Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
Minulla on joku olutpanemisen historian kirja. Siellä muistan lukeneeni että joku alkuasukasheimo Afrikassa saa liemen käymään pureskelemalla jotain juuria ja nesteeseeniin sylkäisten.Nouhätä,teet vain kuten vatussit ja muut kumihuulet,eukko vain istumaan illaksi kiljusaaviin niin jo vain lähtee käymään
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
Tässä hyvää perspektiiviä: https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010paakirjoitus.pdf
"Vuonna 2009 kansantaloutemme bruttokansantuotteen määrä väheni kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Tilastokeskus uutisoi pudotuksen olleen suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen."
"Työttömyysaste nousi viime vuonna (2009) 8,2 prosenttiin, vain puoleen sitä, mitä se pahimmillaan oli 1990-luvun laman aikana."
"koettu taantuma ei ollut ennätyksellinen, vaan syvyydeltään vain puolet 1990-luvun lamasta. Taantumaa edelsi nimittäin harvinaisen voimakas korkeasuhdanne ja tuotannon pudotus ajoittui lähes kokonaan yhdelle kalenterivuodelle."
"Vuonna 2009 BKT oli alempi kuin vuonna 2006, taantuma vei näin laskien kolmen edellisen vuoden talouskasvun. 1990-luvun lama (1993) söi kuuden edellisvuoden kasvun ja vuoden 1918 kriisi peräti 15 vuoden kasvun. Kriisit saa näin seuraavaan järjestykseen syvin ensin kerrottuna: 1918, 1993, 1932, 1940 ja 2009, 1945."
Saas nähdä miten nyt sukelletaan, veikkaa nopeaa ja syvää... nousu samalla käyrällä jos hyvin menee...
Aaro Kustaanheimo
Kersantti
Minun tekee mieli nipistää itseni - onko tämä todellista
Valtiovalta näyttää laiminlyöneen tiedustelutyön tällaisten uhkien osalta. Myöskään useimmat perussuomalaiset eivät kiinnittäneet koronavirusasiaan viime tammikuussa huomiota sillä tavalla niin kuin esimerkiksi Tuomas Aivelo ja Markus Jansson. https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/mysteerivirus-ei-ole-mysteeri https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/avoimia-kysymyksia-koronaviruksesta http://markusjansson.blogspot.com/2020/01/suomessa-ei-osata-taaskaan-torjua.html
Minkälaista markkinoiden avaamista ja sääntelyn vähentämistä ehdotat, että saadaan noususuhdannetta taas käppyröihin?
Maidan
Respected Leader
Korea. Italiasta kuuluu toinen ääni - jopa 7% kuolleisyys.@Tetra
Hmmm... Vanha kunnon "kaikki kuolevat jos tauti tulee heti"- Twiittaus. No katsellaan onko noin. Ohessa tuoreimmat luvut Etelä-koreasta:
300000 testattua, 8413 vahvistettua tartuntaa, 84 menehtynyttä. Tarttuvuus ei ilmeisesti ole aivan uuberluokkaa. Kuolleisuus karvan alle 1% ja muistettava on, että testatuissa on varmasti mukana oireelliset eli kuolleisuus todennäköisesti alle 1%. Mutta katsotaan eteenpäin. Kuka kuoli?
0-59v 6526 tapausta. Kuolleita 8. Kuolleisuus hieman yli 0,1%. Alle 30-vuotiaissa ei yhtään kuolemantapausta. Yli 70-vuotiaat edustivat 828 tapausta eli noin 10% tapauksista. Menehtyneistä yli 70-vuotiaat edustivat 71,4% menehtyneistä.
Alla tilastoa Kiinan tapauksista ja myös USA:n tapauksista. Suhde on pitkälti sama USA:ssa, Italiassa ja Kiinassa mistä dataa on ainakin jonkin verran saatavissa. Italiassa menehtyneet olivat myös sairaita. Muutama päivä sitten tännekin postatussa tilastossa 2 menehtynyttä lukuunottamatta kaikilla Italiassa menehtyneillä oli 1 tai useampi perussairaus. Menehtyneiden keski-ikä oli 80,4v.
The Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) Outbreak in China—Summary of a China CDC Report
This Viewpoint summarizes key epidemiologic and clinical findings from all cases of coronavirus disease 2019 (COVID-19) reported through February 11, 2020, in mainland China, and case trends in response to government attempts to control and contain the infection.jamanetwork.com
Sitä voi sitten miettiä, kuinka viisasta ihan lukujen ja faktojen valossa esimerkiksi koulujen sulkeminen oikeasti on. Toki se tosiasia että ruotsi ei ole näin tehnyt ja suomi on, on lähes 100% varma merkki siitä että suomen päätös on väärä
@e7i kirjoitti että meillä on vaikeita päätöksä edessä. Niin on. Nyt on tehty helppoja populistisia päätöksiä. Sitten kun niiden päätösten hinta alkaa näkymään katsotaan kuinka paljon sitä johtajuutta oikeasti löytyy. Varsinkin jos ruumisröykkiöt eivät kasvakkaan kauhuskenaarioiden mukaan (Tässä asiassa toivon vilpittömästi olevani enemän oikeassa kuin palstan tuhon ja kuoleman ennustajat. Ja ihan epäitsekkäistä syistä) mutta rahat ja vessapaperi loppuvat.
Loppuun vielä. En todellakaan ymmärrä kommentteja hallituksen jämäkästä toiminnasta. Oli asiassa sitten maailmanlopun uskoja tai eugeniikan kannattaja niin vaikea nähdä mitä hyvää toiminnassa on ollut.
Jos kerran viirus on kuoleman airut ja Manalan Henkäys niin silloin olisi pitänyt toimia heti ja pistää Kiina karanteeniin. Tai ainakyn nyt edes Italia viimeistään. Mutta ei tehty mitään. Hiljaisuus vallitsi.
Nyt sitten kun kansa on jo kaduilla puolipaniikissa ja Twitter meinaa sulattaa kaapelit kansan vaatiessa "toimenpiteitä" , hallitus ilmestyy ja pistää poikkeustilan päälle. Eli pari kuukautta ei ollut mitään ongelmaa ja yhdessä yössä kaikki muuttui?
Olisivat edes tiedottaneet tosiasioita taudista ja sen todellisesta uhkasta ja kriittisistä ryhmistä. Kyllä muutama ministeri olisi pari kertaa voinut käydä esimerkiksi läpi Italian tilanteen taustat koska nyt monet ihmiset kuvittelevat jonkin kaikkitappavan ruton olevan liikkeellä.
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
En minä näistä mtn ymmärrä, eiköhän se vaadi ensiksi sen että viruksesta päästään jollain tapaa eroon. Jonkunlainen pomppu tulee sitten itsekseen ja elvytykset siihen päälle kuulostavat massiivisilta...
Viimeksi muokattu:
Eihän siitä varsinaisesti päästä eroon, koska se on lähestulkoon mahdotonta varmistaa etteikö tämä kyseinen viirus pysty pomppimaan suotuisasta elinympäristöstä toiseen niin monta kertaa että vielä vuodenkin päästä aiheuttaa hysteriaa. Koska kyse on periaatteessa kausittaisesta lenssusta niin tämä on melko puhtaasti taloudellisin syin aiheutettu himmeli eli saadaan ihmiset ostamaan hyllyt tyhjiksi jollakin verukkeella.
Samaa kaavaa toki voidaan jatkaa seuraava vuosi, mutta jossain vaiheessa ihmisillä on matti kukkarossa kaiken hamstraamisen jäljiltä ja pikavipitkin on kulutettu tappiin saakka jonka jälkeen voidaan miettiä, että missä se ostovoima enää piilii kun hysterian keskellä ihmisiä laitetaan kilometritehtaalle vasemmalta ja oikeelta.
