Melkoista tekstiä..
IL selvitti: Näin Suomi päätti kovista koronatoimista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi
Tänään klo 16:33
Hallitus päätyi valmiuslakiin kovan väännön jälkeen. Pääministeri Marin ja vasemmistoliitto epäröivät THL:n ohjeistamina pitkään kovia toimia, kirjoittavat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
Pääministeri Marin puhui medialle torstaina Säätytalolla. JOHN PALMÉN
Iltalehti on haastatellut tätä juttua varten useita hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia ja hallituksen päätöksentekoa tuntevia henkilöitä.
Tämä on kuvaus siitä, miten Suomessa maanantaina päädyttiin siihen, että hallitus vie presidentin kanssa voimaan valmiuslain, joka mahdollistaa kovat toimet koronavirusta vastaan.
Se on kuvaus myös siitä, että pääministeri Marin ja vasemmistoliitto empivät valmiuslain käyttöönottoa pitkään, muut puolueet ajoivat sen presidentin tuella läpi tässä aikataulussa.
”Epidemia on paholainen”
Kiinan presidentti Xi Jinping tapaa Maailman terveysjärjestö WHO:n etiopialaisen pääjohtajan
Tedros Adhanom Ghebreyesuksen Pekingissä 28. tammikuuta.
– Epidemia on paholainen. Me emme voi antaa paholaisen piiloutua, Xi sanoo Kiinan valtiollisen median mukaan.
Lausunto leviää kansainvälisessä mediassa laajalle. Suomessa valtioneuvoston tilannekeskus kirjasi koronaviruksen raporttiinsa ensimmäisen kerran 13. tammikuuta. Tilannekeskus seuraa maailman tapahtumia vuorokauden ympäri ja välittää niistä koosteet pääministeri
Sanna Marinille (sd) ja valtioneuvoston turvallisuusjohtaja eversti evp
Ahti Kurviselle.
Koronavirus lisätään 14.2. yleisvaarallisten tartuntatautien listalle valtioneuvoston asetuksella, minkä jälkeen tartuntatautilain nojalla on mahdollista ryhtyä laajasti tartunnan leviämistä rajoittaviin toimenpiteisiin.
Puhkeaa Pohjois-Italiassa
Helmikuun puolenvälin jälkeen Pohjois-Italiasta kantautuu tietoja koronaepidemian puhkeamisesta. Eletään talvilomakautta, jolloin kymmenet tuhannet suomalaiset lomailevat Italiassa ja Alpeilla, esimerkiksi hiihtokeskuksissa.
Italian hallitus pitää hätäkokouksen ja eristää kymmenen kuntaa viikonvaihteessa 22.-23. helmikuuta.
Tietoa ja kansainvälistä asiantuntemusta on saatavilla.
WHO:n toimeenpanoneuvoston italialaisjäsen, professori
Walter Ricciardi arvostelee kotimaansa toimia koronaviruksen suhteen kovin sanoin. Ricciardin mukaan vakava virhe tehtiin siinä, että Kiinasta Italiaan saapuneita ihmisiä ei eristetty.
Vastaava virhe toistuu myös Suomessa.
Tässä on yksi kohta, jossa tehtyjä ratkaisuja on tarpeen arvioida kriittisesti sen jälkeen, kun koronaepidemia on voitettu.
THL vähättelee
Samalla tauti leimataan Suomessa hengenvaaralliseksi lähinnä ikäihmisille, mikä ei pidä paikkaansa.
Pääministeri Marinin hallitus luottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johdon suosituksiin.
Vaikka tilanne Euroopassa on muuttunut, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja
Mika Salminen pitää Italian määräämiä rajoituksia ylimitoitettuina ja vähättelee niiden merkitystä julkisesti.
– Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi.
Siellä on nyt tehty toimia, joiden kohdalla olisi ollut hyvä harkita kaksi kertaa miten toimitaan, Salminen sanoo maanantaina 24. helmikuuta Ylen haastattelussa.
Eri lentoyhtiöt lennättävät epidemia-alueelta sen jälkeen yli parin viikon ajan tuhansia matkustajia eri puolille Suomea.
Hallitus ei määrää lentoja keskeytettäviksi eikä suosittele kaikille palaajille vähintäänkin vapaaehtoista karanteenia.
