestuttavia kehityskulkuja perusarvojen, kuten demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien, sananvapauden, tasa-arvon ja median vapauden suhteen. Jäsenmaiden on noudatettava arvoja, joihin ne ovat liittyessään sitoutuneet. Mikäli näin ei tapahdu, EU:n ja sen jäsenmaiden on löydettävä keinot ja poliittinen tahto puuttua tähän. Unionin keskeisiä perusarvoja rikkovilta mailta voidaan evätä rahoitus joko osittain tai kokonaan.
Suomen on edistettävä länsimaisia demokraattisia arvoja.
Suomen on edistettävä länsimaisia demokraattisia arvoja. Tämä pätee sekä EU:n sisällä että suhteessa ulkovaltoihin kuten Turkkiin ja Venäjään. Toimivat suhteet ovat olennaisen tärkeät mutta niiden on pohjauduttava yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin, jotka ovat kirjattuina niin YK:n kuin ETYJ:n perussopimuksissa.
EU:n sisällä Brexit-neuvottelut ovat tuoneet vauhtia unionin uudistamiseen ja jopa vahvistaneet jäsenmaiden yhtenäisyyttä. Euroopassa on nyt tilaa jäsenmaille, joilla on ideoita ja aktiivinen ote kehittämistyöhön. Myös Suomen täytyy olla EU-politiikassaan aloitteellinen ja aktiivinen.
Tämä tapahtuu liitolaisten hakemisella, riittävällä resursoinnilla, uusilla ideoilla ja rakentavalla suhtautumisella. Kenellekään ei pidä olla epäselvää, onko Suomi EU:n keskiössä rakentamassa yhteistä tulevaisuutta. Kuten Euroopan unioni, myös Kokoomus kannattaa kokonaisvaltaista lähestymistä kansainvälisiin ongelmiin. Kokoomus korostaa sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan, rauhanvälityksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun yhteensovittamista. Kriisi- ja kehitysliiketoiminnan edistäminen vahvistaa kestävää turvallisuuskehitystä sekä lisää julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä rauhan- ja jälleenrakennushankkeissa.
Turvallisuuden verkko
Heikentynyt turvallisuustilanne on tiivistänyt EU:n rivejä erityisesti turvallisuuden saralla. EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on edennyt parissa vuodessa enemmän kuin koko EU:n olemassaolon aikana. Pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä, puolustusmenojen vuosittaisella arvioinnilla sekä tutkimukseen ja suorituskykyihin tarkoitetuilla rahastoilla pyritään vahvistamaan Euroopan omaa toimintakykyä. Kaikki yhteistyö on sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle turvallisuutta lisäävä tekijä.
EU:n piirissä tapahtuva turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on Natoa täydentävää, eivätkä Nato-maat salli päällekkäisten rakenteiden tekemistä; turvatakuut kattavat vain Naton jäsenet. Kyseessä on kuitenkin merkittävä muutos, jolla luodaan eurooppalaisia valmiuksia riippumatta siitä, kuka niitä käyttää. EU ja Nato eivät kilpaile keskenään vaan molemmilla vahvistetaan eurooppalaisia suorituskykyjä. Yhteistyön edistäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä tehtäviä ja Suomen tulee olla tässä aktiivinen. EU:n jättävällä Isolla-Britannialla on Euroopan suurimmat asevoimat ja se on syytä pitää tiiviisti yhteistyössä mukana myös Brexitin jälkeen.
Kokonaisuudessaan kansainvälinen puolustusyhteistyö on yhä alueellisempaa ja moninaisempaa. Normaaliolojen puolustusyhteistyö on perusta poikkeusoloissa tapahtuvalle toiminnalle. Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä tekee Suomesta kumppanin, johon luotetaan. Puolustusjärjestelmän tavoin puolustusyhteistyösuhteiden rakentaminen on pitkäkestoista, jatkuvaa ja aktiivista vaikuttamista edellyttävää työtä.