Meillä ilmoitettiin myös tuo 90 päivän lomautus. Neuvotteluaikaa oli 2vk. Tämä 2000 hengen firmassa. Irtisanottavien osuutta en muista.
Meillä ei tarvita YT-menettelyjä mutta paikallisesti sovittiin lomautusilmoitusajan lyhennys kahdesta viikosta kolmeen päivään. Tämä on fiksu linjaus ja molemminpuolinen etu.
Nhhk
Kenraali
Montako rullaa sulla on mennyt foliota? Ja oletko muistanut hamstrata sitä riittävästi.
Vähän luulen, että olipa koronaa tai ei, niin miikkaj:n lähikauppiaalla on foliot lopussa päivästä toiseen.
Itsehän en näihin juttuihin usko, korkeintaan raportoin mitä Alex Jones kertoo minulle.
Ihan pullahiivallakin tulee hyvää vehnäolutta kunhan saa muut raaka-aineet hommattua. Tietysti kiljua myös, jos pystyy juomaan. Itse meinasin laittaa mäskäimen tulille kun ilmat vähän lämpenee.
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
Normi aikana max. 90pvä lomautus / max. 9hlö irtisanomis toimenpiteet voidaan voidaan totetuttaa tietyn neuvotteluajan puitteissa, isommat määrät vaativat pidemmät neuvottelut. Mutta nyt kriisin aikana näistä voidaan kuulema poiketa yrityskohtaisesti.
Molemmat lamat on hyvin muistissa, 90-luku ja 2008-2009. Kuten suurella osalla palstalaisista. Vähän pohdintaa verrattuna tähän tilanteeseen.
90-luvun lamassa kysymys oli Suomen suljetun talouden pakkoresetistä ja ensimmäisten lainabileiden loppumisesta. Siinä vaiheessa kun Suomella meni tosi huonosti, niin muulla maailmalla meni jo hyvin. Kansainvälistä vetoapua ei puuttunut.
90-luvun lama oli murskaava, asunnot ja osakkeet poljettiin maanrakoon ja yrittäjät ja ylivelkaanuneet kotitaloudet hirtettiin niin laillisilla kuin laittomillakin keinoilla.
2008-2009 oli finanssikriisi, joka jatkui vielä sovereign kriisinä 2011 asti. Taisi mennä kuitenkin pelkkänä taantumana läpi, eikä täyttänyt edes laman kriteeriä.
Lama olisi tullut, mikäli keskuspankit eivät olisi ruvenneet täysipäiväisiksi painokoneiksi. Keskuspankit käytännössä potkivat velkalumipalloa alamäkeen ja se on kieriessään kasvanut ja kasvanut.
Corona-lama sitten. Tämä on jotain aivan uutta, suoraan dystopia-sarjasta. Tässä yhdistyvät ainekset molemmista edellisistä. Raju globaali kysynnän ja tarjonnan romahtaminen, äkkityöttömyys ja yleinen epävarmuus. "Kaiken kupla" on myös vaarassa puhjeta tavalla tai toisella, jolloin on mahdollista päätyä todelliseen systeemikriisiin.
Ennustajanlahjoja minulla ei luonnollisesti ole, mutta tässä vaiheessa asemoisin Corona-laman näiden kahden välimaastoon.
Melkoista tekstiä..
IL selvitti: Näin Suomi päätti kovista koronatoimista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi
Tänään klo 16:33
Hallitus päätyi valmiuslakiin kovan väännön jälkeen. Pääministeri Marin ja vasemmistoliitto epäröivät THL:n ohjeistamina pitkään kovia toimia, kirjoittavat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
Pääministeri Marin puhui medialle torstaina Säätytalolla. JOHN PALMÉN
Iltalehti on haastatellut tätä juttua varten useita hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia ja hallituksen päätöksentekoa tuntevia henkilöitä.
Tämä on kuvaus siitä, miten Suomessa maanantaina päädyttiin siihen, että hallitus vie presidentin kanssa voimaan valmiuslain, joka mahdollistaa kovat toimet koronavirusta vastaan.
Se on kuvaus myös siitä, että pääministeri Marin ja vasemmistoliitto empivät valmiuslain käyttöönottoa pitkään, muut puolueet ajoivat sen presidentin tuella läpi tässä aikataulussa.
”Epidemia on paholainen”
Kiinan presidentti Xi Jinping tapaa Maailman terveysjärjestö WHO:n etiopialaisen pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesuksen Pekingissä 28. tammikuuta.
– Epidemia on paholainen. Me emme voi antaa paholaisen piiloutua, Xi sanoo Kiinan valtiollisen median mukaan.
Lausunto leviää kansainvälisessä mediassa laajalle. Suomessa valtioneuvoston tilannekeskus kirjasi koronaviruksen raporttiinsa ensimmäisen kerran 13. tammikuuta. Tilannekeskus seuraa maailman tapahtumia vuorokauden ympäri ja välittää niistä koosteet pääministeri Sanna Marinille (sd) ja valtioneuvoston turvallisuusjohtaja eversti evp Ahti Kurviselle.
Koronavirus lisätään 14.2. yleisvaarallisten tartuntatautien listalle valtioneuvoston asetuksella, minkä jälkeen tartuntatautilain nojalla on mahdollista ryhtyä laajasti tartunnan leviämistä rajoittaviin toimenpiteisiin.
Puhkeaa Pohjois-Italiassa
Helmikuun puolenvälin jälkeen Pohjois-Italiasta kantautuu tietoja koronaepidemian puhkeamisesta. Eletään talvilomakautta, jolloin kymmenet tuhannet suomalaiset lomailevat Italiassa ja Alpeilla, esimerkiksi hiihtokeskuksissa.
Italian hallitus pitää hätäkokouksen ja eristää kymmenen kuntaa viikonvaihteessa 22.-23. helmikuuta.
Tietoa ja kansainvälistä asiantuntemusta on saatavilla.
WHO:n toimeenpanoneuvoston italialaisjäsen, professori Walter Ricciardi arvostelee kotimaansa toimia koronaviruksen suhteen kovin sanoin. Ricciardin mukaan vakava virhe tehtiin siinä, että Kiinasta Italiaan saapuneita ihmisiä ei eristetty.
Vastaava virhe toistuu myös Suomessa.
Tässä on yksi kohta, jossa tehtyjä ratkaisuja on tarpeen arvioida kriittisesti sen jälkeen, kun koronaepidemia on voitettu.
THL vähättelee
Samalla tauti leimataan Suomessa hengenvaaralliseksi lähinnä ikäihmisille, mikä ei pidä paikkaansa.
Pääministeri Marinin hallitus luottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johdon suosituksiin.
Vaikka tilanne Euroopassa on muuttunut, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen pitää Italian määräämiä rajoituksia ylimitoitettuina ja vähättelee niiden merkitystä julkisesti.
– Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi.
Siellä on nyt tehty toimia, joiden kohdalla olisi ollut hyvä harkita kaksi kertaa miten toimitaan, Salminen sanoo maanantaina 24. helmikuuta Ylen haastattelussa.
Eri lentoyhtiöt lennättävät epidemia-alueelta sen jälkeen yli parin viikon ajan tuhansia matkustajia eri puolille Suomea.
Hallitus ei määrää lentoja keskeytettäviksi eikä suosittele kaikille palaajille vähintäänkin vapaaehtoista karanteenia.
