Jää kuitenkin epäselväksi, ovatko kaikki ymmärtäneet, millainen perusoikeuksiin puuttuminen liikkumisvapauden rajoittaminen on. Se olisi sekä periaatteessa että käytännössä erittäin kova keino. Toimeenpanokin edellyttäisi kattavaa valvontaa.Pääkirjoitus
Kaikki eivät tunnu tajuavan, kuinka paljon liikkumisen rajoittaminen kaventaisi perusoikeuksia
Jos hallitus päättää edetä liikkumisrajoitusten käyttöönotossa, sillä on raskas todistustaakka.
Kanta-Hämeen ja Uudenmaan raja Riihimäen ja Hyvinkään välillä. Kuva: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Julkaistu: 17:45
VAIKKA tapahtumien virta on vuolas, nyt tarvitaan erityisen paljon harkintaa siinä, millä toimenpiteillä kamppaillaan koronaviruksen leviämistä vastaan.
Vielä viime viikolla poliittiset päättäjät pohtivat, pitääkö valmiuslain pykäliä aktivoida. Kynnys poikkeusoloihin tarkoitetun lain käyttämiselle on haluttu pitää korkeana, jotta asiasta ei milloinkaan tehtäisi politikoinnin välinettä.
Nyt pohdinnassa on keino, joka on rajuudessaan ennenkuulumaton: liikkumisrajoitusten asettaminen esimerkiksi siten, että Uusimaa eristettäisiin muusta Suomesta.
Huoli viruksen leviämisen vaikutuksista on yhteinen, ja kaikkien suomalaisten pitää tehdä vielä paljon enemmän, jotta terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti riittää tulevina viikkoina. Siksi on ymmärrettävää, että keskustelussa ovat myös entistä kovemmat rajoitukset.
Jää kuitenkin epäselväksi, ovatko kaikki ymmärtäneet, millainen perusoikeuksiin puuttuminen liikkumisvapauden rajoittaminen on. Se olisi sekä periaatteessa että käytännössä erittäin kova keino. Toimeenpanokin edellyttäisi kattavaa valvontaa.
Tiukka eristäminen voisi esimerkiksi pystyttää muurin eri paikkakunnilla asuvien perheenjäsenten välille. Viranomainen estäisi myös sen, mikä yksittäisen ihmisen oman harkinnan perusteella on ollut tarpeen näinä poikkeuksellisina aikoina.
PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) ja hallitus tapasivat tiistaina aamupäivällä eduskuntapuolueiden edustajia. Tavoitteena oli löytää laaja poliittinen yhteisymmärrys uusien rajoitusten tueksi. Lisää kuullaan keskiviikkona.
Osa suunnitelmista liittyy ravintoloiden ja kauppakeskusten toiminnan rajoittamiseen. Näitä varten saatetaan muuttaa tavallisia lakeja pikavauhtia.
Liikkumisen rajoittaminen on mukana valmiuslaissa, mutta sitä koskevan pykälän aktivoiminen edellyttää, että toimenpide on välttämätön. Ei riitä, että se olisi tarpeellinen, hyödyllinen tai yleisesti hyväksyttävä.
Jos hallitus päättää edetä tämän valmiuslain pykälän aktivoinnissa, todistustaakka on raskas. Hallituksen pitää pystyä osoittamaan, että kaikki muut keinot on jo käytetty ja että liikkumisen rajoittaminen on välttämätöntä.
Suomalaiset oppivat parin viime vaalikauden aikana, että sote-uudistuksen perustuslailliseen arviointiin käytettiin paljon aikaa ja asiantuntemusta, mutta valmista ei siltikään tullut. Nyt törmäys perusoikeuksiin on paljon kovempi, ja harkinta aiotaan tehdä muutamassa päivässä.
TOIMENPITEIDEN ja niiden vaikutusten arviointi pitää tietysti tehdä ajankohtaisen koronavirustilanteen perusteella ja muihin maihin verraten. On maita, joissa poliittinen johto on puuttunut kansalaisten perusoikeuksiin voimakkaasti, mutta on myös esimerkiksi Ruotsin kaltaisia maita, joissa on valittu toinen tie. Onnistuminen viruksen torjunnassa voidaan arvioida vasta jälkikäteen.
Suomen poliittisen johdon ja erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan pitää kuitenkin tässä tilanteessa katsoa myös epidemian yli. On olemassa riski, että nopeasti valmistellut toimet tekevät perusoikeuksista tinkimisen jatkossa hyväksytymmäksi.
