Entinen ministeri harmittelee, ettei hallitus aikoinaan suhtautunut tiukemmin lääkkeiden saatavuuden varmistamiseen.
yle.fi
Huoltovarmuusvarastoja ajettiin Ruotsissa alas poliittisilla päätöksillä – nyt maassa muistellaan miljoonia poltettuja hengityssuojaimia
Entinen ministeri harmittelee, ettei hallitus aikoinaan suhtautunut tiukemmin lääkkeiden saatavuuden varmistamiseen.
koronavirus
3.4.2020 klo 11.46päivitetty 3.4.2020 klo 13.16
Armeijaa supistettaessa katosi myös sairaalapaikkoja
Ruotsin ja Suomen erilainen suhtautuminen kokonaismaanpuolustukseen on muutenkin tullut jälleen viime aikoina selvästi esille.
Ruotsin päätös supistaa puolustusvoimiaan ja lakkauttaa yleinen asevelvollisuus vuonna 2010 johti siihen, että samalla katosi myös suuri määrä kriisitilanteissa tarvittavaa osaamista ja välineistöä. Yli 90 prosenttia armeijan yksiköistä lakkautettiin.
Nyt puolustusmenoja, joukkojen määrää sekä kalustohankintoja on jälleen
ryhdytty kasvattamaan. Aiemmin tehtyjen päätösten seurausten osittainenkin korjaaminen vie kuitenkin aikaa useita vuosia.
Dagens Nyheter muistuttaa kartoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), että vielä vuonna 1990 puolustusvoimat pystyi varustamaan nopeasti 50 kenttäsairaalaa ja 10 000 potilaspaikkaa. Nyt potilaspaikkoja pystytään järjestämään alle sata.
Puolustusvoimilla aiemmin olleet yli 600 hengityskonettakin katosivat uudistusten myötä. Koronapandemian aikana niille olisi nyt tarvetta.
***************
Meillä ajettiin omat sotilassairaalat alas. Toki ei niissä kauheasti ollut paikkoja. Mutta tarkoituksena oli, että tukeudutaan maakuntasairaaloihin sodan sattuessa. Eli prikaatin tai armeijakunnan kenttäsairaalan tasolta sitten maakuntasairaalaan hoitoon. Ja ehkä terveyskeskuksiin toipumaan.
Edelleen miten olisi käynyt jos SOTE -uudistus olisi tappanut nämä paikat.