Suomen hallinnon verkkaista havahtumista Italian kehitykseen kuvastaa sähköpostivastaus, jonka ulkoministeriön päivystyskeskus lähettää eläkeikäiselle suomalaispariskunnalle sunnuntaina 1. maaliskuuta.
Pariskunta on varannut Italiaan 22 vuorokauden pituisen kiertomatkan. Lähtö olisi 3. maaliskuuta. Italiassa tehohoidossa olevien sairastuneiden määrä ja kuolleisuus nousevat nopeasti.
”Me ja muut matkustajat olemme ikääntyneitä --. Tämä ikäluokka todennäköisesti myös omaa erilaisia ikäviä perussairauksia, kuten meilläkin on. Toivomme, että UM antaa Italiaa koskevan kiellon välttää matkustamista, muuten seuraukset voivat olla aika pahoja, jos ikääntyneiden ihmisten on tuonne matkustettava”, pariskunta vetoaa UM:ään ja perustelee pyyntöään sillä, että matkustussuosituksen muuttaminen antaisi mahdollisuuden saada rahoja takaisin vakuutuksesta.
Päivystyskeskus vastaa seuraavasti: ”Näillä näkymin matkustustiedote pysyy samanlaisena. UM seuraa kuitenkin tiiviisti tilannetta ja päivittää tiedotetta tarpeen mukaan. THL seuraa kansainvälistä tilannetta Euroopan tautivirasto ECDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa --.”
Hallitus seuraa
Marinin hallitus seuraa tilannetta, mutta konkreettisia rajoitustoimia ei tehdä lukuun ottamatta sairastuneiden ja altistuneiden karanteenia.
THL:n strategia on seuraava: ”Taudin etenemisen hidastamisella vaikutetaan siihen, että sairastumiset tapahtuvat pidemmän ajan kuluessa, jolloin terveydenhoito ja sen henkilökunta vastaavasti kuormittuu pidemmän ajan kuluessa.”
Se kirjataan hallitukselle välitettäviin taustamuistioihin.
– Tällä hetkellä Suomessa ei ole mitään epidemiaa, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) tyynnyttelee mielialoja tiedotustilaisuudessa, jonka hallitus järjestää torstaina 27. helmikuuta.
– Älä sano noin, parahtaa Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kotonaan.
Aivelo kirjoittaa Tiede-lehden blogissaan: ”Toivoin, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Sen sijaan hallitus päätti lähteä hissuttelulinjalle. Kansalaisten valmistautumisesta ei puhuttu juuri lainkaan käsienpesua lukuun ottamatta. Ministerit puhuivat korostetusti yksittäistapauksista. Epidemian edetessä ongelma on, että näemme vain menneisyyteen.
Koronaviruksen itämisaika on pääosin 2-14 päivää, joten tänään näkyvät oireet voivat olla peräisin kaksi viikkoa tapahtuneesta tartunnasta. Siksi tulevaan varautuminen vaatii reipasta etukenoa.”
HUS kapinoi
Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vakuuttaa, että tehohoidon kapasiteetti riittää. Kiuru kysyy sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilalta, eikö kovempiin rajoitustoimiin olisi syytä ryhtyä. Varhilan vastauksissa toistuu sana ”laumaimmuniteetti”.
THL:n johdon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin välille alkaa syntyä avoin jännite.
Maan suurimmassa yliopistosairaalassa noustaan johtotasolla avoimeen kapinaan hallituksen linjaa vastaan.
”Pääministerin tiedonannossa eduskunnalle Sanna Marin vertasi koronavirusta influenssavirukseen, joka tartuttaa vuosittain noin 5 % aikuisväestöstä. Suomessa tämä lukumäärä merkitsisi sitä, että virukseen sairastuisi 200 000–300 000 henkilöä epidemiakauden aikana. Joka kuudes koronaviruksen sairastanut potilas (ts. pääministerin esittämällä luvulla arvioiden n. 35 000 – 50 000 henkeä) tarvitsee sairaalahoitoa.
Hoitoaika koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen sairastuneille on tyypillisesti pari viikkoa ja merkittävä osa potilaista tarvitsee hengityslaitehoitoa. WHO:n tietojen mukaan n. 2 % sairastuneista (edellisen arvion perusteella 4 000–6 000 henkeä Suomessa) kuolisi epidemian iskiessä koronavirusinfektioon”, HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoittaa 1. maaliskuuta blogissaan.
Lehtonen ei valittua linjaa silittele: ”Ehkä valtioneuvostossa on jäänyt huomaamatta, että terveydenhuollon tarkoituksena ei lopultakaan ole kehittämishankkeiden pyörittäminen, vaan potilaiden hoitaminen ja väestön terveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen mm. pandemian uhatessa.”
”Jätetään spektaakkelit”
Lääkärikunnassa valtaa alaa tahtotila, että Suomen pitäisi tehdä kaikkensa pienentääkseen koronavirukseen sairastuvien suomalaisten määrä niin pieneksi kuin mahdollista. Vain siten olisi mahdollista yrittää pelastaa tuhansien suomalaisten henki.
Lääkäreiden tahtotila alkaa olla ristiriidassa THL:n johdon strategian kanssa. Laitoksen johtoryhmässä istuu vain yksi lääkäri. THL:stä on irtisanottu asiantuntijoita 2000-luvulla useissa yt-neuvotteluissa.
Pääministeri Marin on vaikeassa paikassa. Hän lukee ahkerasti erilaisia viranomaisraportteja muun muassa lentomatkallaan Yhdysvaltoihin.
Marin matkustaa New Yorkiin torstaina 5. maaliskuuta osallistuakseen naistenpäivän juhlallisuuksiin ja tavatakseen YK:n pääsihteerin. Hänen perustamansa koronakoordinaatiotyöryhmä kokoontui Valtioneuvoston linnassa ikkunattomassa huoneessa ensimmäisen kerran edellisenä päivänä.
Kalenteri ja aikavyöhykkeiden ylittäminen eivät anna armoa pääministerille: jo sunnuntaina hän on takaisin Helsingissä.
– Jätetään spektaakkelit muille. Suomen viranomaiset toimivat järkevästi, Marin sanoo radiossa Pääministerin haastattelutunnilla.
Koronavirus on sulkenut suuren osan Suomea. TIMO LAMPINEN / AOP
Niinistö ryhtyy toimeen
Marinin lausunto ei ole erityisen onnistunut, mutta missään muussa kuin juuri pääministerin tehtävässä paine ja aikataulut eivät ole yhtä kovia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on jo tehnyt sen johtopäätöksen, että Suomessa on ryhdyttävä ennennäkemättömiin rajoitustoimiin koronan pysäyttämiseksi.
Niinistö on lukenut valmiuslakia.
Se antaa hänelle toimivaltaa sisäpolitiikassa, jos kyse on kriisistä.
Valmiuslaki voidaan saattaa voimaan, jos ”valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot”.
Hallituksen ja tasavallan presidentin välisen yhteistoiminnan järjestys on kirjattu valmiuslaissa päinvastaiseksi kuin perustuslain ulkopolitiikan johtamista koskevassa pykälässä, mutta presidentti on mainittu. Se riittää Niinistölle.
Niinistö tarttuu puhelimeen ja haluaa puoluejohtajat luokseen Mäntyniemeen. Hän pelkää, että puoluepoliittiset jännitteet ja hallinnon sisäiset hiekkalaatikkoleikit ovat muodostumassa tehokkaiden koronatoimien esteeksi.
SDP:stä kutsun saavat Marin ja puheenjohtaja Antti Rinne.
Myöhään sunnuntaina, kello 22.25 Niinistö julkaisee Facebook-päivityksen. ”Koronavirus on syytä ottaa vakavasti”, hän aloittaa.