Riski kasvaa, jos joskus tulevaisuudessa hallitus ja oppositio eivät jonkin toisen kriisin oloissa löydäkään poikkeustoimista yhteisymmärrystä. Silloin perusoikeuksista voisi tulla pelinappuloita poliittisessa pelissä.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Pääkirjoitus | Kaikki eivät tunnu tajuavan, kuinka paljon liikkumisen rajoittaminen kaventaisi perusoikeuksia
Jos hallitus päättää edetä liikkumisrajoitusten käyttöönotossa, sillä on raskas todistustaakka.www.hs.fi
Maksumuurin takana. Voiko kopsata koko tekstin?Suomi jäi ainoana maana ulos EU:n sopimuksesta, jolla hankitaan kriittisiä lääkintätarvikkeita – nyt mukaan sopimukseen yritetään päästä jälkijunassa
Hengityssuojaimia ja -koneita koskevan tarjouskilpailujen sopimukset voidaan komission mukaan ehkä allekirjoittaa useiden yritysten kanssa jo huhtikuussa. Suomi selvittää parhaillaan, onko menettelyihin mahdollista päästä mukaan jälkijunassa. EU:n puitteissa on käynnistymässä myös muita hankintamenettelyjä, joissa Suomi voi olla mukana.
Suomi jäi ainoana maana ulos EU:n sopimuksesta, jolla hankitaan kriittisiä lääkintätarvikkeita – nyt mukaan sopimukseen yritetään päästä jälkijunassa
Hengityssuojaimia ja -koneita koskevan tarjouskilpailujen sopimukset voidaan komission mukaan ehkä allekirjoittaa useiden yritysten kanssa jo huhtikuussa. Suomi selvittää parhaillaan, onko menettelyihin mahdollista päästä mukaan jälkijunassa. EU:n puitteissa on käynnistymässä myös muita...www.kauppalehti.fi
On taas sähelletty oikein huolella.
Toivotaan parasta..
Noh Noh,eipäs solvata valtakunnanjohtajaa..
Itse olen laajan demokratian ja kansalaisoikeuksien kannattaja. Siitä huolimatta näen, että yhteiskunnan turvallisuus ja etu voi poikkeustilanteissa ajaa yksilön edun ja varsinkin mukavuuden edelle. On mielestäni jokseenkin outoa, että perusoikeuksia ei voitaisi rajoittaa jos on havaittu selkeä vaara. Poliisikin puuttuu yhteiskunnassa päivittäin perusoikeuksiin. Tämä on aivan sama asia kun isäntä puukottaa emäntäänsä ja poliisi päättää puuttua isännän vapauteen. Tässä tapauksessa "puukotus" tapahtuu levittämällä virusta toisiin ihmisiin. Joko tahallaan tai tahattomasti tietämättään. Kyllä mun mielestä tällaisessa tilanteessa jos ei yksilön oma harkinta ole kestävällä ja järkevällä tasolla yhteiskunnan pitää kyetä puuttumaan laajoin valtuuksin toimintaan rajoittamalla sitä. Tässä tapauksessa liikkumista paikan A ja B välillä. Kukaan ei kuole rajoituksiin mutta joku voi kuolla ja isolla todennäköisyydellä myös kuolee jollei liikkumista rajoiteta.Pääkirjoitus
Kaikki eivät tunnu tajuavan, kuinka paljon liikkumisen rajoittaminen kaventaisi perusoikeuksia
Jos hallitus päättää edetä liikkumisrajoitusten käyttöönotossa, sillä on raskas todistustaakka.
Kanta-Hämeen ja Uudenmaan raja Riihimäen ja Hyvinkään välillä. Kuva: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Julkaistu: 17:45
VAIKKA tapahtumien virta on vuolas, nyt tarvitaan erityisen paljon harkintaa siinä, millä toimenpiteillä kamppaillaan koronaviruksen leviämistä vastaan.
Vielä viime viikolla poliittiset päättäjät pohtivat, pitääkö valmiuslain pykäliä aktivoida. Kynnys poikkeusoloihin tarkoitetun lain käyttämiselle on haluttu pitää korkeana, jotta asiasta ei milloinkaan tehtäisi politikoinnin välinettä.
Nyt pohdinnassa on keino, joka on rajuudessaan ennenkuulumaton: liikkumisrajoitusten asettaminen esimerkiksi siten, että Uusimaa eristettäisiin muusta Suomesta.
Huoli viruksen leviämisen vaikutuksista on yhteinen, ja kaikkien suomalaisten pitää tehdä vielä paljon enemmän, jotta terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti riittää tulevina viikkoina. Siksi on ymmärrettävää, että keskustelussa ovat myös entistä kovemmat rajoitukset.
