Konekivääri kal. .338NM

Tvälups

Ylipäällikkö
.338 NM Lightweight Medium Machine Gun (LWMMG)

General Dynamics has unveiled a new medium machine gun chambered in .338 Norma Magnum.

It looks like it is based on the FN MAG / M240 machine gun with a new fire control system, AR-14 pistol grip, M4-style stock and quad picatinny rails.

The .338 Norma Magnum's performance is very similar to that of the much more popular .338 Lapua Magnum. The .338 NM has a slight advantage in that when loaded with a .300 grain Sierra HPBT MatchKing projectile, its overall length is shorter than the .338 LM loaded with the same bullet. This is why General Dynamics would have chosen this round over the more popular .338 LM.

The gun itself weighs 24 lbs. This is a lot lighter than the M240B and about 1.7 lbs heavier than the new M240L. The .338 NM cartridges are a lot larger and heavier than 7.62mm cartridges.

This gun makes a lot of sense to me. The ballistics of the .338 NM are far superior to the 7.62mm. At longer ranges it has ballistics similar to the .50 BMG without the need to carry around a M2 + bipod.

From the press release ...

General Dynamics Armament and Technical Products, a business unit of General Dynamics (NYSE: GD), today unveiled a next-generation Lightweight Medium Machine Gun (LWMMG) at the Joint Armaments Conference in Seattle, Wash.

Identifying an unmet warfighter need, General Dynamics Armament and Technical Products conducted its own research and development program to develop the LWMMG in just over one year. The weapon is designed for low-cost production and for maximum effectiveness at the small unit level, where weight and lethality are decisive factors.

“The LWMMG is an affordable weapon that closes a current operational gap, providing .50 caliber-like firepower in range and effect at the same weight and size of currently fielded 7.62mm machine guns,” said Steve Elgin, vice president and general manager of armament systems for General Dynamics Armament and Technical Products. “Weighing in at 24 pounds and featuring a fully collapsible stock, the LWMMG offers superior mobility and portability in both mounted and dismounted operations.”

General Dynamics’ LWMMG also offers a distinct advantage in both extended and close-in fighting by using the highly efficient .338 Norma Magnum cartridge for increased accuracy and lethality out to 1,700 meters, a distance currently gapped in the operational capabilities of warfighters.

“By employing the larger .338 NM round, the LWMMG delivers twice the range and dramatically increases lethality above the 7.62 round,” said Elgin. “In addition, the LWMMG goes beyond providing suppressive fire and gives warfighters the ability to attack point targets at significantly extended ranges.”

The LWMMG has a firing rate of 500 rounds per minute, a maximum range of 5,642 meters, and is equipped with quick-change barrel technology. In addition to use by dismounted infantry and on ground vehicles, the weapon can be used as the armament system aboard helicopters and littoral craft, providing greater range and effectiveness for those platforms.

“The LWMMG is a well-designed machine gun ideally suited to provide long-range lethality to U.S. and allied forces,” Elgin said.
 
Aseen paino ja teho ovat hyvässä balanssissa. Miten luja luoti tuohon kyetään valmistamaan, mitä arvelette? Meinaan, että johan tuolla eri tavalla pelti kolisee kuin 7.62:lla, kopteria ampuu jo riivatun lujaa eikä pikku elementtiseinä paljon pitele. Patruunan ja aseen hinta voivat toki olla muuta kuin tähän asti hankituissa.
 
Kirottua, 15v sitten kehittelin ideaa, mutta ongelmana oli .338LM patruunan pituus. NM on ratkaissut ko. ongelman.

Tulevaisuus ei ole 5,56/7,62 vaan innovaatiopyörä pyörii pyörimistään. Siksi Suomessakaan ei kannata tässä asiassa hötkyillä.
 
Ensimmäinen asia mikä uutisesta tulee mieleen on aikaisemmin valitettu kannettavien aseiden tehottomuus pitemmillä matkoilla (afganistan). Mielestäni aika suora vastaus ongelmaan.

Toisaalta baikalin mainitsema kannettava "raskaan" kk:n rooli houkuttaa vannoutuneena PKM -fanina.
 
The GDATP .338 NM LWMMG (.338 Norma Magnum Lightweight Medium Machine Gun) is hands down one of the most interesting and important pieces of tactical/combat hardware DefenseReview (DR) scoped this week at NDIA Joint Armaments Conference, Exhibition & Firing Demonstration 2012.