Mäntyniemen tapaaminen
Puoluejohtajat kokoontuvat Mäntyniemessä maanantaina 9. maaliskuuta aamupäivällä. Iltalehti on keskustellut tapaamisen sisällöstä paikalla olleiden ihmisten kanssa.
Niinistö ei niinkään esitä konkreettisia toimia, vaan haluaa tietää, ovatko puolueet valmiita koviin keinoihin ja valmiuslain ottamiseen käyttöön.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Sdp:n puheenjohtaja Rinne, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni, kristillisdemokraattien Sari Essayah, Liike Nytin Harry Harkimo ja Rkp:n Anna-Maja Henrikssonia sijaistava Anders Adlercreutz näyttävät varauksetta tai melko varauksetta vihreää valoa valmiuslain käyttöönoton nopealle selvittämiselle.
Pääministeri Marin ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson suhtautuvat valmiuslakiin epäilevästi.
Vasemmistolle perusoikeuksiin lailla tehtävät rajoitukset ovat aina olleet vaikea asia, eivätkä THL:ltä saadut arviot tue sitä, että Suomessa vallitsisi koronaviruksen seurauksena poikkeustila.
Niinistö vahvistaa myöhemmin itsekin, että tapaamisessa esiintyi eriseuraisuutta.
– Tähtäsin siihen, ettei keinoista syntyisi suurta poliittista kärhämää. Kaikki vastasivat olevansa niihin valmiita – jotkut muita vielä valmiimpia, mutta se on toinen kysymys, presidentti sanoo myöhemmin tyylilleen uskollisena Helsingin Sanomien haastattelussa.
Päätöksiä ei tule
Maanantain ja keskiviikon välillä hallitus ei tee uusia päätöksiä koronan torjuntaan liittyen.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC julkaisee keskiviikkona 11. maaliskuuta uusimman listan keinoista, joilla koronaviruksen leviämistä on mahdollista estää ja kuolonuhrien määrää rajoittaa.
Koska koronavirus tarttuu helposti, ECDC suosittelee torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennen kaikkea ennakoivaa rajoittamista. Tukholmassa sijaitseva tartuntatautivirasto on kirjannut konkreettisten toimenpiteiden listalle koulujen sulkemisen.
ECDC:n työskentely perustuu kansainvälisyyteen, se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta kaikkialta maailmasta. Viivyttely uhkaa maksaa Suomessa ihmishenkiä, sillä ihmisten kohtaamisia on ECDC:n mukaan rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.
”Havainto- ja mallinnustodisteet aiemmista pandemioista (esim. influenssapandemioista) ja kokemukset COVID-19-viruksesta Kiinassa osoittavat, että varhaiset, määrätietoiset, nopeat, koordinoidut ja kattavat sosiaalisen kanssakäymisen rajoitustoimet ovat todennäköisesti tehokkaampia viruksen leviämisen hidastamisessa kuin viivästyneet toimenpiteet. On arvioitu, että jos joukko ei-farmaseuttisia toimenpiteitä, mukaan lukien sosiaalisen kanssakäymisen rajoitustoimet, olisi toteutettu Kiinassa viikkoa, kahta tai kolmea aiemmin, potilastapauksien määrää olisi voitu vähentää 66 %, 86 % ja 95 %, samalla merkittävästi vähentäen maan sisällä altistuneiden alueiden määrää", ECDC kirjoittaa.
Marin vetoaa THL:ään
Keskiviikkona illalla pääministeri vierailee A-studiossa. Toimittaja Annika Damström kysyy useaan otteeseen, miksi Suomessa tehdyt rajoitukset ovat lievempiä kuin monissa muissa maissa.
Marin vetoaa vastauksissaan THL:n auktoriteettiin ja kertoo hallituksen kokoontuvan neuvotteluun torstaina.
Puhelinten akut kuumenevat iltayön aikana: puoluejohtajat soittavat ja viestittelevät toisilleen. Opetusministeri Andersson arvioi eräässä yhteydessä, että koulujen sulkeminen lienee väistämätöntä.
Yhteydenpito jatkuu tiiviinä torstaina aamulla. Presidentti osallistuu viestien vaihtoon.
Niinistö ja enemmistö puoluejohtajista haluavat valmiuslain voimaan ja kannattavat sen nojalla tehtäviä tiukkoja rajoituksia.
Suomalaiset alkavat hermostua uutisista, että Manner-Euroopassa sekä Norjassa ja Tanskassa koulut ja rajat sulkeutuvat ja ihmisten liikkumista rajoitetaan voimakkaasti ihmishenkien pelastamiseksi. Torstain valjetessa Suomi näyttää jäävänsä tunti tunnilta enemmän yksin koronalinjansa kanssa.
Kutsu Säätytalolle
Aamulla Marin soittaa oppositiojohtajille Orpolle ja Halla-aholle kutsuakseen nämä illaksi Säätytaloon. Hallitus kokoontuu päivällä.
Kyse on kriisikokouksesta, ei enää neuvottelusta. Yli 500 hengen kokoontumiset suositellaan kiellettäväksi toukokuun loppuun asti.
Tiedotustilaisuudessa Marin julkistaa tiedon kaikkien puolueiden yhteiskokouksesta ja kertoo haluavansa selvittää, ketkä kannattavat valmiuslain soveltamista.
Eduskuntaryhmät kokoontuvat omiin kokouksiinsa järkyttyneiden mielialojen vallitessa. Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Ville Tavio tulee toimittajien luokse kyyneleet silmissään.
Illan kokous venyy yli kolmetuntiseksi. Puoluejohtajat kysyvät Marinilta ja THL:n johdolta perusteluita valitulle linjalle.
Paikoin keskustelu menee jankkaamiseksi, vaikka kaikki yrittävät säilyttää malttinsa.
Kaikki muut paitsi pääministeri ja vasemmistoliitto olisivat valmiita etenemään valmiuslain kanssa nyt. Orpo ei pysty peittämään turhautumistaan poistuessaan Säätytalosta. Hän olisi valmis tukemaan hallitusta heti ja toivoisi, että päätökset kovemmista torjuntakeinoista tehtäisiin samana iltana.
Viro toimii Suomea nopeammin: hallituksen asettama kriisivaliokunta julistaa maahan torstaina valmiustilan.
Hallitus on jakautunut
Vaikka muuta vakuutetaan julkisuuteen, päätökset koronatoimista ovat Suomessa puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet.
Niihin on myös sekoittunut eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja vähättelevää suhtautumista kansainvälisiin koronatietoihin.
Marin vastaa kysymyksiin rauhallisesti, mutta painottaa, että hänen arvionsa mukaan Suomessa ei vielä olla tilanteessa, jossa valmiuslaki olisi perusteltua saattaa voimaan.
Perjantaina ei tapahdu juuri mitään. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta esiintyy flunssaisena tiedotustilaisuudessa ja puolustaa valittua linjaa.
Valtiovarainministeriössä virkamiehet jäävät viikonlopuksi töihin valmistelemaan yritysten tukipakettia, mutta se on taloutta.
Suomalaisia painaa huoli omasta ja läheisten terveydestä. Julkinen paine on vaatinut hallitukselta konkreettisia toimia useiden päivien ajan. Vanhemmat alkavat ottaa lapsiaan pois kouluista ja päiväkodeista.
Hallitus on sisäisesti jakautunut: keskusta, vihreät ja Rkp ovat valmiita saattamaan valmiuslain voimaan. Pääministeri ja vasemmistoliitto empivät.
