Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
Tänään Italiassa teho-osastolla olevien määrä pieneni ensimmäistä kertaa. Kuolleisuuden huippu saavutettiin suunnilleen viikko sitten. Seuraavan viikon aikana tilanne voi parantua selvästi.
Tällä on valtava psykologinen vaikutus. Näkymättömästä vihollisesta otettiin torjuntavoitto: my pystymme tähän. Nyt on mahdollisuus vetää henkeä ja miettiä seuraavia askeleita. Tiedetään mikä viimeisenä keinona toimii ja mikä on sen hinta. Rajoitusten poistamista tullaan tekemään herkällä korvalla mutta parantuneella itseluottamuksella.
Mikäli Suomi nykyisillä (eurooppalaisittain lievillä) rajoitteilla saa tilanteen hallintaan niin vaikutus on sama mutta rajoitteiden purkamisessa voidaan olla nopeampia.
Suomen suurin ongelma tässä oletetussa tilanteessa on ne tuhannet suomalaiset, jotka haluavat palata ulkomailta Suomeen. Mielestäni heidät pitää laittaa pakkokaranteeniin ja kenties jopa rajoittaa maahantuloa. Jos on vuosia asunut ulkomailla, niin onko nyt pakko päästä Suomeen?
Rokotetta odotellessa rajat on pakko pitää 99.99% kiinni tavaraliikennettä lukuunottamatta. Näin se vaan on, ei tämä muuten lopu seuraavaan vuoteen-pariin.
Globalisaatio, EU ja avoimet rajat törmäsivät tiilimuuriin. Valtiot ja rajat kokivat täydellisen renessanssin.
Tällä on valtava psykologinen vaikutus. Näkymättömästä vihollisesta otettiin torjuntavoitto: my pystymme tähän. Nyt on mahdollisuus vetää henkeä ja miettiä seuraavia askeleita. Tiedetään mikä viimeisenä keinona toimii ja mikä on sen hinta. Rajoitusten poistamista tullaan tekemään herkällä korvalla mutta parantuneella itseluottamuksella.
Mikäli Suomi nykyisillä (eurooppalaisittain lievillä) rajoitteilla saa tilanteen hallintaan niin vaikutus on sama mutta rajoitteiden purkamisessa voidaan olla nopeampia.
Suomen suurin ongelma tässä oletetussa tilanteessa on ne tuhannet suomalaiset, jotka haluavat palata ulkomailta Suomeen. Mielestäni heidät pitää laittaa pakkokaranteeniin ja kenties jopa rajoittaa maahantuloa. Jos on vuosia asunut ulkomailla, niin onko nyt pakko päästä Suomeen?
Rokotetta odotellessa rajat on pakko pitää 99.99% kiinni tavaraliikennettä lukuunottamatta. Näin se vaan on, ei tämä muuten lopu seuraavaan vuoteen-pariin.
Globalisaatio, EU ja avoimet rajat törmäsivät tiilimuuriin. Valtiot ja rajat kokivat täydellisen renessanssin.
Saksalaistutkijat ehdottavat, miten yhteiskunnan rajoituksia kannattaa purkaa samalla koronavirusta halliten – rokote on liian kaukana
EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen pitää saksalaisen Ifo-instituutin julkaisemaa paperia hyödyllisenä keskustelunavauksena suomalaisestakin näkökulmasta.www.kaleva.fi
Tutkimus lähtee siitä, ettei rajoituksia voi poistaa nopeasti tai kerralla. Niitä voi poistaa vain asteittain ja siinä vaiheessa, kun virustilanne sekä tehohoitokapasiteetti ovat hallinnassa epidemiahuipun jälkeen.
Suomi ei ole vielä tavoittanut epidemiahuippua, jota odotetaan touko–kesäkuulle.
Lähtökohta on myös se, että rokote olisi käytössä vasta aikaisintaan 2021, jos silloinkaan. Yhteiskuntaa ei voi pitää kokonaan kiinni rokotteeseen asti.
Vaakakupissa ovat myös sulkemisen aiheuttamat terveydelliset ja taloudelliset ongelmat, jotka eivät yhteisvaikutukseltaan saa ylittää viruksen aiheuttamia.
Näiden lähtökohtien kautta syntyy strategia, jossa rajoituksia puretaan terveydenhuollon kantokyvyn rajoissa mahdollistaen talouselämä aluksi rajoitettuna, vähitellen laajentuvana.
Tutkijat kutsuvat tätä asteittaiseksi siirtymäksi riskiperusteiseen strategiaan. Lisätartuntoja ei siis vältetä, mutta ne otetaan vastaan terveydenhuollon rajoissa yhteiskuntaa pyörittäen.
Täyttä huuhaata.
1. Peruskoulut ja lukiot voidaan avata vaikka huomenna. Ei ne teinit kuole laumoittain, mutta ne levittää taudin laajalle ja vauhdilla.
2. Kenelläkään ei ole tietoa taudin todellisesta levinneisyydestä ja vastustuskykyisen populaation määrästä.
3. Kukaan ei ole osannut mallintaa miten osittainen yhteiskunnan avaaminen vaikuttaa R0 lukuun.
Ihan samaa sanahelinää mitä kaikki työntää pihalle ilman kunnon numero dataa oletusten tueksi ja numeerisia ennusteita kuolleista, vakavasti sairastuneita, tarvittavan testaamisen laajudesta, yms. yms. yms...
Olen itse ollut (vähemmän) hurjassa nuoruudessani pari vuotta vääntämässä dynaamisia malleja ja ennusteita teollisuusmarkkinoista. Kun katsoo tavaraa mitä eri instanssit työntää pihalle... Tuolla osaamisella ei teollisuuspuolella myytäisi yhtään asiakasprojektia.
Ei tässä todellakaan tarvitse mitään virologian PhD:tä, että näkee homman menevän päin persettä.
Snafu ja Gott mit uns!
Nyt on vertailutietoa testien määrästä per/miljoona .""
Tänään meillä on oikeastaan ensimmäistä kertaa käytössä vertailutietoja myös testien määrästä. En ehkä rupea seuraamaan näitä kovin tiiviisti, mutta otetaan muutama huomio:
Yhdysvallat
testejä/miljoona: 4 124; kuolleita/miljoona: 23
Espanja
testejä/miljoona: 7 593; kuolleita/miljoona: 251
Britannia
testejä/miljoona: 2 698; kuolleita/miljoona: 64
Belgia
testejä/miljoona: 5 424; kuolleita/miljoona: 111
Alankomaat
testejä/miljoona: 4 401; kuolleita/miljoona: 96
Ruotsi
testejä/miljoona: 3 654; kuolleita/miljoona: 37
Tanska
testejä/miljoona: 7 055; kuolleita/miljoona: 28
Suomi
testejä/miljoona: 5 234; kuolleita/miljoona: 5
Kaikille toivottavasti jo tuttu lähde:
https://www.worldometers.info/coronavirus/#countries
1+
M
Tänään meillä on oikeastaan ensimmäistä kertaa käytössä vertailutietoja myös testien määrästä. En ehkä rupea seuraamaan näitä kovin tiiviisti, mutta otetaan muutama huomio:
Yhdysvallat
testejä/miljoona: 4 124; kuolleita/miljoona: 23
Espanja
testejä/miljoona: 7 593; kuolleita/miljoona: 251
Britannia
testejä/miljoona: 2 698; kuolleita/miljoona: 64
Belgia
testejä/miljoona: 5 424; kuolleita/miljoona: 111
Alankomaat
testejä/miljoona: 4 401; kuolleita/miljoona: 96
Ruotsi
testejä/miljoona: 3 654; kuolleita/miljoona: 37
Tanska
testejä/miljoona: 7 055; kuolleita/miljoona: 28
Suomi
testejä/miljoona: 5 234; kuolleita/miljoona: 5
Kaikille toivottavasti jo tuttu lähde:
https://www.worldometers.info/coronavirus/#countries
1+
M
Talous tulee sakkaamaan niin pahasti, että työvoimapula on monilla aloilla menneen talven lumia.
Enpä usko esim. kovin monen kauppakeskus- tai hotellihankkeen starttaavan lähivuosina.
Maatalouden kausityöntekijät saattavat kuitenkin olla ongelma, koska systeemi ei tue suomalaista kausityötä.
PS on nyt kampanjoinut sen puolesta, että päivärahakarensseista luovuttaisiin toistaiseksi, jotta olisi mahdollisuus tehdä tilapäistöitä joustavasti.
Moikka,
Ehkä jälleen kerran joitain perusperiaatteita Suomalaisesta oikeusvaltiosta:
- Suomen kansalaisia EI voi estää palaamasta takaisin Suomeen. Jos kansalainen itse järjestää paluumatkansa, mikään kansainvälinen oikeus ei anna perusteita estää kansalaista palaamasta siihen maahan, mikä passi on taskussa. Tämä ei riipu hallituksesta, ei EU:sta vaan niistä kansainvälisistä sopimuksista, joita valtio allekirjoittaa, jotta valtio saa muilta valtioilta tunnustuksen olevansa itsenäinen valtio.
- Kansalaisen palatessa Suomeen kansalaista koskee aivan samat laillisuusperiaatteet, mitä Helsingin tai Viitasaaren raitilla käveleviä kansalaisia koskee. "Pakkokaranteenit" ovat utopiaa oireettomille kansalaisille. Karanteeni on henkilön vapautta rajoittava toimi ja sitä EI voi tehdä ilman että siihen on todistettu syy. Epäilys syystä ei riitä. Ivalon tapahtumat tammikuussa ovat räikeä esimerkki siitä, miten useiden valtioden kansalaisia otettiin kiinni ilman, että siihen oli sillä hetkellä laillista perustetta. Kaikkia Suomeen palaavia Suomen kansalaisia voidaan tietenkin korona -testata, jos henkilö tulee WHO:n määrittelemältä epidemia-alueelta. Tai jos Suomessa on valmiuslaki käytössä, niinkuin tällä hetkellä on.
