Onkohan näiden koronarokotteiden teho lainkaan sellainen kun valmistajat on kehuneet. Aiemmin siis tätä tekniikkaahan (mRNA) ei vuosikausien kokeilujen jälkeen (v. 1990 alkaen:
https://www.nature.com/articles/nrd.2017.243 ) saatu toimimaan vaan nyt hätätilalupien kautta (joissa USA:ssa ei tosin pystytty noudattamaan edes hätätilaluvan protokollia että saatiin rokote hyväksyttyä, riippumaton eettinen asiantuntijatyöryhmä jäi kokoamatta) ne yhtäkkiä toimivat. Niiden piti siis:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudi...avirus/rokotteiden-teho-koronavirusta-vastaan
"mRNA-rokotteiden suojateho laboratoriovarmistettua koronavirustautia vastaan on ollut kontrolloiduissa tutkimuksissa noin 50 prosenttia kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta ja lähes 90 prosenttia 3-4 viikon kuluttua. Laajan käytön yhteydessä tehdyissä havainnoivissa tutkimuksissa mRNA-rokotteiden suojateho on osoittautunut tätäkin paremmaksi erityisesti alkuperäisten viruskantojen aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, noin 95 prosenttia, ja hyväksi myös virusmuunnoksien aiheuttamaa tautia vastaan, 75–85 prosenttia."
Nyt Kanta-Hämeessä sairaalapotilaiden saadessa koronan sairaalassa ei ollut kuolleisuuden kannalta juurikaan väliä oliko saanut koronarokotteen vai ei. Lukumääräthän on vähäisiä mutta infektoituneista sairaalapotilaista kuoli noin kolmannes riippumatta siitä, oliko saanut 1. pistoksen (11/41=27%) vai 0 pistosta (5/14=36%). Kahdesta molemman koronarokoteannoksen saaneesta kuoli se toinen. Tässä luultavasti kyseessä intialaisvariantti mutta silti.
Pointtinahan rokotuksille on että niiden pitäisi suojata heikoimmassa tilanteessa olevat riskiryhmät, terveet ja nuoremmat pärjäisivät ilmankin. No tässä henkilökunta on pärjännyt hyvin mutta ne riskiryhmät ei.
https://yle.fi/uutiset/3-11963971
Korona jylläsi Kanta-Hämeen keskussairaalassa: 17 kuollut, valtaosa sairastuneista saanut ensimmäisen rokotteen