Suomen hallinnon verkkaista havahtumista Italian kehitykseen kuvastaa sähköpostivastaus, jonka ulkoministeriön päivystyskeskus lähettää eläkeikäiselle suomalaispariskunnalle sunnuntaina 1. maaliskuuta.
Pariskunta on varannut Italiaan 22 vuorokauden pituisen kiertomatkan. Lähtö olisi 3. maaliskuuta. Italiassa tehohoidossa olevien sairastuneiden määrä ja kuolleisuus nousevat nopeasti.
”Me ja muut matkustajat olemme ikääntyneitä --. Tämä ikäluokka todennäköisesti myös omaa erilaisia ikäviä perussairauksia, kuten meilläkin on. Toivomme, että UM antaa Italiaa koskevan kiellon välttää matkustamista, muuten seuraukset voivat olla aika pahoja, jos ikääntyneiden ihmisten on tuonne matkustettava”, pariskunta vetoaa UM:ään ja perustelee pyyntöään sillä, että matkustussuosituksen muuttaminen antaisi mahdollisuuden saada rahoja takaisin vakuutuksesta.
Päivystyskeskus vastaa seuraavasti: ”Näillä näkymin matkustustiedote pysyy samanlaisena. UM seuraa kuitenkin tiiviisti tilannetta ja päivittää tiedotetta tarpeen mukaan. THL seuraa kansainvälistä tilannetta Euroopan tautivirasto ECDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa --.”
Hallitus seuraa
Marinin hallitus seuraa tilannetta, mutta konkreettisia rajoitustoimia ei tehdä lukuun ottamatta sairastuneiden ja altistuneiden karanteenia.
THL:n strategia on seuraava: ”Taudin etenemisen hidastamisella vaikutetaan siihen, että sairastumiset tapahtuvat pidemmän ajan kuluessa, jolloin terveydenhoito ja sen henkilökunta vastaavasti kuormittuu pidemmän ajan kuluessa.”
Se kirjataan hallitukselle välitettäviin taustamuistioihin.
– Tällä hetkellä Suomessa ei ole mitään epidemiaa, sosiaali- ja terveysministeri
Aino-Kaisa Pekonen (vas) tyynnyttelee mielialoja tiedotustilaisuudessa, jonka hallitus järjestää torstaina 27. helmikuuta.
– Älä sano noin, parahtaa Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori
Tuomas Aivelo kotonaan.
Aivelo kirjoittaa Tiede-lehden
blogissaan: ”Toivoin, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Sen sijaan hallitus päätti lähteä hissuttelulinjalle. Kansalaisten valmistautumisesta ei puhuttu juuri lainkaan käsienpesua lukuun ottamatta. Ministerit puhuivat korostetusti yksittäistapauksista. Epidemian edetessä ongelma on, että näemme vain menneisyyteen.
Koronaviruksen itämisaika on pääosin 2-14 päivää, joten tänään näkyvät oireet voivat olla peräisin kaksi viikkoa tapahtuneesta tartunnasta. Siksi tulevaan varautuminen vaatii reipasta etukenoa.”
HUS kapinoi
Peruspalveluministeri
Krista Kiuru (sd) vakuuttaa, että tehohoidon kapasiteetti riittää. Kiuru kysyy sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö
Kirsi Varhilalta, eikö kovempiin rajoitustoimiin olisi syytä ryhtyä. Varhilan vastauksissa toistuu sana ”laumaimmuniteetti”.
THL:n johdon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin välille alkaa syntyä avoin jännite.
Maan suurimmassa yliopistosairaalassa noustaan johtotasolla avoimeen kapinaan hallituksen linjaa vastaan.
”Pääministerin tiedonannossa eduskunnalle Sanna Marin vertasi koronavirusta influenssavirukseen, joka tartuttaa vuosittain noin 5 % aikuisväestöstä. Suomessa tämä lukumäärä merkitsisi sitä, että virukseen sairastuisi 200 000–300 000 henkilöä epidemiakauden aikana. Joka kuudes koronaviruksen sairastanut potilas (ts. pääministerin esittämällä luvulla arvioiden n. 35 000 – 50 000 henkeä) tarvitsee sairaalahoitoa.
Hoitoaika koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen sairastuneille on tyypillisesti pari viikkoa ja merkittävä osa potilaista tarvitsee hengityslaitehoitoa. WHO:n tietojen mukaan n. 2 % sairastuneista (edellisen arvion perusteella 4 000–6 000 henkeä Suomessa) kuolisi epidemian iskiessä koronavirusinfektioon”, HUS:n diagnostiikkajohtaja
Lasse Lehtonen kirjoittaa 1. maaliskuuta
blogissaan.