Jää kuitenkin epäselväksi, ovatko kaikki ymmärtäneet, millainen perusoikeuksiin puuttuminen liikkumisvapauden rajoittaminen on. Se olisi sekä periaatteessa että käytännössä erittäin kova keino. Toimeenpanokin edellyttäisi kattavaa valvontaa.
Tiukka eristäminen voisi esimerkiksi pystyttää muurin eri paikkakunnilla asuvien perheenjäsenten välille. Viranomainen estäisi myös sen, mikä yksittäisen ihmisen oman harkinnan perusteella on ollut tarpeen näinä poikkeuksellisina aikoina.
PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) ja hallitus tapasivat tiistaina aamupäivällä eduskuntapuolueiden edustajia. Tavoitteena oli löytää laaja poliittinen yhteisymmärrys uusien rajoitusten tueksi. Lisää kuullaan keskiviikkona.
Osa suunnitelmista liittyy ravintoloiden ja kauppakeskusten toiminnan rajoittamiseen. Näitä varten saatetaan muuttaa tavallisia lakeja pikavauhtia.
Liikkumisen rajoittaminen on mukana valmiuslaissa, mutta sitä koskevan pykälän aktivoiminen edellyttää, että toimenpide on välttämätön. Ei riitä, että se olisi tarpeellinen, hyödyllinen tai yleisesti hyväksyttävä.
Jos hallitus päättää edetä tämän valmiuslain pykälän aktivoinnissa, todistustaakka on raskas. Hallituksen pitää pystyä osoittamaan, että kaikki muut keinot on jo käytetty ja että liikkumisen rajoittaminen on välttämätöntä.
Suomalaiset oppivat parin viime vaalikauden aikana, että sote-uudistuksen perustuslailliseen arviointiin käytettiin paljon aikaa ja asiantuntemusta, mutta valmista ei siltikään tullut. Nyt törmäys perusoikeuksiin on paljon kovempi, ja harkinta aiotaan tehdä muutamassa päivässä.
TOIMENPITEIDEN ja niiden vaikutusten arviointi pitää tietysti tehdä ajankohtaisen koronavirustilanteen perusteella ja muihin maihin verraten. On maita, joissa poliittinen johto on puuttunut kansalaisten perusoikeuksiin voimakkaasti, mutta on myös esimerkiksi Ruotsin kaltaisia maita, joissa on valittu toinen tie. Onnistuminen viruksen torjunnassa voidaan arvioida vasta jälkikäteen.
Suomen poliittisen johdon ja erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan pitää kuitenkin tässä tilanteessa katsoa myös epidemian yli. On olemassa riski, että nopeasti valmistellut toimet tekevät perusoikeuksista tinkimisen jatkossa hyväksytymmäksi.
Riski kasvaa, jos joskus tulevaisuudessa hallitus ja oppositio eivät jonkin toisen kriisin oloissa löydäkään poikkeustoimista yhteisymmärrystä. Silloin perusoikeuksista voisi tulla pelinappuloita poliittisessa pelissä.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Pääkirjoitus | Kaikki eivät tunnu tajuavan, kuinka paljon liikkumisen rajoittaminen kaventaisi perusoikeuksia
Jos hallitus päättää edetä liikkumisrajoitusten käyttöönotossa, sillä on raskas todistustaakka.
EI KÄY!!!Joukko säilöönottokeskuksen asukkaita meni nälkälakkoon – haluavat vapauteen korona-ajaksi
Joutsenon säilöönottokeskuksen asukkaista kymmenkunta on ollut maanantaista lähtien syömättä.
Säilöönottoyksiköt
24.3.2020 klo 19.13
Joutsenon vastaanottokeskus ja siellä sijaitseva säilöönottoyksikkö ovat entisiä vankilarakennuksia.Elli Sormunen / Yle
Petri Kivimäki
Lappeenrannan Joutsenon Konnunsuolla sijaitsevat entiset vankilarakennukset, jotka jo kahdeksan vuoden ajan ovat muodostaneet yhden Suomen suurimmista vastaanottokeskuksista. Tällä hetkellä siellä odottaa turvapaikkapäätöstä noin 170 henkilöä.
Vastaanottokeskuksen yhteydessä toimii myös säilöönottoyksikkö. Siellä ihmisiä on useista eri syistä. Joidenkin henkilöllisyys ei ole tiedossa, ja joidenkin taas saatetaan uskoa syyllistyvän rikoksiin, jos heidät päästettäisiin vapaalle jalalle.