Yritetään nyt pitää Suomi sellaisena valtiona, minkä puolesta sukupolvi taisteli 1940 -luvulla, eli oikeusvaltiona, jossa kansalaisella on oikeuksia sanoa ja liikkua. Pakkotoimet ovat kommunismista tai muista diktatuureista tuttuja.
Simpauttaja
Ehkä jälleen kerran joitain perusperiaatteita Suomalaisesta oikeusvaltiosta:
- Suomen kansalaisia EI voi estää palaamasta takaisin Suomeen. Jos kansalainen itse järjestää paluumatkansa, mikään kansainvälinen oikeus ei anna perusteita estää kansalaista palaamasta siihen maahan, mikä passi on taskussa. Tämä ei riipu hallituksesta, ei EU:sta vaan niistä kansainvälisistä sopimuksista, joita valtio allekirjoittaa, jotta valtio saa muilta valtioilta tunnustuksen olevansa itsenäinen valtio.
- Kansalaisen palatessa Suomeen kansalaista koskee aivan samat laillisuusperiaatteet, mitä Helsingin tai Viitasaaren raitilla käveleviä kansalaisia koskee. "Pakkokaranteenit" ovat utopiaa oireettomille kansalaisille. Karanteeni on henkilön vapautta rajoittava toimi ja sitä EI voi tehdä ilman että siihen on todistettu syy. Epäilys syystä ei riitä. Ivalon tapahtumat tammikuussa ovat räikeä esimerkki siitä, miten useiden valtioden kansalaisia otettiin kiinni ilman, että siihen oli sillä hetkellä laillista perustetta. Kaikkia Suomeen palaavia Suomen kansalaisia voidaan tietenkin korona -testata, jos henkilö tulee WHO:n määrittelemältä epidemia-alueelta. Tai jos Suomessa on valmiuslaki käytössä, niinkuin tällä hetkellä on.
Yritetään nyt pitää Suomi sellaisena valtiona, minkä puolesta sukupolvi taisteli 1940 -luvulla, eli oikeusvaltiona, jossa kansalaisella on oikeuksia sanoa ja liikkua. Pakkotoimet ovat kommunismista tai muista diktatuureista tuttuja.
Simpauttaja
Leickmann
Kersantti
Hallituksella on valta päättää. Oppositiolla ja medialla on oikeus (velvollisuuskin) arvostella. Siis demokraattisissa sivistysvaltioissa. Totalitaarisissa valtioissa tuo jälkimmäinen oikeus on niukempi. Suomessakin tyypillisesti vasemmistohallituksilla on pieni kynnys vaatia, ettei oppositio saisi arvostella ja kritisoida, eikä edes esittää vaihtoehtoja. Kuten nytkin on nähty. Ja sitten vasemmistotaustaiset ihmisoikeusproffat ja demaritaustaiset turpo-Ryskyt antavat hallitukselle tukea somessa ja mediassa mm. syyttämällä hallituksen kritisoijia maanpettureiksi. USAssa tosin tilanne on sikäli erikoinen, että media toimii hyvin laajalti opposition propagandakoneistona.
Ennen koronaa työttömiä oli 180 000. Voi olla että rakennuspuolella toiminta raihoittuu. Ja hyvä jos ostoskeskus kuplaa ei tulisikaan.
Mutta eletään mielenkiintoisia aikoja
Voihan tätä asiaa pyöritellä vuorollaan miten tahansa. Kyse on edelleen siitä, että työikäinen väestö ottaa viruksen vastaan ja thö laumasuoja. Onko olemassakaan mitään muuta vaihtoehtoa ennen rokotetta? No ei oikeasti ole.
HS on vaikutusvaltainen lehti, jonka jutuilla on vaikutusta. Ideoita voidaan heitellä koepalloina ja testata vastaanottoa. Itse toivon, että tämä koepallo johtaisi toimenpiteisiin.
www.hs.fi
Koronalukko avautuu
Suomi voisi alkaa soveltaa Etelä-Korean mallia koronavirusepidemian torjumiseksi, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja. Jos se onnistuisi, yhteiskuntaa ei tarvitsisi ehkä pitää suljettuna niin pitkään kuin muuten.
KAUANKO me suomalaiset joudumme elämään näin? Eristyksissä. Lähikontakteja peläten. Etätöissä. Lapset kotikoulussa. Ystäviä ja läheisiä näkemättä. Kättelemättä ja halaamatta. Ravintolat, uimahallit, harrastukset, terapiat, teatterit – kaikki kiinni.
Mitä kauemmin poikkeustila kestää, sitä kalliimpi on hinta. Työttömyyttä, konkursseja, sosiaalisia ongelmia, joiden vaikutukset voivat ulottua pitkälle.
Siksi on kohtalonkysymys, kuinka avoin tai suljettu on Suomi kesällä 2020.
Monessa Euroopan maassa mietitään jo tarkasti, kuinka uuden koronaviruksen aiheuttamasta kriisivaiheesta päästään ulos.
Saksan sisäministeriö on esittänyt siirtymistä laajaan testaukseen, tartunnan saaneiden eristämiseen ja tartuntaketjujen jäljittämiseen puhelimien mobiilitietojen avulla. Esikuvana toimii Etelä-Korea. Tanskan pääministeri taas on luvannut, että jos tanskalaiset jaksavat vielä pääsiäisen yli pitää etäisyyttä, hallitus voi alkaa vähitellen purkaa rajoituksia. Islannissa testataan eniten maailmassa, ja sielläkin kehitetään puhelinsovellusta tartuntojen jäljitykseen.
Suomen hallitus on ottanut käyttöön kovia rajoituksia ja lisännyt nopeasti testikapasiteettia, mutta poikkeustilan purkamisesta ja tulevaisuudesta pääministeri Sanna Marinin hallitus on toistaiseksi puhunut hyvin vähän.
MILLAINEN voisi olla Suomen malli tästä eteenpäin?
Juuri nyt näyttää siltä, että poikkeustila ja rajoitukset purevat. Tartuntojen määrä kasvaa yhä, mutta ei ollenkaan niin pelottavaa tahtia kuin joissain muissa maissa. Lauantaina Suomessa ilmoitettiin tosin uusia tartuntoja 267 eli selvästi enemmän kuin aiempina päivinä. Kasvu on huolestuttavaa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) mukaan se saattaa osittain johtua myös testaamisen lisäämisestä.
Silti on vielä liian aikaista tehdä suuria johtopäätöksiä. Tartunnat voivat ryöpsähtää uuteen nousuun, mutta joka tapauksessa Suomen maltilliset tartuntakäyrät ovat antaneet toivoa.
Toistaiseksi hallitus on päättänyt, että poikkeustila ja rajoitustoimet jatkuvat niin, että iso osa niistä on voimassa pitkälle toukokuuhun.
Vielä maaliskuun loppupuolella Suomen hallituksessa ja THL:ssä ajateltiin, että viruksen eteneminen on vääjäämätöntä ja että se pysähtyy vasta niin sanottuun laumaimmuniteettiin. Se tarkoittaa, että väestöön muodostuu immuniteetti, kun riittävän suuri määrä ihmisistä on taudin sairastanut. Siksi keskeistä oli hidastaa epidemiaa ja suojata riskiryhmiä.
Strategiassa on kuitenkin ongelmia. Tautihuipun tasaaminen niin, että terveydenhuolto ja erityisesti sairaaloiden teho-osastot selviytyisivät potilasmäärästä, saattaisi edellyttää poikkeustilan ja rajoitusten ylläpitämistä selvästi nyt suunniteltua pidempään. Ja jos iso osa väestöstä saisi tartunnan, se tarkoittaisi luultavasti joka tapauksessa tuhansia koronavirukseen kuolevia suomalaisia.
Mutta montako kuukautta poikkeustilaa Suomi kestää?
Missä vaiheessa edessä ovat hyvinvointivaltion leikkaukset, jos yritykset kaatuvat, työttömyys kasvaa, verotulot romahtavat ja sosiaali- ja terveysmenot lisääntyvät?
NÄYTTÄÄ siltä, että runsaan viikon aikana Suomi on käytännössä muuttanut linjaansa. Näin arvioi myös terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.
”Vähitellen ollaan vaihtamassa kurssia. Pyritään myös tukahduttamaan virusta, eikä vain hidastamaan epidemiaa”, hän sanoo.
Aiemmin katsottiin, että uusi koronavirus on niin laajalle levinnyt, ettei kannata testata niitä, joilla oireet ovat lieviä. Nyt Suomi valmistautuu lisäämään testaamista entisestään. Opiskelijoita ja yrityksiä värvätään jäljittämään altistuneita ja tartuntaketjuja.
Tähän viittasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö viikko sitten Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän katsoi, että uudet, jyrkemmät rajaustoimet kertovat Suomen siirtävän linjaansa kiistellystä laumaimmuniteetti-ajattelusta torjuntaan.
Tynkkynen muistuttaa, että koronaviruksen torjuminen on tähtäämistä liikkuvaan maaliin. Tiedot viruksesta ja toisaalta epidemian taloudellisista sekä sosiaalisista vaikutuksista karttuvat ja tarkentuvat kaiken aikaa. Siksi hän pitää hyvänä, että Suomen linjaa voidaan muuttaa, jos tiedot antavat siihen aihetta.
Tynkkynen huomauttaa, ettei pelkkä testaamisen lisääminen riitä. Täytyy olla myös käsitys ja käytännön valmius siitä, kuinka altistuneiden kanssa toimitaan. Hallituksen varsinainen strategia on hänestä jossain määrin epäselvä.
Kun poliittinen paine on valtaisa, ilman kunnon strategiaa saatetaan Tynkkysen mielestä päätyä vastaamaan yleiseen huutokuoroon sen sijaan, että toimet pohjattaisiin tiedolle. Hänen mukaansa pidemmälle tulevaisuuteen tähyävä strategia on tärkeä myös kriisin yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta.
Seurauksethan tulevat joka tapauksessa olemaan järisyttäviä.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo nyt, että viime viikkojen kehitys on muuttanut tilannetta. Tervahauta perustaa näkemyksensä sekä tartuntojen määrään että sairaala- ja tehohoitoon joutuneiden lukuun. Rajoitukset ovat purreet, ja suomalaiset näyttävät todella vähentäneen kontaktejaan selvästi.