Suomi osallistuu Ison-Britannian johtamaan 9 Pohjois-Euroopan maan JEF-yhteistyöhön, Saksan johtamaan niin sanottuun kehysvaltioyhteistyöhön sekä tekee tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ranskan tekemä ’European Intervention Initiative’ -aloite ja pyrkimys EU:n taistelujoukkojen käytettävyyden parantamiseen ovat myönteisiä elementtejä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen painoarvon vahvistamiseksi.
Transatlanttisen suhteen merkitys Euroopalle ja Suomelle säilyy vahvana. Yhdysvallat on sitoutunut Natoon ja sekä rahalliset panostukset että joukkojen määrä Euroopassa ovat kasvaneet. Suomen ja Euroopan on entistä tärkeämpää vahvistaa suhteitaan Yhdysvaltoihin kaikilla eri tasoilla. Yhdysvaltojen vaatimukset suuremmista sotilaallista panostuksista ovat täysin oikeutettuja: Euroopan on otettava suurempaa vastuuta omasta ja lähialueensa turvallisuudesta. Mitä vahvempi toimija Eurooppa on poliittisesti ja sotilaallisesti, sen vahvempana säilyy myös transatlanttinen suhde.
Suomi on reagoinut turvallisuusympäristön kehitykseen solmimalla kahdenvälisiä aiesopimuksia Ruotsin, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Saksan, Puolan ja Viron kanssa. Näistä erityisasemassa ovat yhteistyö Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa, jota on lähdetty edistämään kahdenvälisyyden lisäksi kolmenkeskisellä aiesopimuksella. Kahden- ja monenvälisiä sopimuksia tulee solmia lisää mahdollisuuksien mukaan.
Kokoomus katsoo, että Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuosina.
Kokoomus on jo vuoden 2006 puoluekokouspäätöksellään asettunut kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteissa. Kokoomus katsoo, että Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuosina. Kyse on prosessista, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua ja avointa keskustelua sekä kotimaassa että kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Suomen tulee toimia läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa, koska maamme jakavat saman turvallisuusympäristön. Avoimuus keskusteluissa hälventää myös Venäjän epäluuloja.
Turvallisuus rakentuu yhä enemmän erilaisten ja toisiinsa limittyvien verkkojen varaan. Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen on nähtävä erityisesti vaivaa kumppanuuksien luomisessa. Kun instituutioiden merkitys ja valta vähenee, korostuu luottamus ystäviin.
Vastuunkantaja Suomi
Suomen on jatkossakin oltava turvallisuutta tuottava ja luotettava kumppani. Suomen sotilaallinen suorituskyky on eurooppalaisessa vertailussa varsin vahva. Hävittäjä- ja laivastohankintojen myötä Suomen puolustusmenot tulevat 2020-luvulla nousemaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Suomessa on myös tuore laki, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa kansainvälisen avun vastaanottamisen ja antamisen. Tätä tulee harjoitella yhdessä kumppaneiden kanssa pienemmissä ja suuremmissa harjoituksissa Suomen maaperällä. Saadakseen apua, Suomen pitää valmistautua myös antamaan sitä, tarvittaessa myös sotilaallisesti.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka perustelevat Suomen aktiivisempaa osallistumista kriisinhallintaan. Tällä on myönteinen vaikutus omaan turvallisuuteemme samalla, kun sillä kehitetään kohdemaiden toimivuutta, oikeusvaltiokehitystä, hallintoa sekä vakautta. Rauhanomaisten olojen turvaamisella vaikutetaan myös terrorismin ehkäisemiseen ja muuttoliikkeen juurisyihin.
