Darvin. Charles Darvin..
Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
Kieltämättä moni ihmettelee THL:n toiminnan hitautta. Olen kuitenkin ilahtunut siitä, että THL:n pääjohtaja muutti näkemystään. Syytä voin vain arvella.
Vonka
Supreme Leader
Tavattoman kiinnostavaa on, miksi maahanmuuttajayhteisöt sairastavat enemmän.
Tästä viestistä on nyt 20 päivää.
Mielenkiintoisia ovat myös Yhdysvaltain osavaltiokohtaiset tilastot. Kaliforniassa on hiukan parempi tilanne kuin Suomessa. Siellä oltiin ilmeisesti etupainotteisia.
Edes Ruotsissa korona ei ole saanut kausiflunssaa tappajana kiinni, mutta lähestyy ja menee ohi.
Sitten Italia ja Espanja...
Jotenkin minulle tulevat mieleeni taudin leviäminen ennen kuin se todetaan, sosiaaliset käytänteet ja antibioottiresistenssi ym. Sitten terveydenhuoltosysteemi. Pitää miettiä.
Ei tämä ole rotukysymys mutta kulttuurikysymys voi osin olla.
Mehän olemme harjoitelleet koko olemassaolomme etäisyyden pitämistä.
Tästä viestistä on nyt 20 päivää.
Mielenkiintoisia ovat myös Yhdysvaltain osavaltiokohtaiset tilastot. Kaliforniassa on hiukan parempi tilanne kuin Suomessa. Siellä oltiin ilmeisesti etupainotteisia.
Edes Ruotsissa korona ei ole saanut kausiflunssaa tappajana kiinni, mutta lähestyy ja menee ohi.
Sitten Italia ja Espanja...
Jotenkin minulle tulevat mieleeni taudin leviäminen ennen kuin se todetaan, sosiaaliset käytänteet ja antibioottiresistenssi ym. Sitten terveydenhuoltosysteemi. Pitää miettiä.
Ei tämä ole rotukysymys mutta kulttuurikysymys voi osin olla.
Mehän olemme harjoitelleet koko olemassaolomme etäisyyden pitämistä.
skärdis
Greatest Leader
Tämä!
Ja vaikka pohan herrat uutisissa poliisivankilalla pelottevatkin, niin suomalaiset kuitenkin keskimäärin ottavat nämä asiat vakavammin kuin jossakin Välimeren rannoilla.
Kaavailin tuossa somaleille hihamerkkiä, tuo taitaisi 
olla vapaana.
olla vapaana.
kaislajääkäri
Eversti
Siinä se olisi vihervasemmistohallitukselle melkoinen jaakobinpaini, kun joutuisivat laittamaan eristykseen Itä-Helsingin mamu-yhteisöt. Perusteita saattaisi median tietojen perusteella olevan...
Heippa,
Muutama havainto tämän päivän uutisoinnista.
HVK:n tiedotustilaisuuden aluksi yritettiin putsata pöytää korostamalla sitä, että HVK toimii itsenäisesti. Tuolla yhdellä lauseella on selvää, että HVK:n sisällä tapahtuu jonkinlainen puhdistus. Tiedotus jatkui siinä hengessä, että kahta myyjää ei pelkästään syytetä, vaan HVK:n sisällä on tapahtunut virheitä, poikapiirin päätöksiä, ja niitä tehneet henkilöt joutuvat vastuuseen. Selkeä viesti oli se, että kiire hankkia maskeja ei antanut oikeutta toimia ja oikoa HVK:n roolia ja Suomen lakia. Hyvä että tähänkin tuli viimein selkokielinen, kaikkien ymmärrettävä ilmoitus.
Tiedotustilaisuudessa käytettiin sanaa auditointi ja mainittiin auditoijan tekijä KPMG. Käytännössä KPMG EU -alueella auditoi yksityisen puolen yritysten toimintaa ja myös antaa lausuntoja valtion virastojen mahdolliseen korruptioon liittyvissä kysymyksissä. Palaan tässä takaisin siihen, että virolainen pankki jäädytti virossa olevan tilin ja koska siihen liittyi Kiina ja rikosrekisterin omaavia henkilöitä, joilla on vähintäänkin epäilyksiä seksikaupasta, asiasta on virolaisen pankin ilmoitettava Europolille.