Etäisyyden pitämisellä on iso merkitys. Tämän vahvistaa myös tuore brittitutkimus, jossa selvitettiin rajoitusten vaikutusta koronaviruksen leviämiseen. Ihmisten sosiaaliset kontaktit vähenivät kyselyn perusteella niin paljon, että viruksen R0-luku laski tutkimuksessa alle yhden. Se tarkoittaa, että jokainen viruksen saava henkilö tartuttaisi keskimäärin vähemmän kuin yhden ihmisen. Silloin epidemia voisi alkaa hiipua.
”Näyttää siltä, että virus ei ole lähtenyt meillä toistaiseksi hirveällä voimalla leviämään. Täytyyhän meidän silloin pystyä strategian painopistettä tarkastelemaan”, sanoo Tervahauta.
Edellytyksenä on hänen mukaansa se, että tilanne ei huonone olennaisesti jatkossakaan.
Myös Saksassa valtiollisen terveysalan tutkimuslaitoksen Robert Koch -instituutin mukaan R0-luku ollut viime päivinä yhden tuntumassa, ja sen toivotaan painuvan sen alle.
Tervahauta ei kuitenkaan pidä realistisena sitä, että nykyisillä rajoituksilla viruksen leviämistä kuvaava R0-luku saataisiin Suomessa pysyvästi todella laskettua alle yhden, mikä tarkoittaisi epidemian hiipumisen suuntaa.
”Painuisihan se alle yhden, jos porukka on pottukuopassa viikkokausia eikä kukaan tapaa ketään”, Tervahauta sanoo. ”Mutta meidän on hoidettava vanhuksia, terveydenhuoltohenkilökunnan on käytävä töissä, kaupat on pidettävä auki. Minusta rajoitustoimet ovat jo voimakkaita, enkä pidä realistisena, että niitä enää tiukennettaisiin.”
Virusta ei ehkä saada tukahdutettua, mutta sen leviämistä voidaan silti hidastaa paljon. Siksi Tervahauta näkee nyt uudenlaisen mahdollisuuden toimia kesällä 2020.
Hän kutsuu tätä hybridistrategiaksi: ensin hidastetaan viruksen leviämistä riittävästi, sitten aletaan purkaa rajoituksia asteittain ja pidetään samalla virus aisoissa. Se onnistuu laajalla testaamisella, tartuntaketjujen nopealla jäljittämisellä ja altistuneiden tehokkaalla eristämisellä.
”Meillä on ajatus, että ikkuna voisi olla auki tällaiselle hybridimallille. Että se olisi vielä Suomen oloissa mahdollinen.”
Tervahauta sanoo, että kyse on Suomen oloihin sovellettuna mallista, jota on toistaiseksi menestyksekkäästi käytetty esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Singaporessa. Molemmissa maissa yhteiskunta on pysynyt selvästi enemmän auki kuin Euroopassa ja viruksen leviämistä on onnistuttu patoamaan.
Nekin ovat silti joutuneet nyt ottamaan ainakin hetkellisesti tiukempia rajoituksia käyttöön. Singapore ilmoitti juuri äsken sulkevansa koulut ja työpaikkoja kuukaudeksi, koska paikallisten tartuntojen määrä on lisääntynyt ja epidemian leviämistä halutaan estää. Myös Etelä-Korea ilmoitti tiukentavansa rajoituksia.
TERVAHAUDAN lausunto tarkoittaa muutosta ajattelussa.
Aiemmin linja on ollut, että virusta pitää pyrkiä hidastamaan sen verran kuin on tarpeen, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää. Leviämistä on pidetty vääjäämättömänä.
Uudessa strategiassa virusta pyrittäisiin tukahduttamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta sen leviämistä voitaisiin estää. Samalla yhteiskuntaa ei tarvitsisi välttämättä pitää suljettuna kohtuuttoman pitkään, kun epidemiaa pyrittäisiin pitämään kurissa nykyistä tehokkaammin muilla keinoin.
Ajatus on, että viruksen leviämistä yritetään hallita siihen asti, että rokote tai tehokas lääkitys keksitään.
Ja parhaassa tapauksessa virus alkaa hiipua pois.
”Ei meillä ole oikein mahdollisuutta jäädä hirveän moneksi kuukaudeksi tällaiseen [nykyiseen] tilanteeseen. Hybridimalli olisi tähän sellainen positiivinen vaihtoehto. Mutta se ei synny tyhjästä.”
Tervahauta on keskustellut ajatuksistaan sosiaali- ja terveysministeriön, mutta ei suoraan hallituksen kanssa.
Suomen linjasta päättää hallitus, ei THL. Pääministeri Marin ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru eivät antaneet haastattelua tätä juttua varten.
THL:n näkemyksillä on joka tapauksessa paljon painoarvoa.
Kuva: KLAUS WELP
TOIMIAKSEEN uusi strategia vaatii ihmisten laajaa testaamista tartunnan paljastavilla PCR-testeillä. Toistaiseksi Suomi on testannut lähinnä vain terveydenhuollon henkilökuntaa sekä sellaisia ihmisiä, joilla on voimakkaita oireita. Jatkossa tulisi testata myös niitä, joilla oireet ovat lieviä, ja ehkä otantaluonteisesti jonkin verran oireettomiakin, Tervahauta sanoo.
Testikapasiteettia on Suomessa jo nostettu selvästi. Hallitus on sanonut, että sitä ollaan vielä lisäämässä. Yksityiset yritykset ovat lisäksi alkaneet lähettää näytteitä analysoitavaksi Etelä-Koreaan. Nyt Suomessa testikapasiteetti on yhteensä 2 500 koronatestiä päivässä.
Laajaan testaamiseen tarvitaan myös paljon työvoimaa. Sitä täytyy värvätä esimerkiksi muualta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tällä hetkellä muun muassa suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat toimettomina, Tervahauta kertoo.
PCR-testit kertovat, kenellä tartunta on nyt. Samalla väestöä on testattava myös vasta-ainetesteillä, jotta saadaan selville, ketkä ovat taudin jo sairastaneet.
Molempia testejä tarvitaan. Ne, jotka ovat sairastaneet taudin, saavat ainakin jonkinlaisen immuniteetin ja voivat palata normaaliin elämään. THL on jo kertonut aloittavansa vasta-ainetestauksen, jolla voidaan selvittää, kuinka laajalle epidemia on jo levinnyt.
Esimerkiksi Saksassa ja Italiassa on esitetty immuniteetista kertovan todistuksen myöntämistä niille, jotka ovat testien perusteella sairastaneet taudin. Testeihin liittyy erinäisiä epävarmuuksia, joten aivan yksinkertaista tämäkään ei ole.
Testaamisen lisäksi tärkeää on tartuntaketjujen jäljittäminen, jotta virukselle altistuneet saadaan eristetyiksi. Tervahauta sanoo, että tätä on jo tehtykin koko koronavaiheen ajan, mutta hybridimallin kannalta aivan liian pienellä mittakaavalla ja tehottomasti.
”Sairaaloiden ja terveyskeskusten tartuntatautilääkärit ja pari hoitajaa ovat koettaneet jotenkin paikantaa ihmisiä. Toiminta pitäisi muotoilla paljon vahvemmaksi, jos hybridistrategiaa halutaan.”
Maailmalla jäljittämisessä on turvauduttu mobiiliteknologiaan. Voisiko se toimia osana Suomen mallia?
LAUANTAINA 21. maaliskuuta THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen julkaisi twiitin, jossa luki näin: Tässä olisi yhteiskunnallinen tilaus: kuka tekisi puhelinappin (android ja iOS) jonka kautta suomalaiset voisivat ilmoittaa reaaliaikaisesti hengitystieoireistaan ja jossa sijainti tallentuisi suomen kartalle? @THLorg yhteistyönä autetaan sisällön kanssa #oireseuranta.
Ohjelmistoyhtiö Reaktorissa heräsi kiinnostus. Sen asiantuntijat päättivät, etteivät he käyttäisi aikaa hengitystieoireiden kartoittamiseen. Tavoitteena oli enemmän: tartuntaketjujen jäljittämisessä tarvittava mobiiliteknologia.
Mobiiliteknologian avulla tartuntaketjuja voidaan jäljittää tehokkaammin kuin muutoin. Harva muistaa, keiden kaikkien kanssa on ollut tekemisissä viime viikkojen aikana. Kaupassa, kadulla, liikennevälineessä tai muualla kohdattuja tuntemattomia ihmisiä on mahdotonta jäljittää.
Reaktorin Suomen-maajohtaja Sampo Pasanen sanoo, että yhtiö muodosti parinkymmenen huippuasiantuntijan ryhmän yhdessä toisen ohjelmistoyhtiön Futuricen kanssa. Business Finland on antanut vetoapua niin kontaktien kuin rahoituksen osalta.
Mobiiliteknologiaa on jo käytetty viruksen taltuttamiseen Singaporessa, joka on käytännössä yksi 5,6 miljoonan asukkaan suurkaupunki.
Taltuttamissa on auttanut TraceTogether-nimellä kulkeva mobiilisovellus. Se toimii niin, että puhelin kerää bluetoothin välityksellä tokeneita eli eräänlaisia jälkiä muista puhelimista, joissa on sama sovellus.
Näin tapahtuu aina kun puhelimet ovat parin metrin etäisyydellä toisistaan. Jos puhelimen omistaja antaa koronatestissä positiivisen tuloksen, puhelimeen kerättyjen tietojen avulla voidaan selvittää, ketkä kaikki ovat olleet niin pitkään puhelimen omistajan lähellä, että he ovat voineet altistua virukselle.
Euroopassa on työstetty vastaavaa sovellusta, jonka taustalla on etenkin saksalainen kehitystyö.
Reaktor ja Futurice ovat kahden viikon ajan tutkineet etenkin sitä, voisiko Singaporen sovellus tai saksalaislähtöinen sovellus toimia Suomessa ja täyttäisikö se tietoturva- sekä yksityisyydensuojavaatimukset.
