Virkamiehet korjaavat kiireesti valmiuslain käyttöohjeita, jotka toteutuessaan vahvistaisivat presidentin asemaa.
www.iltalehti.fi
Salainen harjoitus paljasti puutteita presidentin ja hallituksen vastuunjaossa - kriisilain käyttöönotossa epäselvyyksiä
02.03.2017 klo 6:07
Virkamiehet korjaavat kiireesti valmiuslain käyttöohjeita, jotka toteutuessaan vahvistaisivat presidentin asemaa.
- Salainen harjoitus paljasti virheen valmiuslaissa.
- Eduskunta ei ole määritellyt säntillistä menettelytapaa siitä, miten hallitus ja presidentti toteavat poikkeuksellisten olojen vallitsevan.
- Valtioneuvoston kanslia on ryhtynyt päivittämään valmiuslain käyttöohjeita.
Iltalehden saaman uuden ohjeluonnoksen perusteella tasavallan presidentin valta on omiaan kasvamaan. LAURA KOTILA VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Pelot Venäjää kohtaan ovat hallituksessa kasvaneet jo siihen pisteeseen, että virkamiehet ovat pyyhkineet pölyt valmiuslaista. Valtioneuvoston kanslia on ryhtynyt päivittämään valmiuslain käyttöohjeita.
Valmiuslaki kuuluu kansallisiin kriisilakeihin ja nyt virkamiehet ovat valmistelleet valmiuslain uudet soveltamisohjeet. 36-sivuinen ohjeluonnos on parhaillaan kommentoitavana eri viranomaisissa.
Ohjeluonnos neuvoo liki kädestä pitäen kuinka poikkeusolojen toimivaltuudet otetaan käyttöön ja kuinka lakia sovelletaan. Poikkeusoloissa valtioneuvosto voi antaa viranomaisille lisätoimivaltuuksia, joita niillä ei ole normaalioloissa.
Poikkeusvaltuuksien nojalla viranomaiset voivat esimerkiksi ryhtyä säännöstelemään energiaa, määrätä autoja pakkoluovutettaviksi sekä käskeä Suomessa asuvia tekemään viranomaisten osoittamia tehtäviä.
Poikkeusvaltuudet saadaan ottaa käyttöön kuitenkin vasta sen jälkeen, kun hallitus ja presidentti ovat ensin todenneet, että Suomessa vallitsee kriisi eli poikkeusolo.
Laissa valuvika
Kun eduskunta kuusi vuotta sitten sääti nykyisen valmiuslain, siihen jäi harmillinen valuvika. Eduskunta ei määritellyt säntillistä menettelytapaa siitä, miten hallitus ja presidentti toteavat poikkeuksellisten olojen vallitsevan. Perustuslakivaliokunta oli aikanaan sitä mieltä, että pääministeri ja presidentti sopikoot asian keskenään miten parhaaksi näkevät.
Suomalainen hallinto ahdistuu ja alkaa tapella keskenään, jos valta- ja vastuukysymykset on laissa kuitattu tuolla tavalla hutiloiden. Tämä tuli konkreettisesti ilmi viime syksynä, kun hallitus ja presidentti testasivat kriisilakien käyttöönottamista harjoitustilanteessa. Käyttöönotto ei mennyt ihan putkeen.
Harjoitus oli osa erittäin laajaa, koko valtakunnan kattanutta valtionhallinnon valmiusharjoitusta, jonka nimi oli Valha 15-16.
Luonnos valmiuslain mukaisesta toimeenpanoasetuksesta. Kuva on valmiuslain uudesta käyttöohjeluonnoksesta, jossa on malliesimerkkejä siitä, kuinka virkamiesten pitää kirjoittaa poikkeusvaltuusasetukset. Tässä esimerkissä asetetaan rajoituksia liikkumiseen ja määrätään autoja pakkoluovutettavaksi. IL
Kesäkuussa 2015 alkaneen harjoituskokonaisuuden yksityiskohdat ovat salaisia, mutta Turvallisuuskomitean antaman ylimalkaisen tiedon mukaan valtionhallinto treenasi kykyjään hybridiuhkia vastaan. Näillä tarkoitetaan tavallisesti tietoverkkoihin, liikenteeseen, kriittiseen infrastruktuuriin, sairaaloihin sekä sotilaallisen hyökkäyksen valmisteluun kuuluvia uhkia.
