Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Ylipäällikön päiväkäsky.
Mutta mitä tekisi kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951)? Kuinka hän johtaisi covid-19:n vastaista taistelua? Tyylikkäästi tietenkin, mutta mihin periaatteisiin hän nojaisi?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mita-mannerheim-tekisi-koronakriisissa/5045ea70-bb72-4944-9271-29c0e20449d7
Mutta kuka on Suomen koronamarsalkka?

Risto E. J. Penttilä miettii, mitä annettavaa sotataidon suurilla nimillä olisi koronakriisin hoitamiseen.
Kenraali Carl von Clausewitz (1780–1831) puhui sodan sumusta. Konfliktin keskellä on mahdotonta saada selkeää kokonaiskuvaa tilanteesta. Oikea tieto sekoittuu väärään. Faktat sekoittuvat toiveisiin ja pelkoihin. Vastustajan kyvystä tai tavoitteista ei ole varmuutta.
Miten kokonaiskuva muodostetaan? Siinä meitä auttaa paroni Antoine-Henri Jomini (1779–1869). Hänen mukaansa ”strategia on sodan taiteen harjoittamista kartan ääressä”. Siis sama neuvo: ota etäisyyttä, tarkkaile taistelua viileästi kotkan, eipäästäisenkontiaisen, näkökulmasta. Ja pidä huolta, että logistiikka toimii. Tykeistä ja hengityslaitteista ei ole hyötyä, jos ne eivät päädy oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
Mutta mitä tekisi kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951)? Kuinka hän johtaisi covid-19:n vastaista taistelua? Tyylikkäästi tietenkin, mutta mihin periaatteisiin hän nojaisi?
1. Älä aliarvioi vastustajaasi.
Mannerheimilla ei olisi ollut vaikeuksia seurata tätä neuvoa. Hän johti valkoisen Suomen joukkoja vuonna 1918. Sodassa kuoli reilut 35 000 ihmistä. Samaan aikaan riehuneeseen espanjantautiin kuoli saman verran suomalaisia.
2. Pidä talouden pyörät pyörimässä. Toisen maailmansodan aikana maatalous, teollisuus ja kauppa pyrittiin pitämään toiminnassa, vaikka ilmapommitukset uhkasivat. Kotirintama oli silloin yhtä tärkeä kuin etulinja. Niin on nytkin.
3. Salli alueelliset kokeilut. Jos suomalaiset olisivat johtaneet sotaa kuin venäläiset, emme olisi nähneet motteja emmekä Molotovin cocktaileja. Se, mikä toimii Helsingissä, ei välttämättä toimi harvaanasutulla Pohjanmaalla. Jos koulut ovat kiinni Espoossa, ei niiden tarvitse olla kiinni Kainuussa. Koko maassa ei tarvitse olla samoja sääntöjä. Luovuutta on lupa käyttää.
4. Muista, että lopullinen vastuu on johtajalla. Mannerheim kuunteli asiantuntijoita, delegoi tehtäviä ja teki isoja ja pieniä virheitä. Yhtä virhettä hän ei kuitenkaan tehnyt: hän ei piiloutunut asiantuntijoiden taakse. Sotaa johti Mannerheim. Eivät divisioonan komentajat tai mitaleilla palkitut sotilaat. Hän ei siirtäisi vastuuta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle eikä edes asiantuntijaryhmälle.
2. Pidä talouden pyörät pyörimässä. Toisen maailmansodan aikana maatalous, teollisuus ja kauppa pyrittiin pitämään toiminnassa, vaikka ilmapommitukset uhkasivat. Kotirintama oli silloin yhtä tärkeä kuin etulinja. Niin on nytkin.
3. Salli alueelliset kokeilut. Jos suomalaiset olisivat johtaneet sotaa kuin venäläiset, emme olisi nähneet motteja emmekä Molotovin cocktaileja. Se, mikä toimii Helsingissä, ei välttämättä toimi harvaanasutulla Pohjanmaalla. Jos koulut ovat kiinni Espoossa, ei niiden tarvitse olla kiinni Kainuussa. Koko maassa ei tarvitse olla samoja sääntöjä. Luovuutta on lupa käyttää.
4. Muista, että lopullinen vastuu on johtajalla. Mannerheim kuunteli asiantuntijoita, delegoi tehtäviä ja teki isoja ja pieniä virheitä. Yhtä virhettä hän ei kuitenkaan tehnyt: hän ei piiloutunut asiantuntijoiden taakse. Sotaa johti Mannerheim. Eivät divisioonan komentajat tai mitaleilla palkitut sotilaat. Hän ei siirtäisi vastuuta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle eikä edes asiantuntijaryhmälle.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mita-mannerheim-tekisi-koronakriisissa/5045ea70-bb72-4944-9271-29c0e20449d7
Mutta kuka on Suomen koronamarsalkka?