”Arviomme on se, että molemmat näistä ratkaisuista täyttävät suositukset”, Pasanen kertoo.
Yksityisyydensuojaa turvaa muun muassa se, ettei puhelimen omistaja itse pääse käsiksi puhelimen muista puhelimista keräämiin tietoihin. Hän ei siis näe, keitä hän on mahdollisesti tartuttanut. Tietoihin pääsisivät käsiksi vain ne terveysviranomaiset, joilla on siihen oikeus.
Pasanen kertoo, että Reaktor ja Futurice lähtivät selvittämään asiaa oma-aloitteisesti. Yhtiöt halusivat ensin varmistua siitä, että mobiilisovellusten käyttöönottoon olisi aidosti edellytyksiä.
”Nyt on sitten viranomaisten ja päättäjien asia miettiä, onko tämä sellainen asia, joka heitä kiinnostaa. Ja millaisia lainsäädännöllisiä muutoksia se vaatisi.”
Liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan tietoisia Reaktorin ja muiden tahojen yhteisprojektista, joka tunnetaan työnimellä Ketju. Valtionhallinto on myös tullut hankkeeseen mukaan aivan viime päivinä. Esimerkiksi niin, että Kyberturvallisuuskeskus auttaa nyt palvelun tietoturvallisuuden arvioinnissa.
Toistaiseksi mitään päätöksiä ei ole kuitenkaan tehty eikä ole selvää, tulisiko puhelinsovellukseen perustuvan jäljitysjärjestelmän käyttöönotto Suomessa vaatimaan uutta lainsäädäntöä. Vaikeat kysymykset koskevat etenkin terveystietojen käsittelyä, säilytystä ja luovutusta.
Singaporen sovellusta on kehitetty jo vuosien 2002–2004 Sars-epidemiasta lähtien, ja sen lähdekoodin on määrä tulla avoimeksi parin viikon päästä. Kehitteillä oleva vastaava saksalaislähtöinen mobiilisovellus on avoin heti, kun se valmistuu. Pasasen mukaan Reaktor ja Futurice voivat tarvittaessa ”pystyttää” järjestelmän Suomeen muutaman viikon sisällä siitä, kun ne saavat lähdekoodin.
Sen jälkeen sovellus pitäisi saada mahdollisimman laajaan käyttöön. Singaporessa noin miljoona ihmistä on ladannut sovelluksen. Tällä viikolla maan hallinto kuitenkin ilmoitti, että lähes koko väestön tulee ladata sovellus, jotta se olisi tehokas viruksen hillitsemiseksi.
Pasanen uskoo, että Suomessa sovellusta ladattaisiin tarpeeksi.
”Siihen vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka vakavasti tähän suhtaudutaan ja miten tehokkaasti sitä mainostetaan. Voisin kuvitella, että tämä saisi tuulta purjeisiin.”
EDESSÄ Suomessa on valtavasti työtä: laajat testit, tuhansien ihmisten jäljittäminen, tarkat karanteenit. Tämä kaikki vaatii paljon ponnistuksia ja hyvin paljon rahaa.
Mikään helppo tie tämäkään malli ei siis olisi. Tarvittaessa rajoituksia saatetaan joutua tiukentamaan uudelleen, kuten Singaporessa ja Etelä-Koreassa on nyt tehty.
Mutta vielä kalliimmaksi Suomelle tulisi poikkeustilan ja rajoitusten venyttäminen.
Suomen talouden tuottamasta vauraudesta katoaa miljardeja euroja joka ikinen kuukausi, jonka rajoitustoimet ja poikkeustila jatkuvat.
Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen bruttokansantuote, joka on noin 250 miljardia euroa, supistuu kuukaudessa noin kahdella prosentilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla taas ennustaa, että luku voi olla lähempänä kolmea prosenttia.
Tämä tarkoittaisi noin 5–7,5 miljardia euroa pienempää bruttokansantuotetta, kuukausi kuukauden perään. Jos rajoitustoimet olisivat voimassa vain toukokuun loppuun saakka, talouden koko olisi supistunut 10–15 miljardia euroa. Todellisuudessa isku tulee olemaan kovempi, koska kaikkia rajoitustoimia tuskin voidaan purkaa ennen kesää.
Lukujen merkitystä voi olla vaikea hahmottaa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaisilta jää saamatta 6–10 miljardin euron arvosta palkkoja. Ja sitä, että joka kuukausi julkinen talous menettää parin miljardin euron arvosta verotuloja. Eli miljardeja euroja vähemmän pottiin, jolla pidetään pystyssä hyvinvointivaltiota.
Ja kun tulot supistuvat, samaan aikaan menot kasvavat. Tänä vuonna Suomen julkinen velka voi kasvaa 20 miljardia euroa, arvioi keskustalainen valtiovarainministeri Katri Kulmuni.
Koronakriisi tarkoittaa lisääntyvää työttömyyttä, konkursseja, yt-neuvotteluja, rajusti synkentyneitä talousennusteita. Perjantaina koronan vuoksi oli lomautettu noin 77 000 henkilöä ja yt-neuvotteluiden piirissä oli peräti 357 000 työntekijää.
Isku talouteen on selvästi voimakkaammin kuin vuoden 2008 finanssikriisissä. Tuolloin šokki osui teollisuusyrityksiin. Nyt se osuu erityisen rajusti työvoimavaltaisille palvelualoille, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös vaikutus työttömyyteen on siksi paljon isompi.
Lähes 70 prosenttia alan yrityksistä kertoo joutuvansa melko tai erittäin todennäköisesti irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään.
”Ei tämäntyyppistä romahdusta ole aikaisemmin ollut”, sanoo Elinkeinoelämän valtuuston Evan ekonomisti Sanna Kurronen.
Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä arvioi perjantaina, että on ”Suomen taloushistorian pahin vaihe tällä hetkellä menossa”.
Väite on kova, mutta perustunee esimerkiksi siihen, että työttömyyden kasvuvauhti on nyt historiallisen nopea. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, että lomautusilmoitusten perusteella yli 300 000 uutta työtöntä kuukaudessa on aivan mahdollista.
Kriisi muistuttaa paljolti 1990-luvun syvää lamaa. Tuolloin palvelusektorin merkitys Suomen taloudelle oli kuitenkin huomattavasti pienempi, runsaat 12 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt luku on yli viidenneksen.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo, että konkursseja voi tulla hetkellisesti yhtä paljon kuin 1990-luvun lamassa. Silloin niitä tehtiin enimmillään yli 700 kuussa.
”Muutamana kuukautena voidaan mennä lähelle noita lukuja. Ajatus on, että on pari huonoa kuukautta, ja sitten helpottaa.”
Kurronen on huolissaan siitä, miten lyhytkestoinenkin kriisi vaikuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, kuten pitkäaikaistyöttömiin. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta on pitkälti pysäytetty tai siirretty etänä toteutettavaksi epidemian vuoksi.
Jos poikkeustilasta päästään nopeasti ulos, ei Suomella pitäisi kuitenkaan olla suurempaa hätää. Talouden pitäisi lähteä elpymään suhteellisen nopeasti. Korona jättää jälkeensä taantuman. Pitkää 1990-luvun laman tai vuoden 2008 finanssikriisin kaltaista korpivaellusta ei kuitenkaan tule, ellei koronakriisi laukaise laajempaa kansainvälistä talouskriisiä.
Poikkeustila jättää toki pahat jäljet, mutta sellaiset, joista toivutaan. Valtiontalous on nyt paljon vahvemmassa kunnossa kuin 1990-luvun lamassa, ja kestää kyllä. Ansiosidonnainen työttömyysturva pehmustaa iskua lomautetuille ja irtisanotuille. Moni yritys saattaa kyetä sinnittelemään kuukauden tai kaksi.
Jos poikkeustila ja rajoitustoimet jatkuvat pitkään, vaikutukset alkavat muuttua rakenteellisiksi. Yritykset menevät nurin pysyvästi. Pitkittyvä työttömyys alkaa johtaa syrjäytymiseen ja sosiaalisiin ongelmiin. Tutkimusten valossa tiedetään, että näin kävi 1990-luvun laman seurauksena.
Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanookin, että rajoitustoimilla on myös suuria sosiaalisia kustannuksia, jotka eivät käy ilmi pelkästään bruttokansantuotetta tai muita talouden tilaa kuvaavista laskelmista.
Juuri tästä syystä tähän juttuun haastatellut taloustieteilijät katsovat, että jos on jokin keino nopeuttaa rajoitustoimien höllentämistä, siihen kannattaa käyttää tarvittaessa vaikka useita miljardeja euroja.
On hyvin epätodennäköistä, että epidemian taltuttamisen kustannus voisi nousta suuremmaksi kuin pitkittyvien rajoitustoimien aiheuttama lasku.
KRIISEISSÄ toistuu lähes poikkeuksetta yksi lainalaisuus: vaikutukset ovat kovimpia niiden kohdalla, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa ja muiden huolenpidon varassa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan siitä, mitä opetuksen ja sosiaalisten suhteiden puute tekee lasten kehitykselle. Kovin huoli Pekkarisella on niistä kymmenistätuhansista lapsista, jotka elävät jo valmiiksi rikkinäisissä perheissä, joissa on esimerkiksi päihdeongelmia ja väkivaltaa. Pitkään jatkuva poikkeustila voi tuoda myös pinnan alla kytevät jännitteet esiin.
Lastensuojelun avohuollon piiriin kuuluu Pekkarisen mukaan yli 72 000 lasta.
”Jos koti ei ole turvallinen, voi lyhytkin pakotettu aika sisällä olla hyvin vaurioittava.”
Osa nuorista on ottanut hatkat sekä kodista että koulusta. On iso kysymys, kuinka poikkeustila vaikuttaa heidän päihteiden käyttöönsä, koulunkäyntiinsä ja turvallisuuteensa.
Pekkarinen kantaa huolta myös lasten oikeudesta riittävään ravintoon.