Jutun kirjoittajat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki. IL
THL:n arvio muuttuu
THL muuttaa arviotaan viikonloppuna: yhtäkkiä ulkomailta palaavat suomalaiset ovatkin riski taudin leviämisen näkökulmasta, ja välittömiin rajoitustoimiin olisi syytä ryhtyä.
– Miten on mahdollista, että helmikuussa viranomaiset eivät saaneet selvitetyksi sitä, että tilapäisesti eri puolilla Eurooppaa matkaili pari sataatuhatta suomalaista, jotka vasta nyt arvioitiin riskiksi, eräs hallituslähde ihmettelee.
Sekä THL että sosiaali- ja terveysministeriö kertovat lauantaina uusia tautiskenaarioitaan hallitukselle.
Hallituspuolueissa moni ihmettelee, miksi THL muutti arviotaan juuri nyt tai paremminkin, vasta nyt.
– On hyvä tiedostaa, ettei tämä ollut pelkkää politiikkaa. Kyllä siinä tapahtui muutoksia terveysviranomaisten, THL:n arvioissa. Toivottavasti tilanne ei ollut vaan se, että THL joutui nyt vaan pakon edessä reagoimaan.
THL on selittänyt päättäjille, että jos liian aikaisin laitetaan rajoitustoimenpiteet voimaan, se ei auta, koska silloin epidemia ei ole vielä rantautunut.
– Silloin kaikki on väärään aikaan kotona ja sitten kun he lähtevät liikkeelle, se epidemia räjähtää siinä kohtaa. Viikonloppuna tuli sitten viestiä, että nyt voisi olla se oikea hetki.
Paine kasvaa SDP:ssäkin
Viikonloppuna hallituksen sisällä on kova vääntö siitä, mitä tehdään ja millä aikataululla.
Keskusta, vihreät ja Rkp painavat päälle muuttaakseen pääministerin kannan.
Presidentti Niinistö käyttää niin ikään valtaansa.
Vasemmistoliitto on lauantaina päätynyt Anderssonin johdolla siihen, että valmiuslaki pitää saattaa voimaan.
SDP:n sisällä paine voimistuu niin ikään lauantaista lähtien: valmiuslaki on saatava heti voimaan.
Myös SDP:ssä koetaan, että mikään tilannekuva ei muuttunut enää viikonloppuna. Epidemian tosiasiat ovat olleet tiedossa. Kyse on siitä, tekisikö hallitus päätöksen vai ei - ja se on aina politiikkaa.
Hallituksen sisältä löytyy paljon ihmisiä, jotka tiedostavat sen, että jatkossa hallituksen on pystyttävä parempaan ja ennakoivampaan koronatorjuntaan.
– Viime viikko oli surkea esitys.
Varmaan siinä kokemattomuus näkyi. Ja varmaan sitten se oma halu, valmius tehdä päätöksiä, on puuttunut silloin. Marinhan on esiintynyt mielettömän hyvin tällä viikolla.
– Mutta sehän ei riitä pelkästään, vaan pitää pystyä isoihin päätöksiin. Julkinen paine oli iso tekijä siinä, miksi päätöksiä alkoi tulla. Demareiden asento on arvoitus. Voi olla, että he uskoivat täysin siihen, mitä THL sanoo, hallituslähde kiteyttää.
Maanantai tuo päätöksiä
Sunnuntai-iltana hallituksen ja puolueiden sisäpiiriläiset saavat tiedon, että valmiuslain ottamisesta käyttöön sovittaisiin maanantain neuvotteluissa.
Vielä sunnuntaina päivällä hallituksen johtoviisikossa ei vallitse täyttä yksimielisyyttä kaikista toimista, minkä takia kansalaisten ja tiedotusvälineiden toivomaa tiedotustilaisuutta ei voida järjestää.
Vielä maanantainakin neuvottelut venyvät. Valmiuslaista kerrotaan kello 16.45.
– Sannalla (Marinilla) voi olla vähän se, että hän haluaa olla 100-prosenttisen varma päättäessään asioista. Hän on kova lukemaan, perehtymään ja tekemään töitä. Voihan se olla, että hän on halunnut täydellisen varmuuden, ettei tässä nyt tehdä virhettä, hallituskumppani arvioi.
Samaan aikaan hallituslähteet sanovat, että koronakriisin kaltaisissa oloissa kovia päätöksiä on kyettävä tekemään ennakoivasti ja vaillinaisin tiedoin. Muuten ne tehdään myöhässä.
Seuraavaksi hallituksen on päätettävä siirrytäänkö Suomessa aggressiiviseen koronan torjuntaan. Se tarkoittaisi mittavaa testausta ja maan sisäisiä liikkumisrajoituksia.
– Kiinan, Etelä-Korean, Singaporen ja muiden kokemukset osoittavat selvästi, että aggressiivinen testaaminen ja kontaktien jäljitys yhdessä sosiaalisen etäisyydenoton ja yhteisöjen aktivoinnin kanssa voi estää tartuntoja ja pelastaa ihmishenkiä, WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on painottanut.
Marin sanoi maanantaina, että liikkumista maan sisällä saatetaan rajoittaa.
Koronakriisissä hyvillä ja tehokkailla päätöksillä pelastetaan suomalaisten henkiä. Siksi on tärkeää jatkuvasti arvioida, millainen kehitys on johtanut edellisiin päätöksiin.
Tätä juttua varten on haastateltu useita hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia ja hallituksen päätöksentekoa tuntevia henkilöitä.
www.iltalehti.fi
IL selvitti: Näin Suomi päätti kovista koronatoimista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi
Tänään klo 16:33
Hallitus päätyi valmiuslakiin kovan väännön jälkeen. Pääministeri Marin ja vasemmistoliitto epäröivät THL:n ohjeistamina pitkään kovia toimia, kirjoittavat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
Pääministeri Marin puhui medialle torstaina Säätytalolla. JOHN PALMÉN
Iltalehti on haastatellut tätä juttua varten useita hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia ja hallituksen päätöksentekoa tuntevia henkilöitä.
Tämä on kuvaus siitä, miten Suomessa maanantaina päädyttiin siihen, että hallitus vie presidentin kanssa voimaan valmiuslain, joka mahdollistaa kovat toimet koronavirusta vastaan.
Se on kuvaus myös siitä, että pääministeri Marin ja vasemmistoliitto empivät valmiuslain käyttöönottoa pitkään, muut puolueet ajoivat sen presidentin tuella läpi tässä aikataulussa.
”Epidemia on paholainen”
Kiinan presidentti Xi Jinping tapaa Maailman terveysjärjestö WHO:n etiopialaisen pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesuksen Pekingissä 28. tammikuuta.
– Epidemia on paholainen. Me emme voi antaa paholaisen piiloutua, Xi sanoo Kiinan valtiollisen median mukaan.
Lausunto leviää kansainvälisessä mediassa laajalle. Suomessa valtioneuvoston tilannekeskus kirjasi koronaviruksen raporttiinsa ensimmäisen kerran 13. tammikuuta. Tilannekeskus seuraa maailman tapahtumia vuorokauden ympäri ja välittää niistä koosteet pääministeri Sanna Marinille (sd) ja valtioneuvoston turvallisuusjohtaja eversti evp Ahti Kurviselle.
Koronavirus lisätään 14.2. yleisvaarallisten tartuntatautien listalle valtioneuvoston asetuksella, minkä jälkeen tartuntatautilain nojalla on mahdollista ryhtyä laajasti tartunnan leviämistä rajoittaviin toimenpiteisiin.
Puhkeaa Pohjois-Italiassa
Helmikuun puolenvälin jälkeen Pohjois-Italiasta kantautuu tietoja koronaepidemian puhkeamisesta. Eletään talvilomakautta, jolloin kymmenet tuhannet suomalaiset lomailevat Italiassa ja Alpeilla, esimerkiksi hiihtokeskuksissa.