The GDATP .338 NM LWMMG weighs in at approx 24 lbs–making it lighter than an FN M240 MMG/GPMG (Medium Machine Gun/General Purpose Machine Gun)–and can effectively launch .338 Norma rounds out to approximately 1700 meters at a cyclic ROF (Rate Of Fire) of 500 rpm (rounds per minute) for overmatch capability, bridging the gap between the FN M240 7.62mm NATO (7.62x51mm NATO) MMG/GPMG and M2HB .50 BMG HMG (Heavy Machine Gun). The relatively low ROF helps keep barrel and weapon heating to a minimum, and also mitigates ammo waste.

Defense Review test-fired the brand new (functional prototype) weapon ...
http://www.defensereview.com/general-dynamics-armament-technical-products-gdatp-338-nm-lwmmg-338-norma-magnum-lightweight-medium-machine-gun-for-overmatch-capability-potential-game-changer-for-mobile-infantry/

[video=youtube]www.youtube.com/watch?v=_FWZA7FZW6c[/video]

Specifications:

Caliber: .338
Weight: 24 pounds
Length: 49 inches
Rate of fire: 500 rounds per minute
Ammunition: .338 Norma Magnum
Projectile: 300gr Sierra HPBT, FMJ, AP
Muzzle Velocity: 2,650 feet per second
Barrel Length: 24 inches
Max Effective Range: 1,860 yards (1,700 meters)
Maximum range: 6,170 yards (5,642 meters)
Mount: M192 tripod, or various
vehicle mounts”

At 1,000 meters, the LWMMG is capable of defeating Level III body armor and incapacitating soft skinned vehicles by delivering over 1,900 foot pounds of energy to the target – more than four times the terminal effect of the 7.62mm NATO cartridge. Weighing less than 24 pounds and featuring a fully collapsible stock, the LWMMG offers superior mobility and portability in both mounted and dismounted operations.
 
Tvälups kirjoitti:
Kirottua, 15v sitten kehittelin ideaa, mutta ongelmana oli .338LM patruunan pituus. NM on ratkaissut ko. ongelman.

Tulevaisuus ei ole 5,56/7,62 vaan innovaatiopyörä pyörii pyörimistään. Siksi Suomessakaan ei kannata tässä asiassa hötkyillä.

Sama käsitys. Uutta pukkaa.
 
Vai sellaista pukkaa. Mielenkiintoinen idea tuo on mutta vähän kyllä arveluttaa etenkin nuo hehkutukset liikuteltavuudesta... Kuinkahan paljon mahtaa painaa 50 tai 100ptr vyö kyseistä paukkua ja miten paljon jo kuulemma nykyisellä materiaalilla ylikuormatut GI:t jaksaa niitä roudata? Kolmijalka ja kaikki vielä lisäksi.

Jos paukkua ei kulje tarpeeksi ja asetta käytellään lähinnä tat-tat-tat eikä ratatatatata, niin oiskohan parempi kompromissi liikkuvuuden ja tulivoiman kannalta hommata samalla kaliberilla tai .338 Lapualla olevia itselataavia kivääreitä 1-2kpl. En tosin tiedä, että löytyykö moisia.
 
Tulinopeus matalahko 500ls/min, jolla ammustenkulutusta saadaan minimoitua (7,62x39 KK 62 1050ls/min ja 7,62x51 MG3 1200ls/min).

Samoin parempi läpäisyteho ja luodin ballistiikka (lentorata+paino) vähentää tarvetta pitkien sarjojen ampumiseen.

Lisäksi ase tulee siihen välimaastoon joka jää .308 ja .50BMG:n välille.
 
Kyllä kyllä, ja 7.62mm PKM ja Mk48 n. 600ls/min sekä FN MAG 800ls/min. Ja silti ammusta kuluu sitä tahtia, että aseiden käyttäjät ja heidän kaverinsa toimii lähinnä kuormamuuleina.

Jos tarkoitus on ampua kohtuu vähän mutta tarkasti, voisi ne pari itselataavaa hoitaa homman kevyemmin ja joustavammin, tarkkuudesta tinkimättä. Mihinkään päät alas-suppressive fireen tuo uusi kaliberi on ehkä vähän tuhlausta, kun vanhat kaliberit riittää siihen aivan hyvin.

Kun vaan tietäisi tuon uuden .338 painon, niin osaisi ajatella vähän pidemmälle että onko se 7.62mm ja 12.7mm välimaasto kuitenkin tässä tapauksessa turha kompromissi. Jos ammuskuorma putoaa puoleen verrattuna .308-aseisiin, ei pyssykkä oikein sovellu kevyelle jalkaväelle. Ajoneuvoihin se taas on ehkä sinänsä vähän turha uusi kaliberi, kun niissä kulkee se perinteinen ärjy Ma Deuce tai NSV ihan hienosti.