”Toteutuuko se kaikissa perheissä? Tuntuu, että monet perusperheetkin ovat nyt helisemässä.”
Alkoholin myynti ja lähisuhdeväkivalta alkoivat Suomessa kasvaa poikkeustilan alkamisen jälkeen. Turvakotien ja avopalveluiden asiakasmäärät ovat kasvaneet. Yhteiskunnan sulkemisen pelätään myös pahentavan mielenterveysongelmia. Sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa.
KUKAAN ei tiedä, mikä olisi Suomelle paras tie ulos epidemiasta. Päätökset perustuvat väistämättä vajavaiseen tietoon. Silti päätöksiä on tehtävä.
Helsingin yliopiston vt. professori ja lääketieteen tohtori Tomi Mikkola kaipasi tällä viikolla viranomaistiedon avoimuutta kirjoituksessaan Lääkärilehdessä. Hänen mielestään THL:n pitäisi julkistaa sen arvioissa käytetyt mallinnukset. Mikkola korostaa, että hän ei sinänsä kyseenalaista THL:n arvioiden pätevyyttä. Niiden taustaoletukset ja käytetyt muuttujat pitäisi vain kertoa avoimesti.
Tähän saakka THL:n arviot sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativien osuudesta ovat olleet kansainvälisesti vertailtuna alhaisia. Esimerkiksi hallituksen esityksessä ravintolatoiminnan rajoittamisesta sekä valtioneuvoston muistiossa Uudenmaan sulkemisesta on käytetty WHO:n lukuja, jotka antavat mahdollisista skenaarioista paljon synkemmän kuvan.
Sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativien potilaiden määrä on oleellista tietoa, kun koronastrategioita arvioidaan. Mikkolan mielestä THL:n pitäisi kertoa myös potilaiden keski-ikä ja esimerkiksi tiedot perussairauksista ja tupakoinnista. Sekä se, kuinka paljon hoidossa on nuoria ja työikäisiä. Kaikki tämä olisi mahdollista kertoa vaarantamatta koronavirukseen sairastuneiden yksityisyyden suojaa.
”Silloin voisimme paremmin tietää, keille tauti on vaarallinen ja keskustella parhaista mahdollisista tavoista eristää riskiryhmiä”, hän sanoo.
Mikkola muistuttaa, että terveydenhuollossa joudutaan aina tekemään valintoja siitä, kenelle hoitoa voidaan antaa. Näin on esimerkiksi uusien kalliiden lääkehoitojen kohdalla.
”Tätä keskustelua ei aina käydä julkisuudessa, mutta se voi olla tässäkin edessä.”
Mitä pidempään Suomea joudutaan pitämään poikkeustilassa, sitä suurempi paine on tehdä tulevaisuudessa budjettileikkauksia hyvinvointivaltion palveluihin, kuten terveydenhuoltoon.
”Millä hoidamme jatkossa syöpää sairastavat lapset ja muut vakavasti sairaat, jos julkinen talous on kuralla”, Mikkola kysyy kärjistäen.
JOS suomalaiset jaksavat pysyä etäällä toisistaan ja jos virus saadaan näin pidettyä kurissa, Suomi voi siirtyä kohti Etelä-Korean mallia.
Jos se vielä toimii, Suomi saattaisi lopulta selvitä koronaepidemiasta paljon vähemmillä vaurioilla kuin monet muut maat.
Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahaudan suunnitelma toteutuu, rajoitusten purkaminen aloitettaisiin asteittain ja alueittain. Elämää ryhdyttäisiin vapauttamaan ensimmäisenä siellä, missä virus on parhaiten kurissa.
Milloin tämä voisi tapahtua, sitä Tervahauta ei halua ennustaa.
”Toivon, että se päivä koittaisi parin kuukauden kuluessa.”
Poikkeustila | Suomalaiset ovat vähentäneet kontaktejaan niin paljon, että THL:n mukaan Suomi voi muuttaa koronastrategiaa
Suomi voisi alkaa soveltaa Etelä-Korean mallia koronavirusepidemian torjumiseksi, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja. Jos se onnistuisi, yhteiskuntaa ei tarvitsisi ehkä pitää suljettuna niin pitkään kuin muuten.
www.hs.fi
Koronalukko avautuu
Suomi voisi alkaa soveltaa Etelä-Korean mallia koronavirusepidemian torjumiseksi, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja. Jos se onnistuisi, yhteiskuntaa ei tarvitsisi ehkä pitää suljettuna niin pitkään kuin muuten.
KAUANKO me suomalaiset joudumme elämään näin? Eristyksissä. Lähikontakteja peläten. Etätöissä. Lapset kotikoulussa. Ystäviä ja läheisiä näkemättä. Kättelemättä ja halaamatta. Ravintolat, uimahallit, harrastukset, terapiat, teatterit – kaikki kiinni.
Mitä kauemmin poikkeustila kestää, sitä kalliimpi on hinta. Työttömyyttä, konkursseja, sosiaalisia ongelmia, joiden vaikutukset voivat ulottua pitkälle.
Siksi on kohtalonkysymys, kuinka avoin tai suljettu on Suomi kesällä 2020.
Monessa Euroopan maassa mietitään jo tarkasti, kuinka uuden koronaviruksen aiheuttamasta kriisivaiheesta päästään ulos.
Saksan sisäministeriö on esittänyt siirtymistä laajaan testaukseen, tartunnan saaneiden eristämiseen ja tartuntaketjujen jäljittämiseen puhelimien mobiilitietojen avulla. Esikuvana toimii Etelä-Korea. Tanskan pääministeri taas on luvannut, että jos tanskalaiset jaksavat vielä pääsiäisen yli pitää etäisyyttä, hallitus voi alkaa vähitellen purkaa rajoituksia. Islannissa testataan eniten maailmassa, ja sielläkin kehitetään puhelinsovellusta tartuntojen jäljitykseen.
Suomen hallitus on ottanut käyttöön kovia rajoituksia ja lisännyt nopeasti testikapasiteettia, mutta poikkeustilan purkamisesta ja tulevaisuudesta pääministeri Sanna Marinin hallitus on toistaiseksi puhunut hyvin vähän.
MILLAINEN voisi olla Suomen malli tästä eteenpäin?
Juuri nyt näyttää siltä, että poikkeustila ja rajoitukset purevat. Tartuntojen määrä kasvaa yhä, mutta ei ollenkaan niin pelottavaa tahtia kuin joissain muissa maissa. Lauantaina Suomessa ilmoitettiin tosin uusia tartuntoja 267 eli selvästi enemmän kuin aiempina päivinä. Kasvu on huolestuttavaa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) mukaan se saattaa osittain johtua myös testaamisen lisäämisestä.
Silti on vielä liian aikaista tehdä suuria johtopäätöksiä. Tartunnat voivat ryöpsähtää uuteen nousuun, mutta joka tapauksessa Suomen maltilliset tartuntakäyrät ovat antaneet toivoa.
Toistaiseksi hallitus on päättänyt, että poikkeustila ja rajoitustoimet jatkuvat niin, että iso osa niistä on voimassa pitkälle toukokuuhun.
Vielä maaliskuun loppupuolella Suomen hallituksessa ja THL:ssä ajateltiin, että viruksen eteneminen on vääjäämätöntä ja että se pysähtyy vasta niin sanottuun laumaimmuniteettiin. Se tarkoittaa, että väestöön muodostuu immuniteetti, kun riittävän suuri määrä ihmisistä on taudin sairastanut. Siksi keskeistä oli hidastaa epidemiaa ja suojata riskiryhmiä.
Strategiassa on kuitenkin ongelmia. Tautihuipun tasaaminen niin, että terveydenhuolto ja erityisesti sairaaloiden teho-osastot selviytyisivät potilasmäärästä, saattaisi edellyttää poikkeustilan ja rajoitusten ylläpitämistä selvästi nyt suunniteltua pidempään. Ja jos iso osa väestöstä saisi tartunnan, se tarkoittaisi luultavasti joka tapauksessa tuhansia koronavirukseen kuolevia suomalaisia.
Mutta montako kuukautta poikkeustilaa Suomi kestää?
Missä vaiheessa edessä ovat hyvinvointivaltion leikkaukset, jos yritykset kaatuvat, työttömyys kasvaa, verotulot romahtavat ja sosiaali- ja terveysmenot lisääntyvät?
NÄYTTÄÄ siltä, että runsaan viikon aikana Suomi on käytännössä muuttanut linjaansa. Näin arvioi myös terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.
”Vähitellen ollaan vaihtamassa kurssia. Pyritään myös tukahduttamaan virusta, eikä vain hidastamaan epidemiaa”, hän sanoo.
Aiemmin katsottiin, että uusi koronavirus on niin laajalle levinnyt, ettei kannata testata niitä, joilla oireet ovat lieviä. Nyt Suomi valmistautuu lisäämään testaamista entisestään. Opiskelijoita ja yrityksiä värvätään jäljittämään altistuneita ja tartuntaketjuja.
Tähän viittasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö viikko sitten Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän katsoi, että uudet, jyrkemmät rajaustoimet kertovat Suomen siirtävän linjaansa kiistellystä laumaimmuniteetti-ajattelusta torjuntaan.
Tynkkynen muistuttaa, että koronaviruksen torjuminen on tähtäämistä liikkuvaan maaliin. Tiedot viruksesta ja toisaalta epidemian taloudellisista sekä sosiaalisista vaikutuksista karttuvat ja tarkentuvat kaiken aikaa. Siksi hän pitää hyvänä, että Suomen linjaa voidaan muuttaa, jos tiedot antavat siihen aihetta.
Tynkkynen huomauttaa, ettei pelkkä testaamisen lisääminen riitä. Täytyy olla myös käsitys ja käytännön valmius siitä, kuinka altistuneiden kanssa toimitaan. Hallituksen varsinainen strategia on hänestä jossain määrin epäselvä.
Kun poliittinen paine on valtaisa, ilman kunnon strategiaa saatetaan Tynkkysen mielestä päätyä vastaamaan yleiseen huutokuoroon sen sijaan, että toimet pohjattaisiin tiedolle. Hänen mukaansa pidemmälle tulevaisuuteen tähyävä strategia on tärkeä myös kriisin yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta.