Lehtonen ei valittua linjaa silittele: ”Ehkä valtioneuvostossa on jäänyt huomaamatta, että terveydenhuollon tarkoituksena ei lopultakaan ole kehittämishankkeiden pyörittäminen, vaan potilaiden hoitaminen ja väestön terveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen mm. pandemian uhatessa.”
”Jätetään spektaakkelit”
Lääkärikunnassa valtaa alaa tahtotila, että Suomen pitäisi tehdä kaikkensa pienentääkseen koronavirukseen sairastuvien suomalaisten määrä niin pieneksi kuin mahdollista. Vain siten olisi mahdollista yrittää pelastaa tuhansien suomalaisten henki.
Lääkäreiden tahtotila alkaa olla ristiriidassa THL:n johdon strategian kanssa. Laitoksen johtoryhmässä istuu vain yksi lääkäri. THL:stä on irtisanottu asiantuntijoita 2000-luvulla useissa yt-neuvotteluissa.
Pääministeri Marin on vaikeassa paikassa. Hän lukee ahkerasti erilaisia viranomaisraportteja muun muassa lentomatkallaan Yhdysvaltoihin.
Marin matkustaa New Yorkiin torstaina 5. maaliskuuta osallistuakseen naistenpäivän juhlallisuuksiin ja tavatakseen YK:n pääsihteerin. Hänen perustamansa koronakoordinaatiotyöryhmä kokoontui Valtioneuvoston linnassa ikkunattomassa huoneessa ensimmäisen kerran edellisenä päivänä.
Kalenteri ja aikavyöhykkeiden ylittäminen eivät anna armoa pääministerille: jo sunnuntaina hän on takaisin Helsingissä.
– Jätetään spektaakkelit muille. Suomen viranomaiset toimivat järkevästi, Marin sanoo radiossa Pääministerin haastattelutunnilla.
Koronavirus on sulkenut suuren osan Suomea. TIMO LAMPINEN / AOP
Niinistö ryhtyy toimeen
Marinin lausunto ei ole erityisen onnistunut, mutta missään muussa kuin juuri pääministerin tehtävässä paine ja aikataulut eivät ole yhtä kovia.
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö on jo tehnyt sen johtopäätöksen, että Suomessa on ryhdyttävä ennennäkemättömiin rajoitustoimiin koronan pysäyttämiseksi.
Niinistö on lukenut
valmiuslakia.
Se antaa hänelle toimivaltaa sisäpolitiikassa, jos kyse on kriisistä.
Valmiuslaki voidaan saattaa voimaan, jos ”valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot”.
Hallituksen ja tasavallan presidentin välisen yhteistoiminnan järjestys on kirjattu valmiuslaissa päinvastaiseksi kuin perustuslain ulkopolitiikan johtamista koskevassa pykälässä, mutta presidentti on mainittu. Se riittää Niinistölle.
Niinistö tarttuu puhelimeen ja haluaa puoluejohtajat luokseen Mäntyniemeen. Hän pelkää, että puoluepoliittiset jännitteet ja hallinnon sisäiset hiekkalaatikkoleikit ovat muodostumassa tehokkaiden koronatoimien esteeksi.
SDP:stä kutsun saavat Marin ja puheenjohtaja
Antti Rinne.
Myöhään sunnuntaina, kello 22.25 Niinistö julkaisee Facebook-päivityksen. ”Koronavirus on syytä ottaa vakavasti”, hän aloittaa.
Mäntyniemen tapaaminen
Puoluejohtajat kokoontuvat Mäntyniemessä maanantaina 9. maaliskuuta aamupäivällä. Iltalehti on keskustellut tapaamisen sisällöstä paikalla olleiden ihmisten kanssa.
Niinistö ei niinkään esitä konkreettisia toimia, vaan haluaa tietää, ovatko puolueet valmiita koviin keinoihin ja valmiuslain ottamiseen käyttöön.