Osa säilöönottoyksikön asukkaista on voinut myös saada kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta poliisi haluaa heidän kuitenkin olevan säilössä, koska epäilee heidän saattavan piiloutua ennen kuin varsinainen kotiuttaminen alkuperäiseen kotimaahan koittaa.
Säilöönottoyksikössä on jokaisella oma huone.Pyry Sarkiola / Yle
Liki 70-paikkaisessa säilöönottoyksikössä on tällä hetkellä noin 30 asukasta. He eivät voi poistua yksikön ulkopuolelle.
Jokaisella asukkaalla on oma huone ja lisäksi rakennuksessa on yhteisiä kokoontumistiloja.
Eilen nälkälakkoon
Asukkaista kymmenkunta aloitti eilen maanantaina nälkälakon.
– Maanantaina lounaalla noin kymmenen henkilöä ilmoitti, että he ovat nälkälakossa. Tänään tiistaina heistä kolme tuli syömään normaalisti, kertoo Joutsenon säilöönottoyksiköstä vastaava Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen.
Jäppisen mukaan nälkälakkoilijat protestoivat sitä, että heidän säilöönottonsa jatkuu, vaikka koronavirusepidemian aiheuttamien rajoitusten takia Suomesta ei tällä hetkellä pysty normaalisti edes matkustamaan ulkomaille.
– Heidän pääviestinsä on, että heidät pitäisi vapauttaa, kertoo Jäppinen.
Halu pois
Joutsenon säilöönottoyksikössä 23-vuotias Ali Noori yrittää saada aikansa kulumaan. Nälkäkin on kova. Nälkälakossa hän on ollut nyt reilun vuorokauden.
– En ole tehnyt mitään pahaa. En edes tiedä, miksi olen täällä vankilassa, kertoo Noori.
Noori saapui Suomeen Afganistanista vuonna 2015 ja anoi turvapaikkaa. Hänen anomuksensa hylättiin, mutta nyt uusi anomus on vetämässä.
Noori kertoo käyneensä puolisen vuotta sitten Saksassa. Hän uskoo poliisi olettavan, että hän pakenisi Suomesta.
– Poliisi sanoi minulle, että jos minut päästetään ulos, menen taas johonkin toiseen maahan, kertoo Noori puhelimitse varsin hyvällä suomen kielellä.
Säilöönottoyksikön asukkaalle on lakisääteinen oikeus olla vähintäin tunti ulkona joka päivä. Pyry Sarkiola / Yle
Hän itse ei koe olevansa vaaraksi kenellekään. Säilöönottoyksikön sijaan hän haluaisi odottaa turvapaikkapäätöstä kotonaan tai ystäviensä luona.
– Minä voisin ilmoittautua Suomessa poliisille aina kun on tarve, sanoo Noori.
Ali Noori on asunut vuosia Lieksassa, jossa hän opiskelee ammattikoulussa rakennusalaa. Hän haluaa olla Suomessa, eikä takaisin Afganistaniin.
Hänen mielestään pelko siitä, että hän tai joku muu säilöönottoyksikön asukas lähtisi luvatta pois maasta, on turha.
– Nyt ovat koronan takia rajat kiinni. Eivät ihmiset edes pysty matkustamaan ulkomaille.
Arki säilöönottoyksikössä on Noorin mielestä hyvin stressaavaa.
– On paha olo, eikä pysty nukkumaan.
Päätös tapauskohtaisesti
Ruotsissa poliisi on alkanut pohtia(siirryt toiseen palveluun), pitäisikö säilöönotettuja henkilöitä alkaa päästää vapaaksi, koska esimerkiksi Afganistan ei tällä hetkellä ota korona-alueilta ihmisiä vastaan.
Suomessa maahanmuuttoasioista vastaa sisäministeriö. Maahanmuutto-osaston lainsäädäntöjohtaja Riitta Koposen mukaan vastaavaa pohdintaa kuin Ruotsissa ei ainakaan sisäministeriössä ole käyty.
Koponen muistuttaa, että päättäminen säilöönotosta kuuluu poliisille, eikä ministeriö voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin.
– Säilöönotettu on päästettävä vapaaksi yleensä kuuden kuukauden tai enintään 12 kuukauden kuluttua säilöönottopäätöksestä. Henkilö voi saattaa asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi kahden viikon välein, kertoo Riitta Koponen.
Myöskään Joutsenossa säilöönottoyksikkö ei tee päätöstä ihmisten vapauttamisesta, vaan siitä päättää poliisi tapauskohtaisesti.
– Viime kädessä käräjäoikeus linjaa, onko säilöönotolle olemassa laillisia perusteita, kertoo Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen.