Seurauksethan tulevat joka tapauksessa olemaan järisyttäviä.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo nyt, että viime viikkojen kehitys on muuttanut tilannetta. Tervahauta perustaa näkemyksensä sekä tartuntojen määrään että sairaala- ja tehohoitoon joutuneiden lukuun. Rajoitukset ovat purreet, ja suomalaiset näyttävät todella vähentäneen kontaktejaan selvästi.
Etäisyyden pitämisellä on iso merkitys. Tämän vahvistaa myös tuore brittitutkimus, jossa selvitettiin rajoitusten vaikutusta koronaviruksen leviämiseen. Ihmisten sosiaaliset kontaktit vähenivät kyselyn perusteella niin paljon, että viruksen R0-luku laski tutkimuksessa alle yhden. Se tarkoittaa, että jokainen viruksen saava henkilö tartuttaisi keskimäärin vähemmän kuin yhden ihmisen. Silloin epidemia voisi alkaa hiipua.
”Näyttää siltä, että virus ei ole lähtenyt meillä toistaiseksi hirveällä voimalla leviämään. Täytyyhän meidän silloin pystyä strategian painopistettä tarkastelemaan”, sanoo Tervahauta.
Edellytyksenä on hänen mukaansa se, että tilanne ei huonone olennaisesti jatkossakaan.
Myös Saksassa valtiollisen terveysalan tutkimuslaitoksen Robert Koch -instituutin mukaan R0-luku ollut viime päivinä yhden tuntumassa, ja sen toivotaan painuvan sen alle.
Tervahauta ei kuitenkaan pidä realistisena sitä, että nykyisillä rajoituksilla viruksen leviämistä kuvaava R0-luku saataisiin Suomessa pysyvästi todella laskettua alle yhden, mikä tarkoittaisi epidemian hiipumisen suuntaa.
”Painuisihan se alle yhden, jos porukka on pottukuopassa viikkokausia eikä kukaan tapaa ketään”, Tervahauta sanoo. ”Mutta meidän on hoidettava vanhuksia, terveydenhuoltohenkilökunnan on käytävä töissä, kaupat on pidettävä auki. Minusta rajoitustoimet ovat jo voimakkaita, enkä pidä realistisena, että niitä enää tiukennettaisiin.”
Virusta ei ehkä saada tukahdutettua, mutta sen leviämistä voidaan silti hidastaa paljon. Siksi Tervahauta näkee nyt uudenlaisen mahdollisuuden toimia kesällä 2020.
Hän kutsuu tätä hybridistrategiaksi: ensin hidastetaan viruksen leviämistä riittävästi, sitten aletaan purkaa rajoituksia asteittain ja pidetään samalla virus aisoissa. Se onnistuu laajalla testaamisella, tartuntaketjujen nopealla jäljittämisellä ja altistuneiden tehokkaalla eristämisellä.
”Meillä on ajatus, että ikkuna voisi olla auki tällaiselle hybridimallille. Että se olisi vielä Suomen oloissa mahdollinen.”
Tervahauta sanoo, että kyse on Suomen oloihin sovellettuna mallista, jota on toistaiseksi menestyksekkäästi käytetty esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Singaporessa. Molemmissa maissa yhteiskunta on pysynyt selvästi enemmän auki kuin Euroopassa ja viruksen leviämistä on onnistuttu patoamaan.
Nekin ovat silti joutuneet nyt ottamaan ainakin hetkellisesti tiukempia rajoituksia käyttöön. Singapore ilmoitti juuri äsken sulkevansa koulut ja työpaikkoja kuukaudeksi, koska paikallisten tartuntojen määrä on lisääntynyt ja epidemian leviämistä halutaan estää. Myös Etelä-Korea ilmoitti tiukentavansa rajoituksia.
TERVAHAUDAN lausunto tarkoittaa muutosta ajattelussa.
Aiemmin linja on ollut, että virusta pitää pyrkiä hidastamaan sen verran kuin on tarpeen, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää. Leviämistä on pidetty vääjäämättömänä.
Uudessa strategiassa virusta pyrittäisiin tukahduttamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta sen leviämistä voitaisiin estää. Samalla yhteiskuntaa ei tarvitsisi välttämättä pitää suljettuna kohtuuttoman pitkään, kun epidemiaa pyrittäisiin pitämään kurissa nykyistä tehokkaammin muilla keinoin.
Ajatus on, että viruksen leviämistä yritetään hallita siihen asti, että rokote tai tehokas lääkitys keksitään.
Ja parhaassa tapauksessa virus alkaa hiipua pois.
”Ei meillä ole oikein mahdollisuutta jäädä hirveän moneksi kuukaudeksi tällaiseen [nykyiseen] tilanteeseen. Hybridimalli olisi tähän sellainen positiivinen vaihtoehto. Mutta se ei synny tyhjästä.”
Tervahauta on keskustellut ajatuksistaan sosiaali- ja terveysministeriön, mutta ei suoraan hallituksen kanssa.
Suomen linjasta päättää hallitus, ei THL. Pääministeri Marin ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru eivät antaneet haastattelua tätä juttua varten.
THL:n näkemyksillä on joka tapauksessa paljon painoarvoa.
Kuva: KLAUS WELP
TOIMIAKSEEN uusi strategia vaatii ihmisten laajaa testaamista tartunnan paljastavilla PCR-testeillä. Toistaiseksi Suomi on testannut lähinnä vain terveydenhuollon henkilökuntaa sekä sellaisia ihmisiä, joilla on voimakkaita oireita. Jatkossa tulisi testata myös niitä, joilla oireet ovat lieviä, ja ehkä otantaluonteisesti jonkin verran oireettomiakin, Tervahauta sanoo.
Testikapasiteettia on Suomessa jo nostettu selvästi. Hallitus on sanonut, että sitä ollaan vielä lisäämässä. Yksityiset yritykset ovat lisäksi alkaneet lähettää näytteitä analysoitavaksi Etelä-Koreaan. Nyt Suomessa testikapasiteetti on yhteensä 2 500 koronatestiä päivässä.
Laajaan testaamiseen tarvitaan myös paljon työvoimaa. Sitä täytyy värvätä esimerkiksi muualta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tällä hetkellä muun muassa suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat toimettomina, Tervahauta kertoo.
PCR-testit kertovat, kenellä tartunta on nyt. Samalla väestöä on testattava myös vasta-ainetesteillä, jotta saadaan selville, ketkä ovat taudin jo sairastaneet.
Molempia testejä tarvitaan. Ne, jotka ovat sairastaneet taudin, saavat ainakin jonkinlaisen immuniteetin ja voivat palata normaaliin elämään. THL on jo kertonut aloittavansa vasta-ainetestauksen, jolla voidaan selvittää, kuinka laajalle epidemia on jo levinnyt.
Esimerkiksi Saksassa ja Italiassa on esitetty immuniteetista kertovan todistuksen myöntämistä niille, jotka ovat testien perusteella sairastaneet taudin. Testeihin liittyy erinäisiä epävarmuuksia, joten aivan yksinkertaista tämäkään ei ole.
Testaamisen lisäksi tärkeää on tartuntaketjujen jäljittäminen, jotta virukselle altistuneet saadaan eristetyiksi. Tervahauta sanoo, että tätä on jo tehtykin koko koronavaiheen ajan, mutta hybridimallin kannalta aivan liian pienellä mittakaavalla ja tehottomasti.
”Sairaaloiden ja terveyskeskusten tartuntatautilääkärit ja pari hoitajaa ovat koettaneet jotenkin paikantaa ihmisiä. Toiminta pitäisi muotoilla paljon vahvemmaksi, jos hybridistrategiaa halutaan.”
Maailmalla jäljittämisessä on turvauduttu mobiiliteknologiaan. Voisiko se toimia osana Suomen mallia?
LAUANTAINA 21. maaliskuuta THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen julkaisi twiitin, jossa luki näin: Tässä olisi yhteiskunnallinen tilaus: kuka tekisi puhelinappin (android ja iOS) jonka kautta suomalaiset voisivat ilmoittaa reaaliaikaisesti hengitystieoireistaan ja jossa sijainti tallentuisi suomen kartalle? @THLorg yhteistyönä autetaan sisällön kanssa #oireseuranta.
Ohjelmistoyhtiö Reaktorissa heräsi kiinnostus. Sen asiantuntijat päättivät, etteivät he käyttäisi aikaa hengitystieoireiden kartoittamiseen. Tavoitteena oli enemmän: tartuntaketjujen jäljittämisessä tarvittava mobiiliteknologia.
Mobiiliteknologian avulla tartuntaketjuja voidaan jäljittää tehokkaammin kuin muutoin. Harva muistaa, keiden kaikkien kanssa on ollut tekemisissä viime viikkojen aikana. Kaupassa, kadulla, liikennevälineessä tai muualla kohdattuja tuntemattomia ihmisiä on mahdotonta jäljittää.
Reaktorin Suomen-maajohtaja Sampo Pasanen sanoo, että yhtiö muodosti parinkymmenen huippuasiantuntijan ryhmän yhdessä toisen ohjelmistoyhtiön Futuricen kanssa. Business Finland on antanut vetoapua niin kontaktien kuin rahoituksen osalta.
Mobiiliteknologiaa on jo käytetty viruksen taltuttamiseen Singaporessa, joka on käytännössä yksi 5,6 miljoonan asukkaan suurkaupunki.
Taltuttamissa on auttanut TraceTogether-nimellä kulkeva mobiilisovellus. Se toimii niin, että puhelin kerää bluetoothin välityksellä tokeneita eli eräänlaisia jälkiä muista puhelimista, joissa on sama sovellus.
Näin tapahtuu aina kun puhelimet ovat parin metrin etäisyydellä toisistaan. Jos puhelimen omistaja antaa koronatestissä positiivisen tuloksen, puhelimeen kerättyjen tietojen avulla voidaan selvittää, ketkä kaikki ovat olleet niin pitkään puhelimen omistajan lähellä, että he ovat voineet altistua virukselle.