Kokoomuksen puheenjohtaja
Petteri Orpo, Sdp:n puheenjohtaja Rinne, perussuomalaisten puheenjohtaja
Jussi Halla-aho, vihreiden puheenjohtaja
Maria Ohisalo, keskustan puheenjohtaja
Katri Kulmuni, kristillisdemokraattien
Sari Essayah, Liike Nytin
Harry Harkimo ja Rkp:n
Anna-Maja Henrikssonia sijaistava
Anders Adlercreutz näyttävät varauksetta tai melko varauksetta vihreää valoa valmiuslain käyttöönoton nopealle selvittämiselle.
Pääministeri Marin ja vasemmistoliiton puheenjohtaja
Li Andersson suhtautuvat valmiuslakiin epäilevästi.
Vasemmistolle perusoikeuksiin lailla tehtävät rajoitukset ovat aina olleet vaikea asia, eivätkä THL:ltä saadut arviot tue sitä, että Suomessa vallitsisi koronaviruksen seurauksena poikkeustila.
Niinistö vahvistaa myöhemmin itsekin, että tapaamisessa esiintyi eriseuraisuutta.
– Tähtäsin siihen, ettei keinoista syntyisi suurta poliittista kärhämää. Kaikki vastasivat olevansa niihin valmiita – jotkut muita vielä valmiimpia, mutta se on toinen kysymys, presidentti sanoo myöhemmin tyylilleen uskollisena Helsingin Sanomien
haastattelussa.
Päätöksiä ei tule
Maanantain ja keskiviikon välillä hallitus ei tee uusia päätöksiä koronan torjuntaan liittyen.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC julkaisee keskiviikkona 11. maaliskuuta uusimman listan keinoista, joilla koronaviruksen leviämistä on mahdollista estää ja kuolonuhrien määrää rajoittaa.
Koska koronavirus tarttuu helposti, ECDC suosittelee torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennen kaikkea ennakoivaa rajoittamista. Tukholmassa sijaitseva tartuntatautivirasto on kirjannut konkreettisten toimenpiteiden listalle koulujen sulkemisen.
ECDC:n työskentely perustuu kansainvälisyyteen, se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta kaikkialta maailmasta. Viivyttely uhkaa maksaa Suomessa ihmishenkiä, sillä ihmisten kohtaamisia on ECDC:n mukaan rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.
”Havainto- ja mallinnustodisteet aiemmista pandemioista (esim. influenssapandemioista) ja kokemukset COVID-19-viruksesta Kiinassa osoittavat, että varhaiset, määrätietoiset, nopeat, koordinoidut ja kattavat sosiaalisen kanssakäymisen rajoitustoimet ovat todennäköisesti tehokkaampia viruksen leviämisen hidastamisessa kuin viivästyneet toimenpiteet. On arvioitu, että jos joukko ei-farmaseuttisia toimenpiteitä, mukaan lukien sosiaalisen kanssakäymisen rajoitustoimet, olisi toteutettu Kiinassa viikkoa, kahta tai kolmea aiemmin, potilastapauksien määrää olisi voitu vähentää 66 %, 86 % ja 95 %, samalla merkittävästi vähentäen maan sisällä altistuneiden alueiden määrää", ECDC kirjoittaa.
Marin vetoaa THL:ään
Keskiviikkona illalla pääministeri vierailee A-studiossa. Toimittaja
Annika Damström kysyy useaan otteeseen, miksi Suomessa tehdyt rajoitukset ovat lievempiä kuin monissa muissa maissa.
Marin vetoaa vastauksissaan THL:n auktoriteettiin ja kertoo hallituksen kokoontuvan neuvotteluun torstaina.
Puhelinten akut kuumenevat iltayön aikana: puoluejohtajat soittavat ja viestittelevät toisilleen. Opetusministeri Andersson arvioi eräässä yhteydessä, että koulujen sulkeminen lienee väistämätöntä.
Yhteydenpito jatkuu tiiviinä torstaina aamulla. Presidentti osallistuu viestien vaihtoon.
Niinistö ja enemmistö puoluejohtajista haluavat valmiuslain voimaan ja kannattavat sen nojalla tehtäviä tiukkoja rajoituksia.
Suomalaiset alkavat hermostua uutisista, että Manner-Euroopassa sekä Norjassa ja Tanskassa koulut ja rajat sulkeutuvat ja ihmisten liikkumista rajoitetaan voimakkaasti ihmishenkien pelastamiseksi. Torstain valjetessa Suomi näyttää jäävänsä tunti tunnilta enemmän yksin koronalinjansa kanssa.