Mutta kahtellaan, kahtellaan.
 
Siinä missä .50 bmg kaliiberinen M2 on käytännössä sidottu ajoneuvoihin tai kiinteisiin tukikohtiin niin .338 NM kaliiberinen konekivääri on siinä rajoilla voiko sen ottaa partioon mukaan silti sen pääasiassa kulkiessa ajoneuvoissa ammuksineen kuten koko porukka pääosin Afganistanissa. Kun kuitenkin jalkapartioita tehdään niin vihollisella on samanlaiset aseet kuin heilläkin jolla voidaan vaikuttaa eli konekiväärit 7.62 väljyydessä. Tämän takia etu pitää ottaa itselle ja pystyä ampumaan kauempaa kuin vihollinen. 338 NM kaliiberista konekivääriä ei tod. näk. tulla käyttämään kuten normaalia 7.62 konekivääriä vaan ne tullaan varustamaan suurentavalla optiikalla ja toimivat "sarjatulialuetarkkuuskivääreinä". Niiden suora lentorata myös auttaa osumaan paremmin ja vähemmällä ammuskulutuksella. Ja koska talebaneilla ja muilla vihollisilla on harvemmin mitään panssaroitua vastassa niin ko. kaliiberi on oivallinen, se tarjoaa .50 BMG:n lentoradan mutta ammukset ja aseet ovat kevyempiä. Norsua tai talebania ei tarvitse ampua yhtään tehokkaammalla aseella kuin on tarpeellista. Norsua ammuttaessa sentään täytyy huolehtia etiikasta. Samalla säästetään patruunoiden painossa (ja hinnassa). Jos kaikki .50 bmg kaliiberiset aseet muuttuisivat taikasanasta .338 NM niin myös huolto helpottuisi, vähemmän painoa ja tilaa vievät tai enemmän ammuksia samalla painolla. Ajoneuvoissakin tulee helposti raja vastaan miten paljon konekivääreiden patruunoita voi ottaa mukaan. Tila loppuu hyvin nopeasti.

LR%20sniper.jpg

300px-.338_Lapua_Magnum_vs_.338_Norma_Magnum.jpg
 
Mutta jos ase ammuksineen on sen verran rohjo, että sen rahtaamiseen tarvitaan pääsääntöisesti ajoneuvo, on sen käyttöarvo kevyen jalkaväen tehtäviä tekevälle porukalle vähän so-so. Asehan jää helposti sinne ajoneuvoon jos nopeaa liikettä vaaditaan jalan ja toisaalta, jos partioajoneuvolla pystyy seuraamaan niin siinähän kulkee samalla myös se M2.

commando kirjoitti:
vihollisella on samanlaiset aseet kuin heilläkin jolla voidaan vaikuttaa eli konekiväärit 7.62 väljyydessä. Tämän takia etu pitää ottaa itselle ja pystyä ampumaan kauempaa kuin vihollinen.

Eikös simppeli ja off the shelf-helpotus tähän probleemaan ole, että varustetaan ne omat 7.62-aseet optiikalla, kuten on tehtykin. Talibanilta ei PKM-ACOGgia taida löytyä ja ammunta on sen mukaista.

Minkä verran muuten .338LM patruuna painaa?

Älkää nyt käsittäkö väärin. En minä tässä periaatteesta jääräile ja hienoahan se vain on, että innovaatioita pukkaa ja asioita mietitään. Mutta vähän vaan arveluttaa nämä täysin uusi spesifioitu kaliberi erikoishommaan -jutut, ihan jo pelkästään kustannusmielessä.
 
Itse asiassa Talebanit ovat värvänneet joukkoonsa myös tarkka-ampujia eli mielikuva rääsyläisjoukosta AK -aseenaan on pelottavasti pielessä.

"Mutta vähän vaan arveluttaa nämä täysin uusi spesifioitu kaliberi erikoishommaan -jutut, ihan jo pelkästään kustannusmielessä."
-aijai! Haistan muutosvastarintaa! Mustaruuti ja pallokuula välttää ihan hyvin hmph patruunoitu laukaus ja kierteet piipussa hmph...

Kustannustekijät... itse asiassa .50BMG laukauksen hinnalla ampuu jo jokusen .338NM:n.
Valtiolle massatuotettuna ko. kaliiperin patruunan hinta lienee samaa luokkaa kuin .308win patruuna meille tavan tallaajille.
 
vm78 kirjoitti:
Minkä verran muuten .338LM patruuna painaa?

A 338 LWMMG plus ammo for one minute’s continuous fire (500 rounds) weighs 105 lbs, compared with 100 lbs for an M240 (800 rounds).
http://www.thefirearmblog.com/blog/2012/05/16/338-nm-lightweight-medium-machine-gun-lwmmg/

47.6 kiloa tuon mukaan, eli 47630 g / 500 paukkua = 95.25 g per paukku. Ei kuulosta oikealta.

Mutta sama kaveri sanoo muutamaa rivia aikaisemmin, että yksi paukku painaa 702 grainia, joka on googlen käännöksellä noin 45.49 grammaa. Eli sata ammusta painaisi hieman yli neljä ja puoli kiloa.
 
Tvälups kirjoitti:
Itse asiassa Talebanit ovat värvänneet joukkoonsa myös tarkka-ampujia eli mielikuva rääsyläisjoukosta AK -aseenaan on pelottavasti pielessä.

Talibaanien modus operandi taitaa olla PKM:llä ruilauttelu turvallisen etäisyyden päässä. 5.56mm kalipeereilla varustetut länsijoukot jäävät sellaisessa alakynteen, siksikin tuota asetta kohtaan on esitetty kiinnostusta.

Tuollainen "keskiraskas konekivääri" lienee toimivin ajoneuvoasennuksena. 50-kalipeerin aseeseen verrattuna etuna on pienempi patruuna = mukaan saa paljon enemmän. Myös koptereihin tuon luulisi sopivan hyvin.
 
vm78 kirjoitti:
Eikös simppeli ja off the shelf-helpotus tähän probleemaan ole, että varustetaan ne omat 7.62-aseet optiikalla, kuten on tehtykin. Talibanilta ei PKM-ACOGgia taida löytyä ja ammunta on sen mukaista.

Joku suurinpiirtein 3-4x suurentava Elcan tai ACOG ei oikein riitä ottamaan sitä etua itselle tarpeeksi rökelämäisesti jo ihan sen vuoksi että 7.62x51:n tai 7.62x54R:n lentorata on suhteellisen kaareva yleisillä ampumamatkoilla vuoristossa, varsinkin kun otetaan huomioon se seikka että ei ole mahdollista ampua piippu vaakatasossa vaan ylös tai alas vuoren rinteitä jolla on vaikutusta lentorataan ja täten osumiseen. On tullut nähtyä lukemattomia tappoja dokkareissa joissa konekivääri laulaa mutta kiinteään alustaan tasapainotettu kiikareilla varustettu tähystävä varmistaa tapot ja auttaa suuntaamaan ja korjaamaan tulta. Itse ampuja ei näe tarpeeksi hyvin, ei aina edes kohdetta.

Älkää nyt käsittäkö väärin. En minä tässä periaatteesta jääräile ja hienoahan se vain on, että innovaatioita pukkaa ja asioita mietitään. Mutta vähän vaan arveluttaa nämä täysin uusi spesifioitu kaliberi erikoishommaan -jutut, ihan jo pelkästään kustannusmielessä.

Konekivääreillä ammuttavat patruunat muuten hyvin nopeasti moninkertaistavat koko järjestelmän hinnan joten jo pelkän patruunan vaihtaminen voi tuoda hyvinkin lyhyellä aikavälillä suuret säästöt. Mikäli haluttaisiin kouluttaa konekiväärimiehet tehokkaasti vuoristomaaston asettamiin haasteisiin olisi yksi konekivääri jo koulutuksessa ammuttu varikkokuntoon ja näiden miesten koulutus tapahtuisi korvatunturin kupeella, ei Etelä-Suomessa. Olisi tärkeää että koulutuksessa huomioitaisiin eri etäisyyksille ampuminen ja korkeuserojen huomioiminen.
 
Aika hyvin talis on pitänyt asemansa, vaikka ovatkin rääsyläisiä, ei ole akokkia, ei modus operandia, ei ole mitään isompia hifistelylamppuja kivääreissä eikä kypärää eikä liiviä.

Olisko niin, että kiinnitämme huomiota liikaa jos ei epäolennaiseen niin ainakin toissijaiseen?
 
Isojen sotavaltioiden intressissä on tuoda tst-kentälle aseita, joilla kiistetään suojavarusteiden käyttöarvo. Ym. ase pistää traumalevyt aika kireelle, muovikuidut pinkeälle ja kantajansa arkkuun, armotta.

Samat heslevit, jotka paljastavat baikalille kuinka nykyaik. taistelija painaa 35-kiloisin varustein pitkin suonlaitoja ajokoiran loikin väsymättä ja uupumatta, suorituskykyisenä ja loihakkana, kokevatkin yhtäkkiä 12-kiloisen konekiväärin niiiiiin painavana.....jos tuo lisäpaino 2 kiloa olisikin joku tekninen hörpötin niin sen jaksaisi kantaa, teippaa hänet vaikka reisitelakkaan tai nivusvaimentimeen.