Kimmoke uudistukseen
Harjoitus antoi kimmokkeen valmiuslain käyttöohjeen uusimiseen. Iltalehden saaman uuden ohjeluonnoksen perusteella tasavallan presidentin valta on omiaan kasvamaan.
Luonnos on valmisteltu nopeasti mutta huolellisesti, sillä kyseessä on herkkä valtiosääntöasia. Ohjetta sorvasi työryhmä, jota johti alivaltiosihteeri
Timo Lankinen.
Lankisen mukaan uudistuksen tärkein asia on presidentin ja hallituksen toimivaltajaon ratkaiseminen poikkeusolojen toteamistilanteessa.
Valmiuslain mukaan valtioneuvosto toteaa poikkeusolojen olemassaolon yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.
Uuden ohjeluonnoksen mukaan presidentti on mukana poikkeusolojen toteamisessa myös sellaisissa tilanteissa eli lakikielellä perusteissa, jotka eivät välttämättä sivua lainkaan ulkopolitiikkaa. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi suuronnettomuudet tai erittäin vakava tartuntatautiepidemia.
Toisaalta hybriuhat ovat usein niin sumeita, ettei aina ota selvää, ovatko ne ulko- vai sisäpolitiikkaa. Tälläkin hetkellä Suomen sähköverkkoon kohdistuu jokin toistuva häiriö.
Jos kriisi koskee sodan uhan kaltaista tilannetta, presidentti ja hallitus toteaisivat ohjeluonnoksen mukaan poikkeusolon hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa, jota kutsutaan lyhenteellä TP-utva.
Muut poikkeusolot presidentti ja hallitus voisivat todeta luonnoksen mukaan vapaammin. Pääministeri ja presidentti voisivat esimerkiksi hoitaa asian keskenään puhelimitse.
Lankisen johtama virkamiestyöryhmä on saanut pääasiassa suopeaa palautetta ehdotuksistaan. Sisäministeriö kuitenkin marmattaa.
Poikkeusoloissa Suomi voi laskea mereen vaikkapa suojamiinoitteen. Presidentti Sauli Niinistö tarkasti miinalaivan miinakannella kosketusmiinoja toukokuussa 2014, kun hän tutustui merivoimiin. TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA
Kansliapäällikkö
Päivi Nergin allekirjoittamassa lausunnossa sisäministeriö vaatii, että ministeriön pitää päästä presidentin ja pääministerin pakeille päättämään ainakin silloin, kun kyseessä on suuronnettomuudesta johtuva poikkeustila.
Tietoja pihdataan
Presidentin valta on vahvistumassa myös uusien tiedusteluvaltuuksien myötä, jos niitä koskevat lait tulevat voimaan. Presidentti pääsee käytännössä päättämään tiedustelun suuntaamisesta.
Nämä sotilas- ja siviilitiedustelua koskevat lait vaativat eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksen. Hallitus haluaa lait voimaan pikaisesti, joten sen on saatava niiden taakse suuri 5/6-osan enemmistö eli pääministeri
Juha Sipilän (kesk) pitää taivutella oppositiopuolueita.
Lakiluonnokset julkistetaan noin kolmen viikon kuluttua.
Tiedustelupakettia ennakoiden hallitus on jo ehtinyt antaa eduskunnalle lakiesityksen valtioneuvoston tilannekuvakeskuksesta. Salaisen, vuonna 2007 perustetun viraston toiminta on takkuillut, koska muut viranomaiset ovat pihdanneet siltä tarkkailu- ja tiedustelutietoa.
Käytännössä on ollut tilanteita, joissa on ollut epäselvyyttä esimerkiksi siitä, onko poliisilla ollut oikeus antaa tilannekeskukselle tietoja merkittävistä tapahtumista.
Uudella lailla määrätään muut viranomaiset antamaan tilannekeskuksen tarvitsemat tiedot.
.