Euroopassa on työstetty vastaavaa sovellusta, jonka taustalla on etenkin saksalainen kehitystyö.
Reaktor ja Futurice ovat kahden viikon ajan tutkineet etenkin sitä, voisiko Singaporen sovellus tai saksalaislähtöinen sovellus toimia Suomessa ja täyttäisikö se tietoturva- sekä yksityisyydensuojavaatimukset.
”Arviomme on se, että molemmat näistä ratkaisuista täyttävät suositukset”, Pasanen kertoo.
Yksityisyydensuojaa turvaa muun muassa se, ettei puhelimen omistaja itse pääse käsiksi puhelimen muista puhelimista keräämiin tietoihin. Hän ei siis näe, keitä hän on mahdollisesti tartuttanut. Tietoihin pääsisivät käsiksi vain ne terveysviranomaiset, joilla on siihen oikeus.
Pasanen kertoo, että Reaktor ja Futurice lähtivät selvittämään asiaa oma-aloitteisesti. Yhtiöt halusivat ensin varmistua siitä, että mobiilisovellusten käyttöönottoon olisi aidosti edellytyksiä.
”Nyt on sitten viranomaisten ja päättäjien asia miettiä, onko tämä sellainen asia, joka heitä kiinnostaa. Ja millaisia lainsäädännöllisiä muutoksia se vaatisi.”
Liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan tietoisia Reaktorin ja muiden tahojen yhteisprojektista, joka tunnetaan työnimellä Ketju. Valtionhallinto on myös tullut hankkeeseen mukaan aivan viime päivinä. Esimerkiksi niin, että Kyberturvallisuuskeskus auttaa nyt palvelun tietoturvallisuuden arvioinnissa.
Toistaiseksi mitään päätöksiä ei ole kuitenkaan tehty eikä ole selvää, tulisiko puhelinsovellukseen perustuvan jäljitysjärjestelmän käyttöönotto Suomessa vaatimaan uutta lainsäädäntöä. Vaikeat kysymykset koskevat etenkin terveystietojen käsittelyä, säilytystä ja luovutusta.
Singaporen sovellusta on kehitetty jo vuosien 2002–2004 Sars-epidemiasta lähtien, ja sen lähdekoodin on määrä tulla avoimeksi parin viikon päästä. Kehitteillä oleva vastaava saksalaislähtöinen mobiilisovellus on avoin heti, kun se valmistuu. Pasasen mukaan Reaktor ja Futurice voivat tarvittaessa ”pystyttää” järjestelmän Suomeen muutaman viikon sisällä siitä, kun ne saavat lähdekoodin.
Sen jälkeen sovellus pitäisi saada mahdollisimman laajaan käyttöön. Singaporessa noin miljoona ihmistä on ladannut sovelluksen. Tällä viikolla maan hallinto kuitenkin ilmoitti, että lähes koko väestön tulee ladata sovellus, jotta se olisi tehokas viruksen hillitsemiseksi.
Pasanen uskoo, että Suomessa sovellusta ladattaisiin tarpeeksi.
”Siihen vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka vakavasti tähän suhtaudutaan ja miten tehokkaasti sitä mainostetaan. Voisin kuvitella, että tämä saisi tuulta purjeisiin.”
EDESSÄ Suomessa on valtavasti työtä: laajat testit, tuhansien ihmisten jäljittäminen, tarkat karanteenit. Tämä kaikki vaatii paljon ponnistuksia ja hyvin paljon rahaa.
Mikään helppo tie tämäkään malli ei siis olisi. Tarvittaessa rajoituksia saatetaan joutua tiukentamaan uudelleen, kuten Singaporessa ja Etelä-Koreassa on nyt tehty.
Mutta vielä kalliimmaksi Suomelle tulisi poikkeustilan ja rajoitusten venyttäminen.
Suomen talouden tuottamasta vauraudesta katoaa miljardeja euroja joka ikinen kuukausi, jonka rajoitustoimet ja poikkeustila jatkuvat.
Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen bruttokansantuote, joka on noin 250 miljardia euroa, supistuu kuukaudessa noin kahdella prosentilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla taas ennustaa, että luku voi olla lähempänä kolmea prosenttia.
Tämä tarkoittaisi noin 5–7,5 miljardia euroa pienempää bruttokansantuotetta, kuukausi kuukauden perään. Jos rajoitustoimet olisivat voimassa vain toukokuun loppuun saakka, talouden koko olisi supistunut 10–15 miljardia euroa. Todellisuudessa isku tulee olemaan kovempi, koska kaikkia rajoitustoimia tuskin voidaan purkaa ennen kesää.
Lukujen merkitystä voi olla vaikea hahmottaa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaisilta jää saamatta 6–10 miljardin euron arvosta palkkoja. Ja sitä, että joka kuukausi julkinen talous menettää parin miljardin euron arvosta verotuloja. Eli miljardeja euroja vähemmän pottiin, jolla pidetään pystyssä hyvinvointivaltiota.
Ja kun tulot supistuvat, samaan aikaan menot kasvavat. Tänä vuonna Suomen julkinen velka voi kasvaa 20 miljardia euroa, arvioi keskustalainen valtiovarainministeri Katri Kulmuni.
Koronakriisi tarkoittaa lisääntyvää työttömyyttä, konkursseja, yt-neuvotteluja, rajusti synkentyneitä talousennusteita. Perjantaina koronan vuoksi oli lomautettu noin 77 000 henkilöä ja yt-neuvotteluiden piirissä oli peräti 357 000 työntekijää.
Isku talouteen on selvästi voimakkaammin kuin vuoden 2008 finanssikriisissä. Tuolloin šokki osui teollisuusyrityksiin. Nyt se osuu erityisen rajusti työvoimavaltaisille palvelualoille, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös vaikutus työttömyyteen on siksi paljon isompi.
Lähes 70 prosenttia alan yrityksistä kertoo joutuvansa melko tai erittäin todennäköisesti irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään.
”Ei tämäntyyppistä romahdusta ole aikaisemmin ollut”, sanoo Elinkeinoelämän valtuuston Evan ekonomisti Sanna Kurronen.
Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä arvioi perjantaina, että on ”Suomen taloushistorian pahin vaihe tällä hetkellä menossa”.
Väite on kova, mutta perustunee esimerkiksi siihen, että työttömyyden kasvuvauhti on nyt historiallisen nopea. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, että lomautusilmoitusten perusteella yli 300 000 uutta työtöntä kuukaudessa on aivan mahdollista.
Kriisi muistuttaa paljolti 1990-luvun syvää lamaa. Tuolloin palvelusektorin merkitys Suomen taloudelle oli kuitenkin huomattavasti pienempi, runsaat 12 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt luku on yli viidenneksen.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo, että konkursseja voi tulla hetkellisesti yhtä paljon kuin 1990-luvun lamassa. Silloin niitä tehtiin enimmillään yli 700 kuussa.
”Muutamana kuukautena voidaan mennä lähelle noita lukuja. Ajatus on, että on pari huonoa kuukautta, ja sitten helpottaa.”
Kurronen on huolissaan siitä, miten lyhytkestoinenkin kriisi vaikuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, kuten pitkäaikaistyöttömiin. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta on pitkälti pysäytetty tai siirretty etänä toteutettavaksi epidemian vuoksi.
Jos poikkeustilasta päästään nopeasti ulos, ei Suomella pitäisi kuitenkaan olla suurempaa hätää. Talouden pitäisi lähteä elpymään suhteellisen nopeasti. Korona jättää jälkeensä taantuman. Pitkää 1990-luvun laman tai vuoden 2008 finanssikriisin kaltaista korpivaellusta ei kuitenkaan tule, ellei koronakriisi laukaise laajempaa kansainvälistä talouskriisiä.
Poikkeustila jättää toki pahat jäljet, mutta sellaiset, joista toivutaan. Valtiontalous on nyt paljon vahvemmassa kunnossa kuin 1990-luvun lamassa, ja kestää kyllä. Ansiosidonnainen työttömyysturva pehmustaa iskua lomautetuille ja irtisanotuille. Moni yritys saattaa kyetä sinnittelemään kuukauden tai kaksi.
Jos poikkeustila ja rajoitustoimet jatkuvat pitkään, vaikutukset alkavat muuttua rakenteellisiksi. Yritykset menevät nurin pysyvästi. Pitkittyvä työttömyys alkaa johtaa syrjäytymiseen ja sosiaalisiin ongelmiin. Tutkimusten valossa tiedetään, että näin kävi 1990-luvun laman seurauksena.
Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanookin, että rajoitustoimilla on myös suuria sosiaalisia kustannuksia, jotka eivät käy ilmi pelkästään bruttokansantuotetta tai muita talouden tilaa kuvaavista laskelmista.
Juuri tästä syystä tähän juttuun haastatellut taloustieteilijät katsovat, että jos on jokin keino nopeuttaa rajoitustoimien höllentämistä, siihen kannattaa käyttää tarvittaessa vaikka useita miljardeja euroja.
On hyvin epätodennäköistä, että epidemian taltuttamisen kustannus voisi nousta suuremmaksi kuin pitkittyvien rajoitustoimien aiheuttama lasku.
KRIISEISSÄ toistuu lähes poikkeuksetta yksi lainalaisuus: vaikutukset ovat kovimpia niiden kohdalla, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa ja muiden huolenpidon varassa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan siitä, mitä opetuksen ja sosiaalisten suhteiden puute tekee lasten kehitykselle. Kovin huoli Pekkarisella on niistä kymmenistätuhansista lapsista, jotka elävät jo valmiiksi rikkinäisissä perheissä, joissa on esimerkiksi päihdeongelmia ja väkivaltaa. Pitkään jatkuva poikkeustila voi tuoda myös pinnan alla kytevät jännitteet esiin.
Lastensuojelun avohuollon piiriin kuuluu Pekkarisen mukaan yli 72 000 lasta.
”Jos koti ei ole turvallinen, voi lyhytkin pakotettu aika sisällä olla hyvin vaurioittava.”
