Viking Line saattaa olla konkurssissa ennen syksyä tätä menoa. Finnair myös. Kassa ei kestä.
Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
Voivat elää normaalia elämää rokotteen tuloon asti. Siihenhän se melkein kaikkien strategia pohjaantuu, mutta joutuvat odottelemaan huonommissa olosuhteissa.
Viking Line tullaan pitämään pystyssä huoltovarmuussyistä.
Finnair meni Koronaan miljardin nettokassan kanssa, paljon tuon kokoiselle yritykselle. Kestää aika pitkään tilannetta. Ja valtiohan sen tulee pitämään pystyssä on 100% selvä.
kimmo.j
Respected Leader
Nyt siitä kirjoitetaan lehdissä, joten sen voi sanoa.
Eli julkinen terveydenhuolto ei kykene testaamaan enmpää kuin se nyt testaa. Yksityisellä puolella on kapasiteettia, mutta sitä ei haluat käyttää.
Hintakin on yksityisellä 5€ halvempi per testi, joten siitäkään ei saa selitystä.
Tämän jälkeen mietitte sitä jäljitystä ja miksi sitä tehdään niin vähän.
www.is.fi
Koronatestit ilmaiseksi kaikkialla? Yksityisten terveysjättien ja STM:n välille kehkeytymässä tiukka kädenvääntö
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva, Timo Aalto, Emmi Korhonen / Lehtikuva, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Jaa
Julkaistu: 27.4. 17:18
Mehiläisen toimitusjohtajan mielestä hallituksen tulisi linjata myös yksityissektorin koronatestaukset maksuttomiksi kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriöllä eri näkemys toimintamallista.
Suomessa ollaan lisäämässä merkittävästi koronavirustestaamista. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) linjasi jo huhtikuun alkupuolella, että tavoitteena on edetä jopa 10 000 testin vuorokausitahtin. Nyt testejä tehdään noin 3500 per päivä.
Ministerin mukaan julkinen sektori ei selviä urakasta yksin, vaan myös yksityisiä terveystoimijoita tarvitaan apuun. Mutta miten tavoite toteutetaan käytännössä?
Testaamisesta on kehkeytynyt kulisseissa jo iso kädenvääntö sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyörittämän julkisen testaussektorin sekä yksityisten terveysjättien välille. Julkiseksi turbulenssiksi vääntö saattaa eskaloitua, mikäli maan hallitus ei takaa kansalaisille maksutonta testausta myös yksityissektorilla. Nyt testit ovat ilmaisia vain julkisella puolella.
– Ensinnäkin on selvää, ettei Suomessa millään pystytä tekemään 10 000:tä testiä päivässä ilman yksityistoimijoiden apua. Tämän faktan ministeri Kiuru toikin jo aiemmin esiin, kun hän puhui tavoitteen toteutumisen vaativan, että yksityissektori tuottaisi noin 3000 testiä per päivä, Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo.
– Toiseksi ilmaiselle testaukselle löytyy suuri yhteiskunnallinen intressi, koska kyse on yleisvaarallisesta tartuntataudista. Tämä on kansalaisuusoikeuskysymys. Ratkaisu olisi helppo: valtion tulisi ainoastaan päättää, että testaaminen on jokaiselle suomalaiselle maksutonta, tapahtui käynti sitten terveyskeskuksessa, työterveysasemalla tai yksityisellä lääkäriasemalla.
Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Järvenpää ja muut IS:n haastattelemat yksityistoimijat nojaavat faktaan, jonka mukaan yli puolet Suomen kaikista avoterveydenhuollon lääkärikäynneistä ja niihin liittyvästä diagnostiikasta on yksityisen sektorin tuottamaa.
– Tällä hetkellä STM kieltäytyy korvaamasta covid-19-testauksen kuluja käytännössä puolelle väestöstä, mikä on selkeä epäkohta. Kun samaan aikaan julkisen puolen testaus ei vedä kunnolla, tämä kaikki johtaa kansantaloudellisiin ongelmiin, ja vaikuttaa sitä kautta välillisesti myös väestön terveyteen, Järvenpää näkee.
– Uskon Suomessa olevan laaja yksimielisyys siitä, että koronaepidemian exit-strategian kulmakivi on systemaattisen testaamisen, hoitamisen jäljittämisen ja eristämisen toteuttaminen. Näin muun yhteiskunnan avaaminen voitaisiin aloittaa.
Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho on samoilla linjoilla. Hänen mielestään valtion tulisi ottaa kaikki irti yksityispuolen testauskapasiteetista.
– Koronakriisin taloudellisestakin näkökulmasta järkevintä olisi tukeutua mahdollisimman laajaan testausjärjestelmään. Selkeintä olisi, jos suomalainen voisi valita, missä paikassa käy testeissä. Työterveyden mallimme ovat osoittaneet, että kykenemme vastaamaan testauksesta ja jäljityksessä tehokkaasti, Iho sanoo.
Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho.
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
– Tapoja on toki muitakin. Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat tehdä palveluostoja yksityissektorilta, kuten jo paikallisesti jossain määrin tapahtuukin. Minimissään yksityispuolen koronatestien olisi kuuluttava KELA-korvausten piiriin. Nyt eivät kuulu, toisin kuin esimerkiksi tavalliset influenssatestit.
STM: Tilannetta tarkastellaan
STM:n osastopäällikkö Pasi Pohjola korostaa, että tällä hetkellä julkisella puolella on enemmän testauskapasiteettia kuin ihmisiä on laajennettujenkin kriteerien mukaisesti viime aikoina testattu. Pohjolan lausunnot kielivät vahvasti siitä, ettei ainakaan STM haluaisi avata pelikenttää.
– Testauskapasiteetin kasvattamisen yksi tarkoitus on, että sillä pystytään vastaamaan riittävän laajaan testaamiseen myös tilanteissa, joissa tartuntojen esiintyvyys on nykytilannetta selvästi korkeampi. Nyt tässä kapasiteetin laajentamisessa toki tarkastellaan myös hankintoja yksityiseltä puolelta, Pohjola näkee.
– Yksityissektorin testaustarjonnan hyödyntämisessä yksinkertaisin malli on se, että julkinen toimija hankkii testauskapasiteettia yksityiseltä, ja sitä kautta myös yksityisen testaus saadaan maksuttomaksi väestölle. Yksityissektorin testaamisen osalta on myös käyty keskustelua mahdollisista sairasvakuutuskorvauksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Pasi Pohjola.
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Yksityissektorin mukaan tämä malli ei välttämättä toimisi siinä vaiheessa, kun testausta lisätään oleellisesti nykyisestä. Janne-Olli Järvenpään mukaan se poikisi mukanaan ”vain uusia ongelmia”.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Ylivoimaisesti toimivin malli olisi, että jokainen voisi mennä testiin siellä, missä normaalistikin terveysasioissa käy. Jos alettaisiin keskitetysti ohjaamaan yksittäisiä ihmisiä tiettyihin pisteisiin, syntyisi turhia pullonkauloja, Järvenpää perustelee.
– Prosessi hidastuisi ja kustannustehokkuus kärsisi.
”Ei kustannuskysymys”
Mikä todellisuudessa on yksityisten toimijoiden kyky vastata testaamishaasteeseen? Järvenpään ja Ihon mukaan testauskapasiteettia löytyy riittävästi.
– Yksityistoimijoilla on koko maan mittakaavassakin riittävä kapasiteetti tehdä lääkärinarviot digiklinikoilla, ottaa näytteet ja auttaa sekä tartuntaketjujen jäljittämisessä että sairastuneiden hoidossa, Järvenpää ruotii.
– Yksin Mehiläinen voi tuottaa noin 3500 testiä vuorokaudessa, ja niin, ettei se minkään testausketjun osalta vähennä tai kilpaile Suomessa muutoin julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa tehtävän testauksen kanssa.
Iho puolestaan alleviivaa, että Terveystalo pystyy ”koko ajan skaalaamaan testauskapasiteettiaan ylöspäin”. Hänen mukaansa yksityispuolen testien lisääminen ei olisi myöskään kustannuskysymys.
– Julkinen sektori on indikoinut yksittäisen testin hinnaksi noin 200 euroa, kun meillä vastaava summa on 195 euroa. On suuri harha, että testaaminen olisi ilmaista julkisella puolella. Ei se ole sitä missään, Iho summaa.
Marko Lempinen
Eli julkinen terveydenhuolto ei kykene testaamaan enmpää kuin se nyt testaa. Yksityisellä puolella on kapasiteettia, mutta sitä ei haluat käyttää.
Hintakin on yksityisellä 5€ halvempi per testi, joten siitäkään ei saa selitystä.
Tämän jälkeen mietitte sitä jäljitystä ja miksi sitä tehdään niin vähän.
Koronatestit ilmaiseksi kaikkialla? Yksityisten terveysjättien ja STM:n välille kehkeytymässä tiukka kädenvääntö
Mehiläisen toimitusjohtajan mielestä hallituksen tulisi linjata myös yksityissektorin koronatestaukset maksuttomiksi kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriöllä eri näkemys toimintamallista.
www.is.fi
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva, Timo Aalto, Emmi Korhonen / Lehtikuva, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Jaa
Julkaistu: 27.4. 17:18
Mehiläisen toimitusjohtajan mielestä hallituksen tulisi linjata myös yksityissektorin koronatestaukset maksuttomiksi kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriöllä eri näkemys toimintamallista.
Suomessa ollaan lisäämässä merkittävästi koronavirustestaamista. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) linjasi jo huhtikuun alkupuolella, että tavoitteena on edetä jopa 10 000 testin vuorokausitahtin. Nyt testejä tehdään noin 3500 per päivä.
Ministerin mukaan julkinen sektori ei selviä urakasta yksin, vaan myös yksityisiä terveystoimijoita tarvitaan apuun. Mutta miten tavoite toteutetaan käytännössä?
Testaamisesta on kehkeytynyt kulisseissa jo iso kädenvääntö sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyörittämän julkisen testaussektorin sekä yksityisten terveysjättien välille. Julkiseksi turbulenssiksi vääntö saattaa eskaloitua, mikäli maan hallitus ei takaa kansalaisille maksutonta testausta myös yksityissektorilla. Nyt testit ovat ilmaisia vain julkisella puolella.
– Ensinnäkin on selvää, ettei Suomessa millään pystytä tekemään 10 000:tä testiä päivässä ilman yksityistoimijoiden apua. Tämän faktan ministeri Kiuru toikin jo aiemmin esiin, kun hän puhui tavoitteen toteutumisen vaativan, että yksityissektori tuottaisi noin 3000 testiä per päivä, Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo.
– Toiseksi ilmaiselle testaukselle löytyy suuri yhteiskunnallinen intressi, koska kyse on yleisvaarallisesta tartuntataudista. Tämä on kansalaisuusoikeuskysymys. Ratkaisu olisi helppo: valtion tulisi ainoastaan päättää, että testaaminen on jokaiselle suomalaiselle maksutonta, tapahtui käynti sitten terveyskeskuksessa, työterveysasemalla tai yksityisellä lääkäriasemalla.
Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Järvenpää ja muut IS:n haastattelemat yksityistoimijat nojaavat faktaan, jonka mukaan yli puolet Suomen kaikista avoterveydenhuollon lääkärikäynneistä ja niihin liittyvästä diagnostiikasta on yksityisen sektorin tuottamaa.
– Tällä hetkellä STM kieltäytyy korvaamasta covid-19-testauksen kuluja käytännössä puolelle väestöstä, mikä on selkeä epäkohta. Kun samaan aikaan julkisen puolen testaus ei vedä kunnolla, tämä kaikki johtaa kansantaloudellisiin ongelmiin, ja vaikuttaa sitä kautta välillisesti myös väestön terveyteen, Järvenpää näkee.
– Uskon Suomessa olevan laaja yksimielisyys siitä, että koronaepidemian exit-strategian kulmakivi on systemaattisen testaamisen, hoitamisen jäljittämisen ja eristämisen toteuttaminen. Näin muun yhteiskunnan avaaminen voitaisiin aloittaa.
Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho on samoilla linjoilla. Hänen mielestään valtion tulisi ottaa kaikki irti yksityispuolen testauskapasiteetista.
– Koronakriisin taloudellisestakin näkökulmasta järkevintä olisi tukeutua mahdollisimman laajaan testausjärjestelmään. Selkeintä olisi, jos suomalainen voisi valita, missä paikassa käy testeissä. Työterveyden mallimme ovat osoittaneet, että kykenemme vastaamaan testauksesta ja jäljityksessä tehokkaasti, Iho sanoo.
Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho.
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
– Tapoja on toki muitakin. Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat tehdä palveluostoja yksityissektorilta, kuten jo paikallisesti jossain määrin tapahtuukin. Minimissään yksityispuolen koronatestien olisi kuuluttava KELA-korvausten piiriin. Nyt eivät kuulu, toisin kuin esimerkiksi tavalliset influenssatestit.
STM: Tilannetta tarkastellaan
STM:n osastopäällikkö Pasi Pohjola korostaa, että tällä hetkellä julkisella puolella on enemmän testauskapasiteettia kuin ihmisiä on laajennettujenkin kriteerien mukaisesti viime aikoina testattu. Pohjolan lausunnot kielivät vahvasti siitä, ettei ainakaan STM haluaisi avata pelikenttää.
– Testauskapasiteetin kasvattamisen yksi tarkoitus on, että sillä pystytään vastaamaan riittävän laajaan testaamiseen myös tilanteissa, joissa tartuntojen esiintyvyys on nykytilannetta selvästi korkeampi. Nyt tässä kapasiteetin laajentamisessa toki tarkastellaan myös hankintoja yksityiseltä puolelta, Pohjola näkee.
– Yksityissektorin testaustarjonnan hyödyntämisessä yksinkertaisin malli on se, että julkinen toimija hankkii testauskapasiteettia yksityiseltä, ja sitä kautta myös yksityisen testaus saadaan maksuttomaksi väestölle. Yksityissektorin testaamisen osalta on myös käyty keskustelua mahdollisista sairasvakuutuskorvauksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Pasi Pohjola.
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Yksityissektorin mukaan tämä malli ei välttämättä toimisi siinä vaiheessa, kun testausta lisätään oleellisesti nykyisestä. Janne-Olli Järvenpään mukaan se poikisi mukanaan ”vain uusia ongelmia”.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Ylivoimaisesti toimivin malli olisi, että jokainen voisi mennä testiin siellä, missä normaalistikin terveysasioissa käy. Jos alettaisiin keskitetysti ohjaamaan yksittäisiä ihmisiä tiettyihin pisteisiin, syntyisi turhia pullonkauloja, Järvenpää perustelee.
– Prosessi hidastuisi ja kustannustehokkuus kärsisi.
”Ei kustannuskysymys”
Mikä todellisuudessa on yksityisten toimijoiden kyky vastata testaamishaasteeseen? Järvenpään ja Ihon mukaan testauskapasiteettia löytyy riittävästi.
– Yksityistoimijoilla on koko maan mittakaavassakin riittävä kapasiteetti tehdä lääkärinarviot digiklinikoilla, ottaa näytteet ja auttaa sekä tartuntaketjujen jäljittämisessä että sairastuneiden hoidossa, Järvenpää ruotii.
– Yksin Mehiläinen voi tuottaa noin 3500 testiä vuorokaudessa, ja niin, ettei se minkään testausketjun osalta vähennä tai kilpaile Suomessa muutoin julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa tehtävän testauksen kanssa.
Iho puolestaan alleviivaa, että Terveystalo pystyy ”koko ajan skaalaamaan testauskapasiteettiaan ylöspäin”. Hänen mukaansa yksityispuolen testien lisääminen ei olisi myöskään kustannuskysymys.
– Julkinen sektori on indikoinut yksittäisen testin hinnaksi noin 200 euroa, kun meillä vastaava summa on 195 euroa. On suuri harha, että testaaminen olisi ilmaista julkisella puolella. Ei se ole sitä missään, Iho summaa.
Marko Lempinen
Kestäähän se. Kestävätkö työntekijät on sitten toinen kysymys.
Tilanne nyt vain on se, että mitä pikemmin aletaan katsomaan tosiasioita silmiin, sitä pienemmät tuhot ovat. Tällä hetkellä utopioidaan aika paljon näiden rajoitusten kanssa.
Tosiasiat eivät ole vielä tulleet silmille.
Viikkaria varmaan rasittaa Kiinassa valmistuva uusi alus?
Todennäköisesti ja toivottavasti näin. Tutut lentäjät on pitäneet rästilomia, kesälomia ja vasta vähän lomautuksia.
Itse en lennä, kun ei ole konetta. Enkä juuri laivallakaan matkusta, kun tuli sekin myytyä pois.
Pidän silti hyvänä, että suomalaisilla firmoilla olisi kuljetuskapasiteettia.
Elähän nyt. Ratkaisu on ovella. Kun suomalaisia testataan puolitoista vuotta pyhät ja arjet, jäljitetään tartuntaketjuja en tiedä kuka sen tekee, istutaan karanteenissa vuorollamme, niin tauti saa kovan opetuksen. Mulle käy tämäkin -ratkaisumalli-, ei siinä mitään. Koronakaranteenissa käsittääkseni liksa juoksee, eikä tarvitse tavata ketään muita kuin Koronanvastaisen taistelun jäljitysorganisaation väkeä, jotka kolmannenasteenkuulustelevat moneen kertaan, että ketäs se baikal on tavannut tässä viimeisen kolmen viikon mittaan. Luettelo on kyllä pitkähkö, mutta koronanvastaisen taistelun organisaatiossa on syvyyttä, leveyttä ja reserviä.
Lentobisneksessä tuota rahaa kyllä liikkuu aika massiivisia määriä ja tappiot voivat olla valtavia. Esimerkkinä Lufthansa, joka toki on myös merkittävästi Finskiä isompi yhtiö.
Lufthansa tekee tappiota miljoonan tunnissa
Lufthansan talouspuskurit sulavat hyvää vauhtia.
Ihmeellistä Ruotsin hypetystä? Jos olisimme valinneet Ruotsin tien, niin tilanne olisi tällä hetkellä erittäin vaikea, itse uskon niin. Suomen valtio ei taida olla se, joka ihan ensimmäisten joukossa menee konkurssiin ja silloin ei mene Finnairkaan. Ajattelet kovin pessimistisesti, mutta on tässä positiivistakin: Olemme Ruotsin naapuri, ei muuta kuin pakolaiseksi sinne (tämä oli sitten kevennykseksi tarkoitettu).
Vonka
Supreme Leader
Covid-19 tuottaa epävarmuutta, koska siitä tiedetään niin vähän. Tarttumismekanismeista tulee koko ajan uusia oletuksia ja havaintoja, mutta tutkimukset ovat kesken eikä niitä ole vertaisarvioitu. Kenelläkään ei esimerkiksi ole tietoa siitä, miten luja immuniteetti kehittyy ja miten pitkäksi aikaa se kehittyy. Siksi vasta onnistunut rokote tuo helpotuksen. Se ajaa koronan jonnekin marginaaliin, vaikka muuntuessaan se edelleen tartuttelee aika ajoin.
Koska siitä tiedetään niin vähän, tulee jatkuvasti uusia oletuksia, toimittajien puopolointia milloin mistäkin. Se on bisnestä. Kun ihminen pelkää, hän valmistuu liian helposti varmojen mielipiteiden laitokselta sen suhteen, miten yhteiskunnan pitäisi toimia.
Jäitä hattuun. Ei hätä ole tämän näköinen.
Koska siitä tiedetään niin vähän, tulee jatkuvasti uusia oletuksia, toimittajien puopolointia milloin mistäkin. Se on bisnestä. Kun ihminen pelkää, hän valmistuu liian helposti varmojen mielipiteiden laitokselta sen suhteen, miten yhteiskunnan pitäisi toimia.
Jäitä hattuun. Ei hätä ole tämän näköinen.
aj77
Greatest Leader
Koronassa on paljon tietämättä. Monet toipuneet eivät hengitä ja hapetu enää kunnolla. Nuoret saavat aivoinfarkteja ja lapset monitulehdusoireita. Tässä on vasta taudin ensimmäinen aalto
Virus ei ole normaali korona eikä normaali flunssa. Sen ei kuuluisi olla ihmisessä ja seuraukset voi olla mitä vain jopa sille valtavalla massalle joka kantaa tietämättä.
Mutta en usko että tässä uhrataan mitään. Varovaisesti vaan päästetään leviämään niin kauan kun kapasiteettia on hoitaa ja käsitellä ruumiita.
Mun järkeen ei kyllä käy se, että miten Finnair voisi kyetä jatkamaan tästä ikäänkuin mitään virusta ei olisi ikinä ollutkaan. Tämä vuosi tulee vielä kyntämään syvyyksissä. Jengillä varaa jatkossa vähemmän reissata ja moni yritys vähentää työmatkoja.Lentobisneksessä tuota rahaa kyllä liikkuu aika massiivisia määriä ja tappiot voivat olla valtavia. Esimerkkinä Lufthansa, joka toki on myös merkittävästi Finskiä isompi yhtiö.
Lufthansa tekee tappiota miljoonan tunnissa
Lufthansan talouspuskurit sulavat hyvää vauhtia.www.tekniikkatalous.fi
Näin se on. Näemme tällä hetkellä mahdollisesti hyvinvointivaltion viimeisiä aikoja. Jos rokotetta ei kuulu, niin meidän tuntema kotimaa on menetetty. Virossa asiat monessa suhteessa surkeasti mutta pudotus siellä ei ole yhtä paha.
Toivottavasti hyvinvointivaltion päivät eivät ole luetut.
Toivottavasti hyvinvointivaltion päivät eivät ole luetut.
Juuri näin. Me ei olla hätää vielä nähtykään ja toivottavasti ei tulla näkemäänkään.
-uutta tietoa- ja oletuksia tulvii kymenä eetterissä, ei pidä ryhtyä säntäilemään jokaisen -uuden tiedon- perässä tai leikata ranteita auki, jos joku seikka tuntuukin kuumottavalta.
Talousjärjestykset rapsahtelevat, mutta olisivat ne ennen pitkää rapsahdelleet joka tapauksessa. Jos korona antaa boostia kehitykselle, niin minkäpä sille mahtaa....ei mitään.
Lentoyhtiöt tulevat kokemaan rakennemuutoksen. Ne joutuvat sopeuttamaan toimintansa maksavien asiakkaiden mukaan. Jos koneita on liikaa, ne seisovat hangaarissa, jos prolea on liikaa palkkalistoilla, he lähtevät etsimään uutta leipäpuuta.
Suora lentomahdollisuus Hlki-Sumatra ei sitä paitsi ole mikään kansalaisoikeus. Jos löysäläislentäminen tulee kalliimmaksi, so what? Jos firmat oppivat hoitamaan yhteyksiään ulkomaille vähemmällä lentokoneessa kirnuamisella, niin sekin on vain parempi. Poliitikot ym. voidaan tarvittaessa lennättää Brysseliin vaikka intin yhteyskoneilla, tuleepahan niillekin jotain tolkun käyttöä.
Vielä näihin liikennöintiyhtiöihin: siis nyt on kaikin tavoin kustannuspiikki auki valtiolla. Mutta siihen kuvitelmaan ei kannattane tuudittautua, että se jatkuu seuraavaan ja sitä seuraavaan kalenterivuoteen. Velkatodellisuus on olemassa taustalla koko ajan. Ja valtio muuttuu jossain vaiheessa takuulla kitsaammaksi ellei jopa kiristä verorasitettakin....jopa niiltä kuljetusyhtiöiltäkin saatetaan vaatia suoritteita per kassa.
Koronavekselikin lunastetaan, se on siirrettyä verotusta ja leikattuja palveluja. Vai mitä.
Koronavekselikin lunastetaan, se on siirrettyä verotusta ja leikattuja palveluja. Vai mitä.
strelailija
Majuri
Lievä OT: Olen aina luullut, että mansikanpoiminta on urakkatyötä, eli palkka määräytyy poimitun määrän mukaan. Jos näin on, on tämä ukrainalaisten suosiminen todella omituista. Voisi kuvitella vaikka, että suomalaiset eivät ole toivottuja duunareita, koska pitävät ehkä kiinni oikeuksistaan ja työaikasäännöksistä paremmin kuin siirtotyöläiset. Onko tiedossa muita syitä?
Se on urakkatyötä, koska kyseessä on sesonki tuote. Eli marjat pitäisi saada kerättyä tietyssä ajassa ja saada asiakkaille. Tarkoittaa sitä, että homma kusee ja pahasti, jos esim. puolet kerääjistä luovuttaa ensimmäisenä päivänä ja loput eivät jaksa koko päivää. Koeta siinä sitten haalia lisää väkeä hommiin ilman että joudut neuvottelemaan palkat uusiksi.