Italian hallitus pitää hätäkokouksen ja eristää kymmenen kuntaa viikonvaihteessa 22.-23. helmikuuta.
Tietoa ja kansainvälistä asiantuntemusta on saatavilla.
WHO:n toimeenpanoneuvoston italialaisjäsen, professori Walter Ricciardi arvostelee kotimaansa toimia koronaviruksen suhteen kovin sanoin. Ricciardin mukaan vakava virhe tehtiin siinä, että Kiinasta Italiaan saapuneita ihmisiä ei eristetty.
Vastaava virhe toistuu myös Suomessa.
Tässä on yksi kohta, jossa tehtyjä ratkaisuja on tarpeen arvioida kriittisesti sen jälkeen, kun koronaepidemia on voitettu.
THL vähättelee
Samalla tauti leimataan Suomessa hengenvaaralliseksi lähinnä ikäihmisille, mikä ei pidä paikkaansa.
Pääministeri Marinin hallitus luottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johdon suosituksiin.
Vaikka tilanne Euroopassa on muuttunut, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen pitää Italian määräämiä rajoituksia ylimitoitettuina ja vähättelee niiden merkitystä julkisesti.
– Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi.
Siellä on nyt tehty toimia, joiden kohdalla olisi ollut hyvä harkita kaksi kertaa miten toimitaan, Salminen sanoo maanantaina 24. helmikuuta Ylen haastattelussa.
Eri lentoyhtiöt lennättävät epidemia-alueelta sen jälkeen yli parin viikon ajan tuhansia matkustajia eri puolille Suomea.
Hallitus ei määrää lentoja keskeytettäviksi eikä suosittele kaikille palaajille vähintäänkin vapaaehtoista karanteenia.
Suomen hallinnon verkkaista havahtumista Italian kehitykseen kuvastaa sähköpostivastaus, jonka ulkoministeriön päivystyskeskus lähettää eläkeikäiselle suomalaispariskunnalle sunnuntaina 1. maaliskuuta.
Pariskunta on varannut Italiaan 22 vuorokauden pituisen kiertomatkan. Lähtö olisi 3. maaliskuuta. Italiassa tehohoidossa olevien sairastuneiden määrä ja kuolleisuus nousevat nopeasti.
”Me ja muut matkustajat olemme ikääntyneitä --. Tämä ikäluokka todennäköisesti myös omaa erilaisia ikäviä perussairauksia, kuten meilläkin on. Toivomme, että UM antaa Italiaa koskevan kiellon välttää matkustamista, muuten seuraukset voivat olla aika pahoja, jos ikääntyneiden ihmisten on tuonne matkustettava”, pariskunta vetoaa UM:ään ja perustelee pyyntöään sillä, että matkustussuosituksen muuttaminen antaisi mahdollisuuden saada rahoja takaisin vakuutuksesta.
Päivystyskeskus vastaa seuraavasti: ”Näillä näkymin matkustustiedote pysyy samanlaisena. UM seuraa kuitenkin tiiviisti tilannetta ja päivittää tiedotetta tarpeen mukaan. THL seuraa kansainvälistä tilannetta Euroopan tautivirasto ECDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa --.”
Hallitus seuraa
Marinin hallitus seuraa tilannetta, mutta konkreettisia rajoitustoimia ei tehdä lukuun ottamatta sairastuneiden ja altistuneiden karanteenia.
THL:n strategia on seuraava: ”Taudin etenemisen hidastamisella vaikutetaan siihen, että sairastumiset tapahtuvat pidemmän ajan kuluessa, jolloin terveydenhoito ja sen henkilökunta vastaavasti kuormittuu pidemmän ajan kuluessa.”
Se kirjataan hallitukselle välitettäviin taustamuistioihin.
– Tällä hetkellä Suomessa ei ole mitään epidemiaa, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) tyynnyttelee mielialoja tiedotustilaisuudessa, jonka hallitus järjestää torstaina 27. helmikuuta.
– Älä sano noin, parahtaa Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kotonaan.
Aivelo kirjoittaa Tiede-lehden blogissaan: ”Toivoin, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Sen sijaan hallitus päätti lähteä hissuttelulinjalle. Kansalaisten valmistautumisesta ei puhuttu juuri lainkaan käsienpesua lukuun ottamatta. Ministerit puhuivat korostetusti yksittäistapauksista. Epidemian edetessä ongelma on, että näemme vain menneisyyteen.
Koronaviruksen itämisaika on pääosin 2-14 päivää, joten tänään näkyvät oireet voivat olla peräisin kaksi viikkoa tapahtuneesta tartunnasta. Siksi tulevaan varautuminen vaatii reipasta etukenoa.”
HUS kapinoi
Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vakuuttaa, että tehohoidon kapasiteetti riittää. Kiuru kysyy sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilalta, eikö kovempiin rajoitustoimiin olisi syytä ryhtyä. Varhilan vastauksissa toistuu sana ”laumaimmuniteetti”.
THL:n johdon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin välille alkaa syntyä avoin jännite.
Maan suurimmassa yliopistosairaalassa noustaan johtotasolla avoimeen kapinaan hallituksen linjaa vastaan.
”Pääministerin tiedonannossa eduskunnalle Sanna Marin vertasi koronavirusta influenssavirukseen, joka tartuttaa vuosittain noin 5 % aikuisväestöstä. Suomessa tämä lukumäärä merkitsisi sitä, että virukseen sairastuisi 200 000–300 000 henkilöä epidemiakauden aikana. Joka kuudes koronaviruksen sairastanut potilas (ts. pääministerin esittämällä luvulla arvioiden n. 35 000 – 50 000 henkeä) tarvitsee sairaalahoitoa.
Hoitoaika koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen sairastuneille on tyypillisesti pari viikkoa ja merkittävä osa potilaista tarvitsee hengityslaitehoitoa. WHO:n tietojen mukaan n. 2 % sairastuneista (edellisen arvion perusteella 4 000–6 000 henkeä Suomessa) kuolisi epidemian iskiessä koronavirusinfektioon”, HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoittaa 1. maaliskuuta blogissaan.
Lehtonen ei valittua linjaa silittele: ”Ehkä valtioneuvostossa on jäänyt huomaamatta, että terveydenhuollon tarkoituksena ei lopultakaan ole kehittämishankkeiden pyörittäminen, vaan potilaiden hoitaminen ja väestön terveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen mm. pandemian uhatessa.”
”Jätetään spektaakkelit”
Lääkärikunnassa valtaa alaa tahtotila, että Suomen pitäisi tehdä kaikkensa pienentääkseen koronavirukseen sairastuvien suomalaisten määrä niin pieneksi kuin mahdollista. Vain siten olisi mahdollista yrittää pelastaa tuhansien suomalaisten henki.
Lääkäreiden tahtotila alkaa olla ristiriidassa THL:n johdon strategian kanssa. Laitoksen johtoryhmässä istuu vain yksi lääkäri. THL:stä on irtisanottu asiantuntijoita 2000-luvulla useissa yt-neuvotteluissa.
Pääministeri Marin on vaikeassa paikassa. Hän lukee ahkerasti erilaisia viranomaisraportteja muun muassa lentomatkallaan Yhdysvaltoihin.
Marin matkustaa New Yorkiin torstaina 5. maaliskuuta osallistuakseen naistenpäivän juhlallisuuksiin ja tavatakseen YK:n pääsihteerin. Hänen perustamansa koronakoordinaatiotyöryhmä kokoontui Valtioneuvoston linnassa ikkunattomassa huoneessa ensimmäisen kerran edellisenä päivänä.