Poliisi ei tänään ehtinyt kommentoida, voisiko se alkaa päästää säilöönottoyksiköissä olevia vapauteen odottamaan asiansa käsittelyä.
Korona otettu vakavasti
Sekä Joutsenon vastaanottokeskuksessa että säilöönottoyksikössä on koronavirusepidemian takia parannettu yleistä hygieniaa ja alettu torjua viruksen leviämistä. Siivousta on lisätty ja vierailut vastaanottokeskukseen on kielletty.
Vastaanottokeskuksen asukkaille ei enää järjestetä bussikyytejä kauppoihin. Lisäksi asukkaille pidettävän ryhmätoiminnan määrää on vähennetty.
Jos koronavirus iskisi vastaanottokeskukseen tai säilöönottoyksikköön, suunnitelmat ovat apulaisjohtaja Antti Jäppisen mukaan olemassa.
– Me saamme useita osastoja eriytettyä muusta asiakaskunnasta ja tarvittaessa pystymme näillä keinoin estämään tai ainakin hidastamaan viruksen leviämistä.
Antti Jäppinen on Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja ja vastaa myös säilöönottoyksikön toiminnasta. Elli Sormunen / Yle
Tällä hetkellä ei ole tietoa, miten kauan asukasjoukon nälkälakko Joutsenon säilöönottoyksikössä kestää.
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo, että tilannetta toki seurataan jatkuvasti. Aivan uusi asia nälkälakot eivät kuitenkaan Joutsenossa ole.
– Sanotaanko näin, että eivät nämä mitenkään ennenkuulumattomia ole. Ei niitä joka kuukausikaan ole, mutta aina silloin tällöin.
Jäppisen mukaan erilaiset protestit kohdistuvat pääasiassa muuhun kuin itse säilöönottoyksikköön.
– Nälkälakoista ei yksikään ole kohdistunut asiakkaiden kohteluun täällä säilöönottoyksikössä, vaan he haluavat protestoida säilöönottopäätöksiään vastaan. Kyse on siitä, että he haluaisivat pois säilöönottoyksiköstä, tiivistää Jäppinen.
Joukko säilöönottokeskuksen asukkaita meni nälkälakkoon â haluavat vapauteen korona-ajaksi
Joutsenon säilöönottokeskuksen asukkaista kymmenkunta on ollut maanantaista lähtien syömättä.yle.fi
Otetaan reservistä lisää miehiä jos ei riitä. Mun puolesta saa nälkälakkoilla vaikka juhannukseen saakka. Syöminen on oikeus ei velvollisuus. Vapauttaa ei pidä ketään ja varsikaan tällaisessa tilanteessa. Paremmassa suojassahan nuo tuolla ovat kuin monet suomalaiset esim. palvelualoilla työskentelevät.
Joo mut kato perusoikeuksiin kuuluu saada myös hoitoa
Onneksi ei ole sotaa. Siinähän oltaisiin kun porukka alkaisi ilmoittaa, että perusoikeudet ei salli rintamalle lähtöä. influenssakausi menossa ja lampaat ihan kakathousuissa. Yli 70-vuotiaat tulevat kuolemaan muutenkin jossain vaiheessa elämää, ettekä sille mitään voi.
Asukkaista kymmenkunta aloitti eilen maanantaina nälkälakon.
– Maanantaina lounaalla noin kymmenen henkilöä ilmoitti, että he ovat nälkälakossa. Tänään tiistaina heistä kolme tuli syömään normaalisti...
Joukko säilöönottokeskuksen asukkaita meni nälkälakkoon â haluavat vapauteen korona-ajaksi
Joutsenon säilöönottokeskuksen asukkaista kymmenkunta on ollut maanantaista lähtien syömättä.
Toki yhteiskunta voisi päättää, että eläkkeellä olevat tekevät elintestamentin ja siirretään samalla päivällä saattohoitoon kun eläkepaperit tulee käteen. Ei mitään elämää pidentäviä hoitoja yms. Tuollaista päätöstä ei ole tehty ja vaikea ajatella, että sitä tultaisiin edes tekemään. Silloin mennään sen mukaan minkä lääkärit näkevät oikeaksi ratkaisuksi se ei läheskään aina ole hoitamattajättäminen. Toki tehohoito on vanhemmalle ihmiselle äärimmäisen raskas kuntoutuksineen. Monet eivät selviä.Mikäs siinä on, kun sakki on ihan paskat housuissa
Erittäin fiksua laittaa talous sekaisin, mammojen ja pappojen takia.
Ei täällä ole pakko olla lukemassa..
Tuolla menolla varmaan banaani saari kutsuu hyvin nopeasti... Hei hei...Lähetä postikortti.