Seuraavalla vaalikaudella Suomen tulee laatia uskottava useamman vaalikauden polku kohti pitkän aikavälin 0,7 prosentin tavoitetta.
Sama pätee kehitysyhteistyöhön. Suomen julkisen talouden tilan vuoksi määrärahat ovat nyt kaukana muiden Pohjoismaiden tasosta, joten on löydettävä tavat maksimoida suomalainen vaikutus maiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Kokoomus katsoo, että Suomen pitää keskittyä entistäkin selkeämmin naisten ja tyttöjen aseman ja koulutuksen, yksityisen sektorin vahvistamiseen sekä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Seuraavalla vaalikaudella Suomen tulee laatia uskottava useamman vaalikauden polku kohti pitkän aikavälin 0,7 prosentin tavoitetta.
Afrikka ja Lähi-itä Euroopan strategisina kumppaneina
Euroopassa on havahduttu paitsi Lähi-idän, myös Afrikan strategiseen merkitykseen Euroopan omalle tulevaisuudelle. On myös Euroopan oma etu, että afrikkalaisten ja erityisesti naisten asema vahvistuu, nuorille löytyy koulutusta ja työtä ja että edelleen ilman sähköä olevat 600 miljoonaa ihmistä saavat puhtaasti tuotettua sähköä.
Euroopan turvapaikkajärjestelmään kohdistuvan paineen ratkaisu edellyttää läheistä yhteistyötä Euroopan unionin ja Afrikan kriisialueiden valtioiden välillä. Ellei Euroopan unioni onnistu tässä, edessä on lisää köyhyyttä, konflikteja, pakolaisuutta ja radikalisoitumista. Mutta jos Afrikan kehitys pääsee vauhtiin, myös Eurooppa voittaa, ei vain turvallisuuden kasvaessa vaan myös taloudellisten mahdollisuuksien kautta.
Suomen ja Euroopan unionin kannattaa tiivistää yhteistyötä Afrikan maiden kanssa. Se tarkoittaa lisää kehitysyhteistyötä, kriisinhallintaa, yksityisiä investointeja, kauppaa ja ylipäätään kahdenvälistä yhteistyötä. Kehitysyhteistyö on tärkeää mutta se ei yksin ratkaise Afrikan moninaisia ongelmia. Suurimmat pullonkaulat liittyvät tällä hetkellä yksityisiin energian, maa- ja metsätalouden, valmistavan teollisuuden ja infrastruktuurin investointeihin.
Terrorismi ja varautuminen
Globaali turvallisuustilanne on ollut nopeassa muutoksessa viimeisten vuosien aikana. Digitalisaatio ja nopea teknologinen kehitys ovat asettaneet viranomaiset entistä monimuotoisimpien haasteiden eteen. Levottomuudet Euroopan lähialueilla heijastunut suoraan Eurooppaan ja Suomeen; sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa on käytännössä vaikea tehdä, koska useimmat Suomen kansallista turvallisuutta potentiaalisesti vaarantavat uhat tulevat Suomen ulkopuolelta. Terrorismin uhka useissa EU:n jäsenvaltioissa on edelleen kohonnut. Radikaali-islamistisen propagandan levittäminen internetissä ja pikaviestipalveluissa jatkuu.
Turvallisuusviranomaisille tulee taata ajantasaiset ja tehokkaat toimivaltuudet uusien uhkien torjumiseksi. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää kykyä ennalta arvioida ja tehokkaasti ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa niin valtiojohdon kuin operatiivisten viranomaisten tasolla. Suomi tarvitsee mahdollisimman nopeassa aikataulussa nykyaikaisen tiedustelulainsäädännön, jossa huomioidaan niin yksityisyydensuojaan kuin muihin perusoikeuksiin liittyvät oikeusturvakysymykset. Kokoomuksen mielestä myös koko väestön kriisivalmiuksia on parannettava lisäämällä etenkin naisten kouluttamista ja osallistumismuotoja.
https://www.kokoomus.fi/kannanotto-vakautta-vahvemmilla-kumppanuuksilla-2-0/
 

baikal

Supreme Leader
Kurkatkaas poijaat vaikka eläkevarannot. Jos se niikseen tulee niin se on sitten vaikka panttina sille lainalle.

Arveletko, että lainanantajat tyytyvät siihen pelkkään panttiin? Noup. Pantti -avataan-, jos se tarvitaan takuudeksi. Ja sitten ei ole Suomi Oy se, joka määrittelee, miten avattu pantti sijoitetaan. Ei tarvitse olla Näkijä, kun arvaa, että sitten pelataan poijjat riskillä isojen poikien pokeria.

Ihan aidosti pelkään sitä, että ei vain Suomi vaan moni muukin joutuu -avaamaan- eläkerahastot....sitten on kyiti jo kylmää, armoa ei anneta, vaikka sitä pyydettäisiin polvillaan.

Tähän saakka vakuutena on ollut lähinnä valtion verotusmonopoli eli lainoittajat arvioivat sitä kykyä, joka veroruuvia kiristämällä fyffeä irtoaa kansantaloudesta. Tuossa on yksi syy sille, että halutaan pitää joku rotinpoikanen verotuksessa. On sitä reserviä, uskottavaa irrotettavaa rahaa.

Tähän liittyy juurikin eräs tekijä, minkä vuoksi monen valtion keskiluokka on köyhtynyt. Kun köyhimmiltä ei ole paljon saatavissa ja rikkailta ei tohdita ottaa, niin keskiluokka joustaa. Ja niinhän se käy meilläkin ja monessa muussakin paikassa.

Valtioiden, yritysten ja yksittäisten kansalaisten -vapaus- on kovin näennäistä, kun velkaa on silmät ja korvat tupaten täynnä.
 

baikal

Supreme Leader
Saitilla on syntynyt lahjakas mättö kohden kokoomusta ja syystäkin. Haluan kuitenkin huomauttaa, että moniko uskoo, että joku muu mikä puolue olisi tehnyt taatusti toisenlaista politiikkaa? Vastaan itselleni: ei yksikään.

Erityisen rujona näyttäytyy nyt politiikka myös siksi, että kaksi puoluetta sanelee, koska kolmas osapuoli on ihan jonniinjoutava turhake, jota linnoittaa puolenkymmenen kepulin ministerinposti. Odotan tietyllä mielenkiinnolla syksyä. Jos sote ym. menee nurin, niin eiköhän vain sipiläorpo saane sintun syntipukiksi. Eikä se itketä, mutta naamat pestään ja sinttu harjataan.

Nyt otan ansaitun tauon politiikasta.
 

Talvela

Greatest Leader
Arveletko, että lainanantajat tyytyvät siihen pelkkään panttiin? Noup. Pantti -avataan-, jos se tarvitaan takuudeksi. Ja sitten ei ole Suomi Oy se, joka määrittelee, miten avattu pantti sijoitetaan. Ei tarvitse olla Näkijä, kun arvaa, että sitten pelataan poijjat riskillä isojen poikien pokeria.

Ihan aidosti pelkään sitä, että ei vain Suomi vaan moni muukin joutuu -avaamaan- eläkerahastot....sitten on kyiti jo kylmää, armoa ei anneta, vaikka sitä pyydettäisiin polvillaan.

Tähän saakka vakuutena on ollut lähinnä valtion verotusmonopoli eli lainoittajat arvioivat sitä kykyä, joka veroruuvia kiristämällä fyffeä irtoaa kansantaloudesta. Tuossa on yksi syy sille, että halutaan pitää joku rotinpoikanen verotuksessa. On sitä reserviä, uskottavaa irrotettavaa rahaa.

Tähän liittyy juurikin eräs tekijä, minkä vuoksi monen valtion keskiluokka on köyhtynyt. Kun köyhimmiltä ei ole paljon saatavissa ja rikkailta ei tohdita ottaa, niin keskiluokka joustaa. Ja niinhän se käy meilläkin ja monessa muussakin paikassa.

Valtioiden, yritysten ja yksittäisten kansalaisten -vapaus- on kovin näennäistä, kun velkaa on silmät ja korvat tupaten täynnä.

Kyllä, keskuspankit haluavat avata nämä heti kun seuraava romahdus uhkaa ja poliitikot vapisevin käsin ojentavat nöyränä avaimet.

Orjuutta on monen tyyppistä mutta silloin ollaan kyllä ilman mitään epäselvyyttä sellaisessa.
 