Kalenteri ja aikavyöhykkeiden ylittäminen eivät anna armoa pääministerille: jo sunnuntaina hän on takaisin Helsingissä.
– Jätetään spektaakkelit muille. Suomen viranomaiset toimivat järkevästi, Marin sanoo radiossa Pääministerin haastattelutunnilla.
Koronavirus on sulkenut suuren osan Suomea. TIMO LAMPINEN / AOP
Niinistö ryhtyy toimeen
Marinin lausunto ei ole erityisen onnistunut, mutta missään muussa kuin juuri pääministerin tehtävässä paine ja aikataulut eivät ole yhtä kovia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on jo tehnyt sen johtopäätöksen, että Suomessa on ryhdyttävä ennennäkemättömiin rajoitustoimiin koronan pysäyttämiseksi.
Niinistö on lukenut valmiuslakia.
Se antaa hänelle toimivaltaa sisäpolitiikassa, jos kyse on kriisistä.
Valmiuslaki voidaan saattaa voimaan, jos ”valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot”.
Hallituksen ja tasavallan presidentin välisen yhteistoiminnan järjestys on kirjattu valmiuslaissa päinvastaiseksi kuin perustuslain ulkopolitiikan johtamista koskevassa pykälässä, mutta presidentti on mainittu. Se riittää Niinistölle.
Niinistö tarttuu puhelimeen ja haluaa puoluejohtajat luokseen Mäntyniemeen. Hän pelkää, että puoluepoliittiset jännitteet ja hallinnon sisäiset hiekkalaatikkoleikit ovat muodostumassa tehokkaiden koronatoimien esteeksi.
SDP:stä kutsun saavat Marin ja puheenjohtaja Antti Rinne.
Myöhään sunnuntaina, kello 22.25 Niinistö julkaisee Facebook-päivityksen. ”Koronavirus on syytä ottaa vakavasti”, hän aloittaa.
Mäntyniemen tapaaminen
Puoluejohtajat kokoontuvat Mäntyniemessä maanantaina 9. maaliskuuta aamupäivällä. Iltalehti on keskustellut tapaamisen sisällöstä paikalla olleiden ihmisten kanssa.
Niinistö ei niinkään esitä konkreettisia toimia, vaan haluaa tietää, ovatko puolueet valmiita koviin keinoihin ja valmiuslain ottamiseen käyttöön.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Sdp:n puheenjohtaja Rinne, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni, kristillisdemokraattien Sari Essayah, Liike Nytin Harry Harkimo ja Rkp:n Anna-Maja Henrikssonia sijaistava Anders Adlercreutz näyttävät varauksetta tai melko varauksetta vihreää valoa valmiuslain käyttöönoton nopealle selvittämiselle.
Pääministeri Marin ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson suhtautuvat valmiuslakiin epäilevästi.
Vasemmistolle perusoikeuksiin lailla tehtävät rajoitukset ovat aina olleet vaikea asia, eivätkä THL:ltä saadut arviot tue sitä, että Suomessa vallitsisi koronaviruksen seurauksena poikkeustila.
Niinistö vahvistaa myöhemmin itsekin, että tapaamisessa esiintyi eriseuraisuutta.
– Tähtäsin siihen, ettei keinoista syntyisi suurta poliittista kärhämää. Kaikki vastasivat olevansa niihin valmiita – jotkut muita vielä valmiimpia, mutta se on toinen kysymys, presidentti sanoo myöhemmin tyylilleen uskollisena Helsingin Sanomien haastattelussa.
Päätöksiä ei tule
Maanantain ja keskiviikon välillä hallitus ei tee uusia päätöksiä koronan torjuntaan liittyen.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC julkaisee keskiviikkona 11. maaliskuuta uusimman listan keinoista, joilla koronaviruksen leviämistä on mahdollista estää ja kuolonuhrien määrää rajoittaa.
Koska koronavirus tarttuu helposti, ECDC suosittelee torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennen kaikkea ennakoivaa rajoittamista. Tukholmassa sijaitseva tartuntatautivirasto on kirjannut konkreettisten toimenpiteiden listalle koulujen sulkemisen.
ECDC:n työskentely perustuu kansainvälisyyteen, se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta kaikkialta maailmasta. Viivyttely uhkaa maksaa Suomessa ihmishenkiä, sillä ihmisten kohtaamisia on ECDC:n mukaan rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.
”Havainto- ja mallinnustodisteet aiemmista pandemioista (esim. influenssapandemioista) ja kokemukset COVID-19-viruksesta Kiinassa osoittavat, että varhaiset, määrätietoiset, nopeat, koordinoidut ja kattavat sosiaalisen kanssakäymisen rajoitustoimet ovat todennäköisesti tehokkaampia viruksen leviämisen hidastamisessa kuin viivästyneet toimenpiteet. On arvioitu, että jos joukko ei-farmaseuttisia toimenpiteitä, mukaan lukien sosiaalisen kanssakäymisen rajoitustoimet, olisi toteutettu Kiinassa viikkoa, kahta tai kolmea aiemmin, potilastapauksien määrää olisi voitu vähentää 66 %, 86 % ja 95 %, samalla merkittävästi vähentäen maan sisällä altistuneiden alueiden määrää", ECDC kirjoittaa.
Marin vetoaa THL:ään
Keskiviikkona illalla pääministeri vierailee A-studiossa. Toimittaja Annika Damström kysyy useaan otteeseen, miksi Suomessa tehdyt rajoitukset ovat lievempiä kuin monissa muissa maissa.
Marin vetoaa vastauksissaan THL:n auktoriteettiin ja kertoo hallituksen kokoontuvan neuvotteluun torstaina.
Puhelinten akut kuumenevat iltayön aikana: puoluejohtajat soittavat ja viestittelevät toisilleen. Opetusministeri Andersson arvioi eräässä yhteydessä, että koulujen sulkeminen lienee väistämätöntä.
Yhteydenpito jatkuu tiiviinä torstaina aamulla. Presidentti osallistuu viestien vaihtoon.
Niinistö ja enemmistö puoluejohtajista haluavat valmiuslain voimaan ja kannattavat sen nojalla tehtäviä tiukkoja rajoituksia.
Suomalaiset alkavat hermostua uutisista, että Manner-Euroopassa sekä Norjassa ja Tanskassa koulut ja rajat sulkeutuvat ja ihmisten liikkumista rajoitetaan voimakkaasti ihmishenkien pelastamiseksi. Torstain valjetessa Suomi näyttää jäävänsä tunti tunnilta enemmän yksin koronalinjansa kanssa.
Kutsu Säätytalolle
Aamulla Marin soittaa oppositiojohtajille Orpolle ja Halla-aholle kutsuakseen nämä illaksi Säätytaloon. Hallitus kokoontuu päivällä.
Kyse on kriisikokouksesta, ei enää neuvottelusta. Yli 500 hengen kokoontumiset suositellaan kiellettäväksi toukokuun loppuun asti.
Tiedotustilaisuudessa Marin julkistaa tiedon kaikkien puolueiden yhteiskokouksesta ja kertoo haluavansa selvittää, ketkä kannattavat valmiuslain soveltamista.
Eduskuntaryhmät kokoontuvat omiin kokouksiinsa järkyttyneiden mielialojen vallitessa. Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Ville Tavio tulee toimittajien luokse kyyneleet silmissään.
Illan kokous venyy yli kolmetuntiseksi. Puoluejohtajat kysyvät Marinilta ja THL:n johdolta perusteluita valitulle linjalle.