Entäs "tuleva" hlökoht. kivääri? Mielestäni sen on oltava myös sellainen, että sillä saadaan traumalevyt soimaan kohtalonsinfoniaa ja että kypärät puhkee kuin immenkalvot Juhannuksena. Onko 5.56 tai vast. tarpeeksi JYTKYÄ siihen, kun suojavarusteet koko ajan kehittyvät nekin? Tyytyykö UsArmi hankkimaan seuraavan sukupolven kanuunat entisin suorituskyvyin? Ei tyydy. Ei pidä meidänkään.
 
Niin kauan kuin ko. alueella on länsimaisia sotilaita sotimassa niin mitään etua ei tuo se että varuste-etu jätetään käyttämättä tai lopetaan kehittäminen, se ainoastaan lisää lentokonekyydissä kulkevien arkkujen määrään. Jos sinulla on parempi ja nopeampi tapa hoitaa kriisi niin että taleban ei siitä selviydy voittajana eikä ydinpommia tiputeta Pakistaniin niin kerro toki.

Onnea vain sellaiseen henkilökohtaisen kiväärin löytämiseen joka puhkoo IV-levyn, tähän ei riitä edes .30-06 spr. ap-luodeilla. Joskus liikkuvatta tarvitaan enemmän ja joskus vähemmän. Afganistanin kaltaisessa paikassa suurin osa taisteluista käydään niiltä etäisyyksiltä ja keinoilta että on tehokkaampi keskittyä tulivoimaan ja sen ulottuvuuteen kuin liikkuvuuteen. Jos keskivertotaistelijalta otetaan kypärä, liivi, sivuase, yönäkölaitteet, optiikka ja kaikki muu pois kuin ase ollen hän identtinen suomalaisen sotilaan kanssa niin montako kertaa enemmän hän tappaa talebaneja? Vähän luulen että vaikka liikkuvuus paranee niin hän ei ammu niin kauas, ei juokse vuorenrinteitä merenpinnalla eläneenä kiinni silti eikä selviä IED-iskusta.
 
commando kirjoitti:
Niin kauan kuin ko. alueella on länsimaisia sotilaita sotimassa niin mitään etua ei tuo se että varuste-etu jätetään käyttämättä tai lopetaan kehittäminen, se ainoastaan lisää lentokonekyydissä kulkevien arkkujen määrään. Jos sinulla on parempi ja nopeampi tapa hoitaa kriisi niin että taleban ei siitä selviydy voittajana eikä ydinpommia tiputeta Pakistaniin niin kerro toki.

Tuo "sota" on ollut voitettavissa alusta lähtien, mutta Voittaja-kanditaatin on hyväksyttävä arkkujen määrän lisääntyminen lyhyellä aikavälillä. Katsos, arkuitta ei selviä silläkään, että sota pysyy matalan intensiteetin sessiona. Sen lisäksi tuotetaan näkymättömiä tappioita, jotka konkretisoituvat sitten siviilissä viimeistään. Joku viisas amerikkalaiskenraali on sanonut, että kansakunta ja sotilaat kärsivät tosiasiassa paljon enemmän tappioita nykyisellä nytkyttelymentaliteetilla, vuosien mittaan nämä "näkymättömät" tappiot ylittävät moninkerroin lyhyen intensiivisen sodan seuraukset.

Oikein tehtävään koulutetut ja varustetut sotilaat - rankka rypistys - vakiinnuttaminen - poistuminen. Tuo olisi tehtävissä noin puolessa vuodessa amerikkalaisten potentiaalilla. Mutta kun ei ole tarkoituskaan.
 
No tuosta voi olla samaa mieltä mutta se määrä jonka vuoristoinen maa sitoisi sotilaita olisi niin suuri ettei paukkuja taida löytyä kertarypistykseen varsinkin kun liittolaiset ovat mitä ovat, uskaltamattomia ja vähäisiä joita ei kiinnosta kaukaisen pershikiän asiat toisin kuin esim. Kosovo aikoinaan. Eurooppalaiset nynnyt voi laskea heti pois tilanteesta pl. jotkut urhoolliset kuten tanskalaiset, norjalaiset ja virolaiset. Tilannehan saavutettiin jo kertaalleen mutta täysin kenenkään hallitsemattoman maan vakauttaminen ja armeijan sekä poliisin luominen fundamentalistien maahan on erittäin pitkä prosessi ja siinä vaiheessa taleban ehti jo luoda nahkansa.
 
Back
Top