Kutsu Säätytalolle
Aamulla Marin soittaa oppositiojohtajille Orpolle ja Halla-aholle kutsuakseen nämä illaksi Säätytaloon. Hallitus kokoontuu päivällä.
Kyse on kriisikokouksesta, ei enää neuvottelusta. Yli 500 hengen kokoontumiset suositellaan kiellettäväksi toukokuun loppuun asti.
Tiedotustilaisuudessa Marin julkistaa tiedon kaikkien puolueiden yhteiskokouksesta ja kertoo haluavansa selvittää, ketkä kannattavat valmiuslain soveltamista.
Eduskuntaryhmät kokoontuvat omiin kokouksiinsa järkyttyneiden mielialojen vallitessa. Perussuomalaisten ryhmäjohtaja
Ville Tavio tulee toimittajien luokse kyyneleet silmissään.
Illan kokous venyy yli kolmetuntiseksi. Puoluejohtajat kysyvät Marinilta ja THL:n johdolta perusteluita valitulle linjalle.
Paikoin keskustelu menee jankkaamiseksi, vaikka kaikki yrittävät säilyttää malttinsa.
Kaikki muut paitsi pääministeri ja vasemmistoliitto olisivat valmiita etenemään valmiuslain kanssa nyt. Orpo ei pysty peittämään turhautumistaan poistuessaan Säätytalosta. Hän olisi valmis tukemaan hallitusta heti ja toivoisi, että päätökset kovemmista torjuntakeinoista tehtäisiin samana iltana.
Viro toimii Suomea nopeammin: hallituksen asettama kriisivaliokunta julistaa maahan torstaina valmiustilan.
Hallitus on jakautunut
Vaikka muuta vakuutetaan julkisuuteen, päätökset koronatoimista ovat Suomessa puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet.
Niihin on myös sekoittunut eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja vähättelevää suhtautumista kansainvälisiin koronatietoihin.
Marin vastaa kysymyksiin rauhallisesti, mutta painottaa, että hänen arvionsa mukaan Suomessa ei vielä olla tilanteessa, jossa valmiuslaki olisi perusteltua saattaa voimaan.
Perjantaina ei tapahdu juuri mitään. THL:n pääjohtaja
Markku Tervahauta esiintyy flunssaisena tiedotustilaisuudessa ja puolustaa valittua linjaa.
Valtiovarainministeriössä virkamiehet jäävät viikonlopuksi töihin valmistelemaan yritysten tukipakettia, mutta se on taloutta.
Suomalaisia painaa huoli omasta ja läheisten terveydestä. Julkinen paine on vaatinut hallitukselta konkreettisia toimia useiden päivien ajan. Vanhemmat alkavat ottaa lapsiaan pois kouluista ja päiväkodeista.
Hallitus on sisäisesti jakautunut: keskusta, vihreät ja Rkp ovat valmiita saattamaan valmiuslain voimaan. Pääministeri ja vasemmistoliitto empivät.
Jutun kirjoittajat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki. IL
THL:n arvio muuttuu
THL muuttaa arviotaan viikonloppuna: yhtäkkiä ulkomailta palaavat suomalaiset ovatkin riski taudin leviämisen näkökulmasta, ja välittömiin rajoitustoimiin olisi syytä ryhtyä.
– Miten on mahdollista, että helmikuussa viranomaiset eivät saaneet selvitetyksi sitä, että tilapäisesti eri puolilla Eurooppaa matkaili pari sataatuhatta suomalaista, jotka vasta nyt arvioitiin riskiksi, eräs hallituslähde ihmettelee.
Sekä THL että sosiaali- ja terveysministeriö kertovat lauantaina uusia tautiskenaarioitaan hallitukselle.
Hallituspuolueissa moni ihmettelee, miksi THL muutti arviotaan juuri nyt tai paremminkin, vasta nyt.
– On hyvä tiedostaa, ettei tämä ollut pelkkää politiikkaa. Kyllä siinä tapahtui muutoksia terveysviranomaisten, THL:n arvioissa. Toivottavasti tilanne ei ollut vaan se, että THL joutui nyt vaan pakon edessä reagoimaan.
THL on selittänyt päättäjille, että jos liian aikaisin laitetaan rajoitustoimenpiteet voimaan, se ei auta, koska silloin epidemia ei ole vielä rantautunut.