Paikoin keskustelu menee jankkaamiseksi, vaikka kaikki yrittävät säilyttää malttinsa.
Kaikki muut paitsi pääministeri ja vasemmistoliitto olisivat valmiita etenemään valmiuslain kanssa nyt. Orpo ei pysty peittämään turhautumistaan poistuessaan Säätytalosta. Hän olisi valmis tukemaan hallitusta heti ja toivoisi, että päätökset kovemmista torjuntakeinoista tehtäisiin samana iltana.
Viro toimii Suomea nopeammin: hallituksen asettama kriisivaliokunta julistaa maahan torstaina valmiustilan.
Hallitus on jakautunut
Vaikka muuta vakuutetaan julkisuuteen, päätökset koronatoimista ovat Suomessa puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet.
Niihin on myös sekoittunut eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja vähättelevää suhtautumista kansainvälisiin koronatietoihin.
Marin vastaa kysymyksiin rauhallisesti, mutta painottaa, että hänen arvionsa mukaan Suomessa ei vielä olla tilanteessa, jossa valmiuslaki olisi perusteltua saattaa voimaan.
Perjantaina ei tapahdu juuri mitään. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta esiintyy flunssaisena tiedotustilaisuudessa ja puolustaa valittua linjaa.
Valtiovarainministeriössä virkamiehet jäävät viikonlopuksi töihin valmistelemaan yritysten tukipakettia, mutta se on taloutta.
Suomalaisia painaa huoli omasta ja läheisten terveydestä. Julkinen paine on vaatinut hallitukselta konkreettisia toimia useiden päivien ajan. Vanhemmat alkavat ottaa lapsiaan pois kouluista ja päiväkodeista.
Hallitus on sisäisesti jakautunut: keskusta, vihreät ja Rkp ovat valmiita saattamaan valmiuslain voimaan. Pääministeri ja vasemmistoliitto empivät.
Jutun kirjoittajat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki. IL
THL:n arvio muuttuu
THL muuttaa arviotaan viikonloppuna: yhtäkkiä ulkomailta palaavat suomalaiset ovatkin riski taudin leviämisen näkökulmasta, ja välittömiin rajoitustoimiin olisi syytä ryhtyä.
– Miten on mahdollista, että helmikuussa viranomaiset eivät saaneet selvitetyksi sitä, että tilapäisesti eri puolilla Eurooppaa matkaili pari sataatuhatta suomalaista, jotka vasta nyt arvioitiin riskiksi, eräs hallituslähde ihmettelee.
Sekä THL että sosiaali- ja terveysministeriö kertovat lauantaina uusia tautiskenaarioitaan hallitukselle.
Hallituspuolueissa moni ihmettelee, miksi THL muutti arviotaan juuri nyt tai paremminkin, vasta nyt.
– On hyvä tiedostaa, ettei tämä ollut pelkkää politiikkaa. Kyllä siinä tapahtui muutoksia terveysviranomaisten, THL:n arvioissa. Toivottavasti tilanne ei ollut vaan se, että THL joutui nyt vaan pakon edessä reagoimaan.
THL on selittänyt päättäjille, että jos liian aikaisin laitetaan rajoitustoimenpiteet voimaan, se ei auta, koska silloin epidemia ei ole vielä rantautunut.
– Silloin kaikki on väärään aikaan kotona ja sitten kun he lähtevät liikkeelle, se epidemia räjähtää siinä kohtaa. Viikonloppuna tuli sitten viestiä, että nyt voisi olla se oikea hetki.
Paine kasvaa SDP:ssäkin
Viikonloppuna hallituksen sisällä on kova vääntö siitä, mitä tehdään ja millä aikataululla.
Keskusta, vihreät ja Rkp painavat päälle muuttaakseen pääministerin kannan.
Presidentti Niinistö käyttää niin ikään valtaansa.
Vasemmistoliitto on lauantaina päätynyt Anderssonin johdolla siihen, että valmiuslaki pitää saattaa voimaan.
SDP:n sisällä paine voimistuu niin ikään lauantaista lähtien: valmiuslaki on saatava heti voimaan.
Myös SDP:ssä koetaan, että mikään tilannekuva ei muuttunut enää viikonloppuna. Epidemian tosiasiat ovat olleet tiedossa. Kyse on siitä, tekisikö hallitus päätöksen vai ei - ja se on aina politiikkaa.
Hallituksen sisältä löytyy paljon ihmisiä, jotka tiedostavat sen, että jatkossa hallituksen on pystyttävä parempaan ja ennakoivampaan koronatorjuntaan.
– Viime viikko oli surkea esitys.
Varmaan siinä kokemattomuus näkyi. Ja varmaan sitten se oma halu, valmius tehdä päätöksiä, on puuttunut silloin. Marinhan on esiintynyt mielettömän hyvin tällä viikolla.
– Mutta sehän ei riitä pelkästään, vaan pitää pystyä isoihin päätöksiin. Julkinen paine oli iso tekijä siinä, miksi päätöksiä alkoi tulla. Demareiden asento on arvoitus. Voi olla, että he uskoivat täysin siihen, mitä THL sanoo, hallituslähde kiteyttää.
Maanantai tuo päätöksiä
Sunnuntai-iltana hallituksen ja puolueiden sisäpiiriläiset saavat tiedon, että valmiuslain ottamisesta käyttöön sovittaisiin maanantain neuvotteluissa.
Vielä sunnuntaina päivällä hallituksen johtoviisikossa ei vallitse täyttä yksimielisyyttä kaikista toimista, minkä takia kansalaisten ja tiedotusvälineiden toivomaa tiedotustilaisuutta ei voida järjestää.
Vielä maanantainakin neuvottelut venyvät. Valmiuslaista kerrotaan kello 16.45.
– Sannalla (Marinilla) voi olla vähän se, että hän haluaa olla 100-prosenttisen varma päättäessään asioista. Hän on kova lukemaan, perehtymään ja tekemään töitä. Voihan se olla, että hän on halunnut täydellisen varmuuden, ettei tässä nyt tehdä virhettä, hallituskumppani arvioi.
Samaan aikaan hallituslähteet sanovat, että koronakriisin kaltaisissa oloissa kovia päätöksiä on kyettävä tekemään ennakoivasti ja vaillinaisin tiedoin. Muuten ne tehdään myöhässä.
Seuraavaksi hallituksen on päätettävä siirrytäänkö Suomessa aggressiiviseen koronan torjuntaan. Se tarkoittaisi mittavaa testausta ja maan sisäisiä liikkumisrajoituksia.
– Kiinan, Etelä-Korean, Singaporen ja muiden kokemukset osoittavat selvästi, että aggressiivinen testaaminen ja kontaktien jäljitys yhdessä sosiaalisen etäisyydenoton ja yhteisöjen aktivoinnin kanssa voi estää tartuntoja ja pelastaa ihmishenkiä, WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on painottanut.
Marin sanoi maanantaina, että liikkumista maan sisällä saatetaan rajoittaa.
Koronakriisissä hyvillä ja tehokkailla päätöksillä pelastetaan suomalaisten henkiä. Siksi on tärkeää jatkuvasti arvioida, millainen kehitys on johtanut edellisiin päätöksiin.
Tätä juttua varten on haastateltu useita hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia ja hallituksen päätöksentekoa tuntevia henkilöitä.
IL selvitti: Näin Suomi päätti valmiuslaista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi
Hallitus päätyi valmiuslakiin kovan väännön jälkeen. Pääministeri Marin ja vasemmistoliitto epäröivät THL:n ohjeistamina pitkään kovia toimia, kirjoittavat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
www.iltalehti.fi
Viimeksi muokattu:
