Paradigma muuttuu. Nyt on vasaroitu ja jonkin ajan päästä voi alkaa tanssin askeleet.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006464169.html
Koronalukko avautuu
Suomi voisi alkaa soveltaa Etelä-Korean mallia koronavirusepidemian torjumiseksi, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja. Jos se onnistuisi, yhteiskuntaa ei tarvitsisi ehkä pitää suljettuna niin pitkään kuin muuten.
Maria Manner HS Tommi Nieminen HS Paavo Teittinen HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 9:00
KAUANKO me suomalaiset joudumme elämään näin? Eristyksissä. Lähikontakteja peläten. Etätöissä. Lapset kotikoulussa. Ystäviä ja läheisiä näkemättä. Kättelemättä ja halaamatta. Ravintolat, uimahallit, harrastukset, terapiat, teatterit – kaikki kiinni.
Mitä kauemmin poikkeustila kestää, sitä kalliimpi on hinta. Työttömyyttä, konkursseja, sosiaalisia ongelmia, joiden vaikutukset voivat ulottua pitkälle.
Siksi on kohtalonkysymys, kuinka avoin tai suljettu on Suomi kesällä 2020.
Monessa Euroopan maassa mietitään jo tarkasti, kuinka uuden koronaviruksen aiheuttamasta kriisivaiheesta päästään ulos.
Saksan sisäministeriö on esittänyt siirtymistä laajaan testaukseen, tartunnan saaneiden eristämiseen ja tartuntaketjujen jäljittämiseen puhelimien mobiilitietojen avulla. Esikuvana toimii Etelä-Korea. Tanskan pääministeri taas on luvannut, että jos tanskalaiset jaksavat vielä pääsiäisen yli pitää etäisyyttä, hallitus voi alkaa vähitellen purkaa rajoituksia. Islannissa testataan eniten maailmassa, ja sielläkin kehitetään puhelinsovellusta tartuntojen jäljitykseen.
Suomen hallitus on ottanut käyttöön kovia rajoituksia ja lisännyt nopeasti testikapasiteettia, mutta poikkeustilan purkamisesta ja tulevaisuudesta pääministeri
Sanna Marinin hallitus on toistaiseksi puhunut hyvin vähän.
MILLAINEN voisi olla Suomen malli tästä eteenpäin?
Juuri nyt näyttää siltä, että poikkeustila ja rajoitukset purevat. Tartuntojen määrä kasvaa yhä, mutta ei ollenkaan niin pelottavaa tahtia kuin joissain muissa maissa. Lauantaina Suomessa ilmoitettiin tosin uusia tartuntoja 267 eli selvästi enemmän kuin aiempina päivinä. Kasvu on huolestuttavaa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) mukaan se saattaa osittain johtua myös testaamisen lisäämisestä.
Silti on vielä liian aikaista tehdä suuria johtopäätöksiä. Tartunnat voivat ryöpsähtää uuteen nousuun, mutta joka tapauksessa Suomen maltilliset tartuntakäyrät ovat antaneet toivoa.
Toistaiseksi hallitus on päättänyt, että poikkeustila ja rajoitustoimet jatkuvat niin, että iso osa niistä on voimassa pitkälle toukokuuhun.
Vielä maaliskuun loppupuolella Suomen hallituksessa ja THL:ssä ajateltiin, että viruksen eteneminen on vääjäämätöntä ja että se pysähtyy vasta niin sanottuun laumaimmuniteettiin. Se tarkoittaa, että väestöön muodostuu immuniteetti, kun riittävän suuri määrä ihmisistä on taudin sairastanut. Siksi keskeistä oli hidastaa epidemiaa ja suojata riskiryhmiä.
Strategiassa on kuitenkin ongelmia. Tautihuipun tasaaminen niin, että terveydenhuolto ja erityisesti sairaaloiden teho-osastot selviytyisivät potilasmäärästä, saattaisi edellyttää poikkeustilan ja rajoitusten ylläpitämistä selvästi nyt suunniteltua pidempään. Ja jos iso osa väestöstä saisi tartunnan, se tarkoittaisi luultavasti joka tapauksessa tuhansia koronavirukseen kuolevia suomalaisia.
Mutta montako kuukautta poikkeustilaa Suomi kestää?
Missä vaiheessa edessä ovat hyvinvointivaltion leikkaukset, jos yritykset kaatuvat, työttömyys kasvaa, verotulot romahtavat ja sosiaali- ja terveysmenot lisääntyvät?
NÄYTTÄÄ siltä, että runsaan viikon aikana Suomi on käytännössä muuttanut linjaansa. Näin arvioi myös terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.
”Vähitellen ollaan vaihtamassa kurssia. Pyritään myös tukahduttamaan virusta, eikä vain hidastamaan epidemiaa”, hän sanoo.
......
”Painuisihan se alle yhden, jos porukka on pottukuopassa viikkokausia eikä kukaan tapaa ketään”, Tervahauta sanoo. ”Mutta meidän on hoidettava vanhuksia, terveydenhuoltohenkilökunnan on käytävä töissä, kaupat on pidettävä auki. Minusta rajoitustoimet ovat jo voimakkaita, enkä pidä realistisena, että niitä enää tiukennettaisiin.”
Virusta ei ehkä saada tukahdutettua, mutta sen leviämistä voidaan silti hidastaa paljon. Siksi Tervahauta näkee nyt uudenlaisen mahdollisuuden toimia kesällä 2020.
Hän kutsuu tätä hybridistrategiaksi: ensin hidastetaan viruksen leviämistä riittävästi, sitten aletaan purkaa rajoituksia asteittain ja pidetään samalla virus aisoissa. Se onnistuu laajalla testaamisella, tartuntaketjujen nopealla jäljittämisellä ja altistuneiden tehokkaalla eristämisellä.
”Meillä on ajatus, että ikkuna voisi olla auki tällaiselle hybridimallille. Että se olisi vielä Suomen oloissa mahdollinen.”
...........
Juuri tästä syystä tähän juttuun haastatellut taloustieteilijät katsovat, että jos on jokin keino nopeuttaa rajoitustoimien höllentämistä, siihen kannattaa käyttää tarvittaessa vaikka useita miljardeja euroja.
On hyvin epätodennäköistä, että epidemian taltuttamisen kustannus voisi nousta suuremmaksi kuin pitkittyvien rajoitustoimien aiheuttama lasku.
www.hs.fi
yle.fi
puheenvuoro.uusisuomi.fi