– Silloin kaikki on väärään aikaan kotona ja sitten kun he lähtevät liikkeelle, se epidemia räjähtää siinä kohtaa. Viikonloppuna tuli sitten viestiä, että nyt voisi olla se oikea hetki.
Paine kasvaa SDP:ssäkin
Viikonloppuna hallituksen sisällä on kova vääntö siitä, mitä tehdään ja millä aikataululla.
Keskusta, vihreät ja Rkp painavat päälle muuttaakseen pääministerin kannan.
Presidentti Niinistö käyttää niin ikään valtaansa.
Vasemmistoliitto on lauantaina päätynyt Anderssonin johdolla siihen, että valmiuslaki pitää saattaa voimaan.
SDP:n sisällä paine voimistuu niin ikään lauantaista lähtien: valmiuslaki on saatava heti voimaan.
Myös SDP:ssä koetaan, että mikään tilannekuva ei muuttunut enää viikonloppuna. Epidemian tosiasiat ovat olleet tiedossa. Kyse on siitä, tekisikö hallitus päätöksen vai ei - ja se on aina politiikkaa.
Hallituksen sisältä löytyy paljon ihmisiä, jotka tiedostavat sen, että jatkossa hallituksen on pystyttävä parempaan ja ennakoivampaan koronatorjuntaan.
– Viime viikko oli surkea esitys.
Varmaan siinä kokemattomuus näkyi. Ja varmaan sitten se oma halu, valmius tehdä päätöksiä, on puuttunut silloin. Marinhan on esiintynyt mielettömän hyvin tällä viikolla.
– Mutta sehän ei riitä pelkästään, vaan pitää pystyä isoihin päätöksiin. Julkinen paine oli iso tekijä siinä, miksi päätöksiä alkoi tulla. Demareiden asento on arvoitus. Voi olla, että he uskoivat täysin siihen, mitä THL sanoo, hallituslähde kiteyttää.
Maanantai tuo päätöksiä
Sunnuntai-iltana hallituksen ja puolueiden sisäpiiriläiset saavat tiedon, että valmiuslain ottamisesta käyttöön sovittaisiin maanantain neuvotteluissa.
Vielä sunnuntaina päivällä hallituksen johtoviisikossa ei vallitse täyttä yksimielisyyttä kaikista toimista, minkä takia kansalaisten ja tiedotusvälineiden toivomaa tiedotustilaisuutta ei voida järjestää.
Vielä maanantainakin neuvottelut venyvät. Valmiuslaista kerrotaan kello 16.45.
– Sannalla (Marinilla) voi olla vähän se, että hän haluaa olla 100-prosenttisen varma päättäessään asioista. Hän on kova lukemaan, perehtymään ja tekemään töitä. Voihan se olla, että hän on halunnut täydellisen varmuuden, ettei tässä nyt tehdä virhettä, hallituskumppani arvioi.
Samaan aikaan hallituslähteet sanovat, että koronakriisin kaltaisissa oloissa kovia päätöksiä on kyettävä tekemään ennakoivasti ja vaillinaisin tiedoin. Muuten ne tehdään myöhässä.
Seuraavaksi hallituksen on päätettävä siirrytäänkö Suomessa aggressiiviseen koronan torjuntaan. Se tarkoittaisi mittavaa testausta ja maan sisäisiä liikkumisrajoituksia.
– Kiinan, Etelä-Korean, Singaporen ja muiden kokemukset osoittavat selvästi, että aggressiivinen testaaminen ja kontaktien jäljitys yhdessä sosiaalisen etäisyydenoton ja yhteisöjen aktivoinnin kanssa voi estää tartuntoja ja pelastaa ihmishenkiä, WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on painottanut.
Marin sanoi maanantaina, että liikkumista maan sisällä saatetaan rajoittaa.
Koronakriisissä hyvillä ja tehokkailla päätöksillä pelastetaan suomalaisten henkiä. Siksi on tärkeää jatkuvasti arvioida, millainen kehitys on johtanut edellisiin päätöksiin.
Tätä juttua varten on haastateltu useita hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia ja hallituksen päätöksentekoa tuntevia henkilöitä.
Hallitus päätyi valmiuslakiin kovan väännön jälkeen. Pääministeri Marin ja vasemmistoliitto epäröivät THL:n ohjeistamina pitkään kovia toimia, kirjoittavat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
www.iltalehti.fi