Toinen asia, joka tuli tänään selkeästi esille on se, että vastuu siitä, että kunnilla on hengityssuojia on lähtökohtaisesti kunnilla. HVK on täydentäjä. Tähän liittyi A-studion outo toteamus, että ”nyt on sovittu”, että HVK hoitaa keskitetysti hankinnat. Tuossa kohtaa ministeri Pekosen olisi jälleen pitänyt toimia ja tehdä valtioneuvoston asetus asiasta, koska HVK:n roolia muutetaan. Eipä ole näkynyt asetusta eikä Pekosta.
Uutinen tältä päivältä oli myös se, että presidentti Niinistö on ollut yhteydessä Kiinan presidentti Xi:hin. Kun liikutaan tällä tasolla, on melko selvää, että Niinistö ei tule ottamaan omalla kaudellaan Kiinan ihmisoikeustilanteeseen. Ja hallitus tuskin tulee olemaan vastaan, jos Kiina haluaa lisää kapasiteettia Jätkäsaaren satamaan tai haluaa rahoittaa Helsinki-Tallinna tunnelia. Jätkäsaaresta on rautatieyhteys Shanghaihin saakka.
Simpauttaja
Muutama havainto tämän päivän uutisoinnista.
HVK:n tiedotustilaisuuden aluksi yritettiin putsata pöytää korostamalla sitä, että HVK toimii itsenäisesti. Tuolla yhdellä lauseella on selvää, että HVK:n sisällä tapahtuu jonkinlainen puhdistus. Tiedotus jatkui siinä hengessä, että kahta myyjää ei pelkästään syytetä, vaan HVK:n sisällä on tapahtunut virheitä, poikapiirin päätöksiä, ja niitä tehneet henkilöt joutuvat vastuuseen. Selkeä viesti oli se, että kiire hankkia maskeja ei antanut oikeutta toimia ja oikoa HVK:n roolia ja Suomen lakia. Hyvä että tähänkin tuli viimein selkokielinen, kaikkien ymmärrettävä ilmoitus.
Tiedotustilaisuudessa käytettiin sanaa auditointi ja mainittiin auditoijan tekijä KPMG. Käytännössä KPMG EU -alueella auditoi yksityisen puolen yritysten toimintaa ja myös antaa lausuntoja valtion virastojen mahdolliseen korruptioon liittyvissä kysymyksissä. Palaan tässä takaisin siihen, että virolainen pankki jäädytti virossa olevan tilin ja koska siihen liittyi Kiina ja rikosrekisterin omaavia henkilöitä, joilla on vähintäänkin epäilyksiä seksikaupasta, asiasta on virolaisen pankin ilmoitettava Europolille.
Toinen asia, joka tuli tänään selkeästi esille on se, että vastuu siitä, että kunnilla on hengityssuojia on lähtökohtaisesti kunnilla. HVK on täydentäjä. Tähän liittyi A-studion outo toteamus, että ”nyt on sovittu”, että HVK hoitaa keskitetysti hankinnat. Tuossa kohtaa ministeri Pekosen olisi jälleen pitänyt toimia ja tehdä valtioneuvoston asetus asiasta, koska HVK:n roolia muutetaan. Eipä ole näkynyt asetusta eikä Pekosta.
Uutinen tältä päivältä oli myös se, että presidentti Niinistö on ollut yhteydessä Kiinan presidentti Xi:hin. Kun liikutaan tällä tasolla, on melko selvää, että Niinistö ei tule ottamaan omalla kaudellaan Kiinan ihmisoikeustilanteeseen. Ja hallitus tuskin tulee olemaan vastaan, jos Kiina haluaa lisää kapasiteettia Jätkäsaaren satamaan tai haluaa rahoittaa Helsinki-Tallinna tunnelia. Jätkäsaaresta on rautatieyhteys Shanghaihin saakka.
Simpauttaja
Viimeksi muokattu:
Onneksi oli pitkät pyhät, oli aikaa ennakkoon askarrella DIY-maskeja, nythän niitä tarvitaan vai mitä?
Olenkin vähän vihjannut aiemmissa viesteissäni, että aika paljon yritystoiminnassa "kusetetaan" ja siksi minusta on tullut kyyninen.Kun näissä palaa pohjaan, niin inhoittava yhteiskunta joutuu aina siivoamaan jälkiä.Nää ns. yksityiset --hoiva--kodit on pantava kyllä kovaan syyniin vielä tässä maassa.
Laatua jo vuodesta 1990...
Tätä jo hieman näin silmissäni, kun Ohisalo laittaa somalit karanteeniin
Lapinukko
Respected Leader
Kyse saattaa olla erityisen haavoittuvista vähemmistöistä. Missäs Taponen on nyt, twitterissä, itäkeskuksessa vaiko rajalla?
Tässähän tämä onkin ja silti samassa kaupungissa 9-kertaa enemmän tartuntoja. Hidas on prosessi tai sitten ei yksinkertaisesti kiinnosta mitä sanotaan ja ohjeistetaan. Monessakin mielessä.
Somaleita tuli Suomeen jo lähes kolmekymmentä vuotta sitten.On ollut mahdollisuus kotiutua ja työllistyä.Heikosti on mennyt.Wikistä taustaksi ""
Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta.[11] Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Somalien diasporaksi kutsuttiin laajamittaista maastamuuttoa. Suomessa turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.[12][13]
Somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun lamakauden alkuun. Pakolaisinfo.fi:n mukaan se aiheutti mediakohun, joka leimasi heidät pitkäksi aikaa. Etenkin alkuaikoina uutisointi oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia.[14] Helsingin alueen ulkopuolelle sijoitetut Somaliasta saapuneet turvapaikanhakijat kokivat ongelmaksi perinneruokien valmistamisen mahdottomuuden sekä vapaa-ajan aktiviteettien puutteen.[15]
Somalien kotoutumista haittasi 1990-luvulla myös lukutaidottomuus ja tottumus käyttää ennemmin puhuttua kuin kirjoitettua tietoa[16]. Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia Somaliassa syntyneistä 18–64-vuotiaista Suomessa asuneista maahanmuuttajista ei osannut lukea lainkaan tai heillä oli puutteellinen lukutaito. Lukutaidottomuus oli lähinnä naisten ongelma, sillä kaksitoista prosenttia ryhmän naisista ei osannut lukea tai omasi puutteellisen lukutaidon samalla kun miesten joukossa oli vain alle prosentti lukutaidottomia. [17] Riku Perhoniemen ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimuksen mukaan somalit kokevat syrjintää useimpia muita maahanmuuttajaryhmiä enemmän, mistä syystä he ovat eristäytyneet omiin ryhmiinsä.[18]
Monitori-lehden toimittaja Tuomo Tarvas kirjoitti vuonna 2009, että ”toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Vanhempien kotoutumista haittaa suomalaisten haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Hän kuitenkin huomauttaa, että ”heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Näin hän tiivistää filosofian maisteri Hawa Aallon pro gradu -tutkielman päähavainnot.[19] Myöhemmin arviot ovat muuttuneet, ja Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen totesi somalinuorista elokuussa 2017, että tällä hetkellä merkit eivät ole parhaat mahdolliset mitä tulee koulumenestykseen ja etenemiseen työmarkkinoilla.[20]
Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita.[21] Edelleenkään tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea[22][23].
Työllisyys ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2003 Suomessa asuvien Somalian kansalaisten huoltosuhde (väestö/työlliset) oli 9,7. Se oli kahdestatoista suurimmasta ulkomaalaisryhmästä heikoin. Koko väestön osalta huoltosuhde oli 2,2.[24] Suomessa asuvien Somalian kansalaisten työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 55,2 % ja työllisyysaste 21,7 % vuonna 2008.[25] Somalialaisten työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi.[26] Kesällä 2017 työttömyysaste oli edelleen lähes 55 %.[20]
Joka neljännellä Somaliasta tulleella maahanmuuttajalla ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän on ennustettu korjaantuvan nopeasti suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta.[27] Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä elokuussa 2017 Länsi-Suomen Somaliseuran puheenjohtaja Sagal Mohamud Ali totesi olevansa huolestunut toisen polven somaleista.[20]
Perusasteen jälkeisissä tutkintoon tähtäävissä opinnoissa somaliankieliset muodostivat 2,7 % vieraskielisistä opiskelijoista. Somaliankielisten osuus vieraskielisestä väestöstä vuoden 2007 lopussa oli 5,67 %.[28] Suurin osa somaleista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa.[29]
Järjestöt
Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta.[11] Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Somalien diasporaksi kutsuttiin laajamittaista maastamuuttoa. Suomessa turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.[12][13]
Somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun lamakauden alkuun. Pakolaisinfo.fi:n mukaan se aiheutti mediakohun, joka leimasi heidät pitkäksi aikaa. Etenkin alkuaikoina uutisointi oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia.[14] Helsingin alueen ulkopuolelle sijoitetut Somaliasta saapuneet turvapaikanhakijat kokivat ongelmaksi perinneruokien valmistamisen mahdottomuuden sekä vapaa-ajan aktiviteettien puutteen.[15]
Somalien kotoutumista haittasi 1990-luvulla myös lukutaidottomuus ja tottumus käyttää ennemmin puhuttua kuin kirjoitettua tietoa[16]. Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia Somaliassa syntyneistä 18–64-vuotiaista Suomessa asuneista maahanmuuttajista ei osannut lukea lainkaan tai heillä oli puutteellinen lukutaito. Lukutaidottomuus oli lähinnä naisten ongelma, sillä kaksitoista prosenttia ryhmän naisista ei osannut lukea tai omasi puutteellisen lukutaidon samalla kun miesten joukossa oli vain alle prosentti lukutaidottomia. [17] Riku Perhoniemen ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimuksen mukaan somalit kokevat syrjintää useimpia muita maahanmuuttajaryhmiä enemmän, mistä syystä he ovat eristäytyneet omiin ryhmiinsä.[18]
Monitori-lehden toimittaja Tuomo Tarvas kirjoitti vuonna 2009, että ”toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Vanhempien kotoutumista haittaa suomalaisten haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Hän kuitenkin huomauttaa, että ”heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Näin hän tiivistää filosofian maisteri Hawa Aallon pro gradu -tutkielman päähavainnot.[19] Myöhemmin arviot ovat muuttuneet, ja Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen totesi somalinuorista elokuussa 2017, että tällä hetkellä merkit eivät ole parhaat mahdolliset mitä tulee koulumenestykseen ja etenemiseen työmarkkinoilla.[20]
Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita.[21] Edelleenkään tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea[22][23].
Työllisyys ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2003 Suomessa asuvien Somalian kansalaisten huoltosuhde (väestö/työlliset) oli 9,7. Se oli kahdestatoista suurimmasta ulkomaalaisryhmästä heikoin. Koko väestön osalta huoltosuhde oli 2,2.[24] Suomessa asuvien Somalian kansalaisten työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 55,2 % ja työllisyysaste 21,7 % vuonna 2008.[25] Somalialaisten työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi.[26] Kesällä 2017 työttömyysaste oli edelleen lähes 55 %.[20]
Joka neljännellä Somaliasta tulleella maahanmuuttajalla ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän on ennustettu korjaantuvan nopeasti suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta.[27] Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä elokuussa 2017 Länsi-Suomen Somaliseuran puheenjohtaja Sagal Mohamud Ali totesi olevansa huolestunut toisen polven somaleista.[20]
Perusasteen jälkeisissä tutkintoon tähtäävissä opinnoissa somaliankieliset muodostivat 2,7 % vieraskielisistä opiskelijoista. Somaliankielisten osuus vieraskielisestä väestöstä vuoden 2007 lopussa oli 5,67 %.[28] Suurin osa somaleista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa.[29]
Järjestöt
YliKoo
Greatest Leader
Suomi on Euroopan rasistisin maa, vaimitensenytoli 
”On mahdollista, että tiedotuksessa on toimittu suomenkieliset tiedotteet edellä”
www.is.fi
Ei kai
”On mahdollista, että tiedotuksessa on toimittu suomenkieliset tiedotteet edellä”
Somalinkielisten koronavirustartunnat kovassa kasvussa Helsingissä – HUSin Tuominen: ”Viestinnässä parantamista”
On mahdollista, että tiedotuksessa on toimittu suomenkieliset tiedotteet edellä ja että somalinkielisessä tiedottamisessa on ollut viivettä, HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoo Ilta-Sanomille.
www.is.fi
Ei kai
Solidsnake
Respected Leader
Sana vastuullinen on kokenut inflaation jo aikaa sitten vrt vastuullinen media ym
JR49
Respected Leader
Kyl mää kauhiast ihmettele.Suomi on Euroopan rasistisin maa, vaimitensenytoli
”On mahdollista, että tiedotuksessa on toimittu suomenkieliset tiedotteet edellä”
Somalinkielisten koronavirustartunnat kovassa kasvussa Helsingissä – HUSin Tuominen: ”Viestinnässä parantamista”
On mahdollista, että tiedotuksessa on toimittu suomenkieliset tiedotteet edellä ja että somalinkielisessä tiedottamisessa on ollut viivettä, HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoo Ilta-Sanomille.
Ei kai
Jossain uutisessa painotettiin, missä riskissä somalit ovat sairastua, koska työskentelevät palveluammatissa.
No kai palveluammatissa pitää suomea edes auttavasti osata? Ja kuitenkaan ei ymmärretä mitä koronasta puhutaan?
Ja sitten suomea ymmärtävät eivät puhu somaliaksi niille jotka eivät suomea ymmärrä koronariskistä? Ja sitten toisaalta korostavat, että miten ovat yhteisöllisiä ja kerääntyvät yhteen. Mistä ne siellä kamelinaitausparlamenteissaan sitten puhuvat, jos eivät ajankohtaisista asioista. Hiekan hinnasta Mogadishun pörssissä vissiin sitten.
Ja mites nämä muut somaliyhteisöt Pohjoismaissa? Missä sairastuttiin jo aikaa sitten. Kenelläkään ei ole kontakteja niihin, ei sukulaisia, ei ystäviä?
Ja jos on, niin yhteydenpitoa WällähApissa ei sitten vissiin hoideta somalian kielellä, vaan turkmeeniksi tai klingoniksi, kun kerran tietoa ei sieltäkään saada.
Suomalaiset viranomaiset nyt sitten nöyristelee niska kyyryssä ensimmäisenä, että anteeksianteeksikunväärälläkielellätiedotettiinmeidänvika.
Minä lähtisin sitä ratkaisua etsimään ihan toisesta suunnasta kuin somaliankielisen tiedottamisen lisäämisestä. Nyt olisi hyvä paikka viimeisenkin somalin ymmärtää sen ihan oikean integroitumisen edut. Minulla on tutuntuttuna afgaaninuorukainen (ihan oikea nuori) vuoden 2015 aaltoa, joka oppi suomen hyvin puolessa vuodessa. Kun halua oli.
Kiitos ja näkemiin, nyt oli yleisesti avauduttava.
Nhhk
Kenraali
Juu päätöksiä osaavat tehdä mutta aina ne eivät ole lähellekään oikeita.Totta. Svanteilla on pitkä aika kriiseistä.
Voisiko tähän olla yhtenä syynä heidän päätöksentekokykynsä?
Yli 1000 ihmistä kuollut koronaan Ruotsissa – 22 tutkijaa lyttää maan toimet ja kehottaa ottamaan mallia Suomesta
Koronavirusepidemia on vaatinut Ruotsissa jo 1000 ihmisen hengen. Tutkijat vaativat nyt poliitikkoja ottamaan mallia Suomen toimista.
www.iltalehti.fi
Tähän kun vielä miettii sveamamman pakolaispolitiikkaa niin jotenkin tuntuu että ei hyvin mene.