Talvela

Greatest Leader
Saitilla on syntynyt lahjakas mättö kohden kokoomusta ja syystäkin. Haluan kuitenkin huomauttaa, että moniko uskoo, että joku muu mikä puolue olisi tehnyt taatusti toisenlaista politiikkaa? Vastaan itselleni: ei yksikään.

Erityisen rujona näyttäytyy nyt politiikka myös siksi, että kaksi puoluetta sanelee, koska kolmas osapuoli on ihan jonniinjoutava turhake, jota linnoittaa puolenkymmenen kepulin ministerinposti. Odotan tietyllä mielenkiinnolla syksyä. Jos sote ym. menee nurin, niin eiköhän vain sipiläorpo saane sintun syntipukiksi. Eikä se itketä, mutta naamat pestään ja sinttu harjataan.

Nyt otan ansaitun tauon politiikasta.

No minä ainakin uskon että nykyinen PS tekisi erilaista politiikkaa jos saisi, sen edellinen johto vaihdettiin kun ei tehnyt mitä lupasi.
 

baikal

Supreme Leader
Kyllä, keskuspankit haluavat avata nämä heti kun seuraava romahdus uhkaa ja poliitikot vapisevin käsin ojentavat nöyränä avaimet

Kun edellinen talouskriisi alkoi, niin tämähän oli jo tulilla....miettikäähän, jos eläkerahastot -sattuisivat- kärsimään pahoja lohmoja. Mitä päättäjät kertovat silloin eläkkeensaajille????
 

hansai

Supreme Leader
Saitilla on syntynyt lahjakas mättö kohden kokoomusta ja syystäkin. Haluan kuitenkin huomauttaa, että moniko uskoo, että joku muu mikä puolue olisi tehnyt taatusti toisenlaista politiikkaa? Vastaan itselleni: ei yksikään.

Ehkä tämä Arwopohjaan sopimaton Persut 2.0 olisi tehnyt ja tekisi osin toisenlaista politiikkaa, mutta tilanteen huomioonottaen kannatusta pitäisi löytyä yli 45% lisää..;)

Olisiko tilanne parempi...vain luoja yksin tietää..kokonaisuutena tuskin..
 
Viimeksi muokattu:

miikkaj

Kenraali
BAN
Kun edellinen talouskriisi alkoi, niin tämähän oli jo tulilla....miettikäähän, jos eläkerahastot -sattuisivat- kärsimään pahoja lohmoja. Mitä päättäjät kertovat silloin eläkkeensaajille????

Shit happens? Ei voida mitään tälläisellä mt.everestin kokoisen markkinatalousesteen edessä mitään muuta ja emme näe mitään helpotusta missään muotoa tulevaisuudessakaan?

Se on pojat paljon helpompi pureskella näiden kommarien temput kun hiffaatte että tästä pinteestä ei päästä äänestämällä.
 

Lunni

Kenraali
Kun edellinen talouskriisi alkoi, niin tämähän oli jo tulilla....miettikäähän, jos eläkerahastot -sattuisivat- kärsimään pahoja lohmoja. Mitä päättäjät kertovat silloin eläkkeensaajille????

Onneksi emme elä Jenkien eläkesijoitusmaailmassa, missä, en nyt sano hölmömpi, mutta uskollinen työläinen, sijoittaa työpaikkaansa koko eläkkeen, ja sen koko riippuu osakkeen arvosta... nähtiinhän näitä energiasektorilla...

Muuten kyllä olisin esim. Sveitsin kannalla, että koko maksetun eläkkeen saa sitten vaikka kerralla käteen, mutta mitäs me sitten tehdään näille "kurkusta alas koko summa" poppoolle sen jälkeen? Saisihan moni paremman tuoton eläkkeellä jos olisi eläkemaksut tunkenut pörssiin. Kaipa tuollakin epäonnistumisia tulee, ja ei voida ihan siihen "mutta ku sä tässä pistit puumerkkis alle että mä hoidan eläkkeellä ihan itse itteni..."-mennä...

Itse kannatan nykymallia, pidä itsesi terveenä niin luultavasti saat takaisin enemmän kuin maksoit.
 
Viimeksi muokattu:
Top