Osa nuorista on ottanut hatkat sekä kodista että koulusta. On iso kysymys, kuinka poikkeustila vaikuttaa heidän päihteiden käyttöönsä, koulunkäyntiinsä ja turvallisuuteensa.
Pekkarinen kantaa huolta myös lasten oikeudesta riittävään ravintoon.
”Toteutuuko se kaikissa perheissä? Tuntuu, että monet perusperheetkin ovat nyt helisemässä.”
Alkoholin myynti ja lähisuhdeväkivalta alkoivat Suomessa kasvaa poikkeustilan alkamisen jälkeen. Turvakotien ja avopalveluiden asiakasmäärät ovat kasvaneet. Yhteiskunnan sulkemisen pelätään myös pahentavan mielenterveysongelmia. Sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa.
KUKAAN ei tiedä, mikä olisi Suomelle paras tie ulos epidemiasta. Päätökset perustuvat väistämättä vajavaiseen tietoon. Silti päätöksiä on tehtävä.
Helsingin yliopiston vt. professori ja lääketieteen tohtori Tomi Mikkola kaipasi tällä viikolla viranomaistiedon avoimuutta kirjoituksessaan Lääkärilehdessä. Hänen mielestään THL:n pitäisi julkistaa sen arvioissa käytetyt mallinnukset. Mikkola korostaa, että hän ei sinänsä kyseenalaista THL:n arvioiden pätevyyttä. Niiden taustaoletukset ja käytetyt muuttujat pitäisi vain kertoa avoimesti.
Tähän saakka THL:n arviot sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativien osuudesta ovat olleet kansainvälisesti vertailtuna alhaisia. Esimerkiksi hallituksen esityksessä ravintolatoiminnan rajoittamisesta sekä valtioneuvoston muistiossa Uudenmaan sulkemisesta on käytetty WHO:n lukuja, jotka antavat mahdollisista skenaarioista paljon synkemmän kuvan.
Sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativien potilaiden määrä on oleellista tietoa, kun koronastrategioita arvioidaan. Mikkolan mielestä THL:n pitäisi kertoa myös potilaiden keski-ikä ja esimerkiksi tiedot perussairauksista ja tupakoinnista. Sekä se, kuinka paljon hoidossa on nuoria ja työikäisiä. Kaikki tämä olisi mahdollista kertoa vaarantamatta koronavirukseen sairastuneiden yksityisyyden suojaa.
”Silloin voisimme paremmin tietää, keille tauti on vaarallinen ja keskustella parhaista mahdollisista tavoista eristää riskiryhmiä”, hän sanoo.
Mikkola muistuttaa, että terveydenhuollossa joudutaan aina tekemään valintoja siitä, kenelle hoitoa voidaan antaa. Näin on esimerkiksi uusien kalliiden lääkehoitojen kohdalla.
”Tätä keskustelua ei aina käydä julkisuudessa, mutta se voi olla tässäkin edessä.”
Mitä pidempään Suomea joudutaan pitämään poikkeustilassa, sitä suurempi paine on tehdä tulevaisuudessa budjettileikkauksia hyvinvointivaltion palveluihin, kuten terveydenhuoltoon.
”Millä hoidamme jatkossa syöpää sairastavat lapset ja muut vakavasti sairaat, jos julkinen talous on kuralla”, Mikkola kysyy kärjistäen.
JOS suomalaiset jaksavat pysyä etäällä toisistaan ja jos virus saadaan näin pidettyä kurissa, Suomi voi siirtyä kohti Etelä-Korean mallia.
Jos se vielä toimii, Suomi saattaisi lopulta selvitä koronaepidemiasta paljon vähemmillä vaurioilla kuin monet muut maat.
Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahaudan suunnitelma toteutuu, rajoitusten purkaminen aloitettaisiin asteittain ja alueittain. Elämää ryhdyttäisiin vapauttamaan ensimmäisenä siellä, missä virus on parhaiten kurissa.
Milloin tämä voisi tapahtua, sitä Tervahauta ei halua ennustaa.
”Toivon, että se päivä koittaisi parin kuukauden kuluessa.”
Viimeksi muokattu:
Ovatkos he koskaan mihinkään poistuneetkaan, ei tietääkseni. Tietämäni ukr-rus-viro-belarus-prolet eivät ole lähteneet mihinkään, eivätkä aio lähteä, koska tietävät paluumahdollisuuden olevan epävarmaa.
Noniin. Pyöritellään vaihtoehtoja, mutta ennustushalut puuttuvat ja maaginen -toivon- päättää pitkän tarinan. Mitä jäi lukijan käteen de facto tästä pitkästä litaniasta? Aivan, ei mitään kouriintuntuvaa, oikeasti.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Täyttä huuhaata.
1. Peruskoulut ja lukiot voidaan avata vaikka huomenna. Ei ne teinit kuole laumoittain, mutta ne levittää taudin laajalle ja vauhdilla.
2. Kenelläkään ei ole tietoa taudin todellisesta levinneisyydestä ja vastustuskykyisen populaation määrästä.
3. Kukaan ei ole osannut mallintaa miten osittainen yhteiskunnan avaaminen vaikuttaa R0 lukuun.
Ihan samaa sanahelinää mitä kaikki työntää pihalle ilman kunnon numero dataa oletusten tueksi ja numeerisia ennusteita kuolleista, vakavasti sairastuneita, tarvittavan testaamisen laajudesta, yms. yms. yms...
Olen itse ollut (vähemmän) hurjassa nuoruudessani pari vuotta vääntämässä dynaamisia malleja ja ennusteita teollisuusmarkkinoista. Kun katsoo tavaraa mitä eri instanssit työntää pihalle... Tuolla osaamisella ei teollisuuspuolella myytäisi yhtään asiakasprojektia.
Ei tässä todellakaan tarvitse mitään virologian PhD:tä, että näkee homman menevän päin persettä.
Snafu ja Gott mit uns!
Tämä taho on kehittänyt influessa-aaltojen ja miksei pandemioidenkin leviämistä mallintavaa työkalua. Shamaanin projekteja rahoittaa mm. DARPA.
https://www.mailman.columbia.edu/pu...ission-fuels-fast-spread-coronavirus-outbreak
Kaikki keskeiset asiat ja ennusteet mitä tuossa on ladottu pöytään ovat osoittautuneet realistisesti mitattavissa olevalla tarkkuudella oikeiksi, vaikka esim. oireettomien (ja muita tartuttavien) tartunnan saaneiden olemassaoloa pidettiin tälläkin foorumilla tiettyjen tahojen toimesta täysin mahdottomana. Kun oli itse tehty jotain täysin asiaan liittymätöntä mallintamista jollain toisella alalla, niin tieto oli herralla varma miten pandemiankin osalta homma toimii.
Internetin parviäly oli jälleen kerran viranomaisia edellä. Jää nähtäväksi toistuuko sama maskien suhteen.
Aivan, samoin kuin talvisodan alkaessa todettiin, että kun päästetään tarpeeksi neuvostosotilaita maahan syntyy laumasuoja. Tuottamaton kansanosa viedään Siperiaan, valtaosalla kansaa elämä jatkuu. Kansantuote ehkä putoaa, mutta torjuntastrategia olisi tullut liian kalliiksi. Win-win.
Viron malli oli menestysmalli. Synnytettiin laumasuoja ja tuottamaton kansanosa vietiin Siperiaan. Ei tullut velkapommia. Viro pääsi hyötymään osaa yhteismarkkinoita...
Tuleehan tässä uutta velkaa velan päälle, mutta so what? Kyse on suhteellisesta velkatasosta. Ei tässä tarvi olla huolissaan.
Viimeksi muokattu:
Raivaaja
Kapteeni
Ihan maallikkona asiaa lähestyn mutta nyt kun raha on ilmaista niin pistäisin valtion piikin auki, ja tukea yrityksille ja työntekijöille. Kaikki valtiot samassa kusessa, kreikka ja italia poskettomissa veloissa ennen kriisiä ja silti sillä väki on ja viini virtaa. Sillain rima kumminkin että täysin zombi-firman kuolevat pois mutta tolkun yritykset pysyisivät.
Covid-19 on terveyden poikkeustila jonka ei pitäisi paskoa muita sektoreita.
Nythän valtiot ovat REAGOINEET koronaan ja sulkeneet kaiken, mikä oli pakotettu käsi. Seuraavaksi tulee tienhaara missä ALOITE OTETAAN ja toimitaan OODA loopin jälkeen jos rohkeus riittää ja katsotaan omien toimien tulos. Tai sitten ollaan nurkassa sikiö-asennossa ja itketään kun vituiks män
Covid-19 on terveyden poikkeustila jonka ei pitäisi paskoa muita sektoreita.
Nythän valtiot ovat REAGOINEET koronaan ja sulkeneet kaiken, mikä oli pakotettu käsi. Seuraavaksi tulee tienhaara missä ALOITE OTETAAN ja toimitaan OODA loopin jälkeen jos rohkeus riittää ja katsotaan omien toimien tulos. Tai sitten ollaan nurkassa sikiö-asennossa ja itketään kun vituiks män
Tässäpä on juuri se kriittinen tasapainoilun paikka. Kaverikapitalistit ja yrittäjäjärjestöt yrittävät haalia tappiot veronmaksajan maksettaviksi. Kuolevien sektorien, kuten vähittäiskaupan ja ma-ra -sektorin, pitäisi antaa kaatua. Elinkelpoisista firmoista omistusta tuen vastineeksi. Henkilökohtainen konkurssi mahdollistamaan yrittäminen jatkossa. Roimia starttitukia uusille yrityksille kriisin loputtua.
Sympatiani yleisestit ovat toki yrittäjien ja työntekijöiden puolella. Mutta jos kovista tuloista huolimatta ei ole jäänyt mitään sukan varteen, vaan rahat on pistetty isoihin taloihin, uusiin autoihin ja ulkomaanmatkoihin ilman edes omasta eläkkeestä huolehtimista niin ei ole valtion asia tukea hölmöilyä vastikkeetta.
Viimeksi muokattu: