Suomessa kytee terveyspommi, jonka lasku voi olla jopa miljardiluokkaa – ”Uhkakuvat alkavat realisoitua”
Liikunnan sanotaan vähentyneen uhkaavasti kaikissa ikäluokissa. Asiantuntijat ovat ”erittäin huolestuneita”.
Asiantuntijat ovat huolissaan koronarajoitusten vaikutuksista kansanterveyteen, sillä liikunnan vähäisyyden vuoksi iso joukko suomalaisista on jo tosi heikossa kunnossa
Marko Lempinen
16.4. 15:30
Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat vaikuttavat olevan erittäin huolissaan suomalaisten nykyisestä fyysisestä kunnosta. Sen katsotaan heikentyneen merkittävästi koronaepidemian aikana.
Liikuntatiloja, esimerkiksi kuntosaleja ja sisäliikuntakenttiä, on jouduttu sulkemaan terveysturvallisuussyistä, ja tämän nähdään odotetusti heijastuneen tilanteeseen. Myös muun muassa etätyön uskotaan passivoittaneen kansaa.
Tehohoidon erikoislääkärin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin laajasti perehtyneen
Hannu Kokin mukaan suomalaiset eivät kerta kaikkiaan liiku enää tarpeeksi – eivät sen paremmin lapset ja nuoret kuin aikuisväestökään.
– Suomessa kytee parhaillaan iso terveyspommi. Koronan hintalappu tuleville vuosille näyttäisi paisuvan hälyttävän suureksi, koska tilanne on pahentunut nimenomaan kuluneen vuoden aikana, Itä-Suomen yliopiston anestesiologian professorina kymmenen vuotta toiminut Kokki näkee.
– Tätä menoa voidaan puhua jopa miljardiluokan laskusta.
”
Kyse ei ole vain lapsista ja nuorista, ongelma koskee koko väestöä.
Kokki pitää kehitystä yllättävänä viime kevään näkymiin nähden. Tuolloin oletettiin, että ainakin ihmisten ulkoliikunta lisääntyisi rajoitustoimien estäessä pitkälti kaiken muun harrastustoiminnan. Osa onkin lisännyt ulkona liikkumista, ja siitä on muodostunut heille säännöllinen elämäntapa.
– Mutta sitten isommalle joukolle liikuntatilojen sulku on vaikuttanut päinvastaisesti: monet eivät ole innostuneet sittemmin minkäänlaisesta liikunnasta, Kokki sanoo.
– Huolestuttavana trendinä pidän sitä, että perinteisiä kuntosalikävijöitä on tämän vuoden puolella tehtyjen totaalisulkujen jälkeen vieraantunut kokonaan liikunnasta.
Kotona tehtävien etätöiden myötä monen suomalaisen liikunta on vähentynyt entisestään.KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
”Iso joukko suomalaisista on jo tosi heikossa kunnossa”
Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori, koronatutkija
Tarja Sironen yhtyy Kokin näkemyksiin. Sironen alleviivaa, että fyysisillä kuntotekijöillä on tutkitusti selvä heijastus paitsi yhteiskunnan terveysmenoihin myös siihen, miten hyvin ihmiset sietävät erilaisia tauteja ja sairauksia.
– Olen koko vuoden ajan harmitellut sitä, miten vähän yhteiskunnassa puhutaan liikunnan ja terveiden elintapojen hyödyistä tällaisena aikana. Ylipaino ja elintapasairaudet lisäävät merkittävästi riskiä sairastaa esimerkiksi korona vakavaoireisena. Useat tehohoitoa vaatineista koronapotilaista ovat olleet juuri joko ylipainoisia tai elintapasairaita, Sironen kertoo.
– Pitäisi ehdottomasti keskustella enemmän siitä, miten suomalaiset saataisiin takaisin liikunnan pariin. Olen nykytilanteesta todella huolissani, iso joukko suomalaisista on jo tosi heikossa kunnossa.
”
Suomalaisten kunto on heikentynyt lyhyessä ajassa oleellisesti.
Tutkimusten mukaan vain puolet 7–12-vuotiaista ja alle viidesosa 13–17-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Juuri päivitetyn liikuntasuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua minimissään tunnin verran päivittäin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Kyse ei ole vain lapsista ja nuorista, ongelma koskee koko väestöä. Jo nyt on vastaanottotasolla nähtävissä, että suomalaisten kunto on heikentynyt lyhyessä ajassa oleellisesti, ja siihen olisi jo syytä puuttua, työterveyshuollon erikoislääkäri
Marjo Rissanen näkee.
Monien liikuntaharrastukset ovat loppuneet kokonaan, kun liikuntatilat ovat olleet suljettuna.KUVA: COLOURBOX
Miksi kaikki liikuntatilat on niputettu?
Monet kuntosali- ja liikuntatilayrittäjät ovat kummastelleet sitä, miksi kaikki liikuntatilat on niputettu sulkupäätöksissä samaan pussiin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Ravintolarajoitustenkin kohdalla on koronamatkan aikana pystytty tekemään kohdennettuja päätöksiä, eli yökerhoja ja baareja on suljettu, mutta samaan aikaan muun muassa työpaikkaravintoloita on pidetty auki, kuntosaliketju Fressin sekä terveys- ja hyvinvointiketju Fysiolinen omistaja
Hannu Välikoski muistuttaa.
– Samalla tavalla liikuntapuolella pystyttäisiin varmasti tekemään haravointia siinä, mitkä paikat ovat oikeasti korkean tartuntariskin paikkoja ja mitkä eivät. Meillä on ollut 12 viime kuukauden aikana kaksi miljoonaa terveyttä edistävää liikuntakäyntiä ja korona-altistumisia vain kolme.
”
Monet ikäihmiset eivät ole harrastaneet liikuntaa yli vuoteen.
Koronatutkija Sironen allekirjoittaa pitkälti näkemyksen. Samaan hengenvetoon hän korostaa, että viranomaisten rajoitustoimet ovat olleet paikallaan, koska ”epidemia on pitänyt saada hallintaan”.
– Koronarajoitukset ovat aina kokonaisuus, ja on hyvin vaikea määritellä, miten paljon mitkäkin sulkutoimet vaikuttavat tartuntojen laskuun. Tapausmäärät lähtivät tippumaan jo ennen kuntosalien sulkua, joten tämänhetkinen tartuntalasku on todennäköisesti johtunut aiemmista toimista, kuten ravintolasulusta, Sironen linjaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Kuntosaleissa on se hyvä puoli, että niissä mahdollisten tartuntojen jäljitettävyys onnistuu hyvin, koska asiakkailla on käytössään leimauskortit.
Asiantuntijat toivovat ykskantaan, että epidemia hellittäisi pian ja liikuntatiloja pystyttäisiin avaamaan mahdollisimman nopeasti. Tämänhetkisten näkymien perusteella esimerkiksi kuntosalit pysyvät kiinni ainakin huhtikuun loppuun asti.
– Tilanne on todella haastava ikäihmistenkin kannalta, koska heistä monet eivät ole harrastaneet liikuntaa yli vuoteen. Sen uhkakuvat alkavat realisoitua.
Kokki muistuttaa, että liikuntasuositusten mukaan monet ikäihmiset tarvitsisivat lisää lihaskestävyyttä, liikkuvuutta ja tasapaino-ominaisuuksia, koska sitä kautta ehkäistiin mm. kaatumisriskejä.
– Positiivista on, että yli 70-vuotiaiden rokotukset ovat jo hyvällä mallilla. Mutta toivottavasti epidemiasta päästäisiin pian, jotta syntyneisiin epäkohtiin ehdittäisiin vielä puuttua.