FAQ: Suomi ja koronavirustestaus
JAANA WESSMAN·
SUNDAY, 15 MARCH 2020·6 MINUTES
Miksi Suomessa ei enää testata koronaviruksen varalta?
Suomessa testataan näytteitä koronavirusepäilyiltä koko ajan niin nopeasti kuin pystytään. Kaikki testikapasiteetti on käytössä ja lisää hankitaan koko ajan. Testausta ei ole missään vaiheessa suunniteltu lopetettavaksi.
Miksi sitten ei testata samoja ihmisiä kuin ennen?
Koska testejä on rajallisesti, kaikkia epäilyjä ei voida testata. Epidemian alkuvaiheessa pyrittiin löytämään tautia sairastavat henkilöt ja eristämään heidät ja heidän kontaktinsa, jotta tauti ei leviäisi. Silloin oli tärkeää testata lieväoireisia ihmisiä, jotka olisivat voineet saada tartunnan, jotta nimenomaan heitä ja heidän läheisiään pystyttiin neuvomaan välttämään sosiaalista kontaktia. Nyt taudin edettyä on annettu yleiset ohjeet, että vähänkin flunssaoireisten ihmisten pitää joka tapauksessa ehdottomasti pysyä pois töistä/koulusta/yleisiltä paikoilta ja kaikkien, myös terveiden, välttää muuta kuin välttämätöntä lähikontaktia, joten positiiviseksi toteaminen ei lievemmin oireisten kohdalla enää muuttaisi toimintaa niin paljoa. Testausta suunnataan siksi ihmisiin, jotka eivät voi pysytellä pois kontaktista riskiryhmien kanssa (esimerkiksi sairaaloiden henkilökuntaa ja potilaita), jotta pystytään katkaisemaan niitä tartuntaketjuja.
Eikö olisi hyvä testata laajemmin? Eikö varmuus kuitenkin muuttaisi asian vakavuutta myös lieväoireisten kohdalla?
Kyllä. Jos testikapasiteettia olisi tarpeeksi, epäilyjä kannattaisi tutkia laajemmin. Ei kuitenkaan ehkä ihan joka nuhapotilasta - mikään testi ei ole sataprosenttisesti aina oikeassa, joten mitä enemmän testejä tehdään, sitä useampi saa negatiivisen tuloksen vaikka oikeasti sairastaakin koronaa. Väärä negatiivinen voisi aiheuttaa väärää turvallisuuden tunnetta, joka lisäisi riskien ottoa ja tartuttavuutta.
Tällä hetkellä joudutaan kuitenkin priorisoimaan, joten testejä joudutaan kohdentamaan. Jos mahdollisuuksia olisi, testejä epäilemättä tehtäisiin enemmän.
Miten Suomen testikapasiteetti ja valittu strategia vertautuu muihin maihin?
Suomen testauskapasiteetti on nyt maaliskuun alkupuolella 500-600 per päivä ja kasvaa edelleen. (Hus Diagnostiikkakeskuksen johtaja Lasse Lehtonen Twitterissä)
Tällä hetkellä Suomen testaustrategia noudattelee muissa lähimaissamme valittua strategiaa melko pitkälle. Esimerkiksi Ruotsi siirtyi testaamaan vain sairaalahoidossa olevia, henkilökuntaa ja muita vastaavia ryhmiä kaksi päivää Suomea aikaisemmin, mikä vastaa myös epidemiatilanteen kehitystä näissä maissa. Samoin Norjassa on käytössä vastaava testausstrategia.
Miksei Suomi osta lisää testauskapasiteettia?
Tähän on useita syitä. Ensinnäkin testausvälineet ovat tuontitavaraa ja niiden saatavuus maailmalta huononee koko ajan. Niitä tarvitaan myös muualla kuin Suomessa.
Toiseksi koronavirustestien tekeminen ei ole napin painamista laitteessa, vaan melko monimutkainen laboratorioprosessi joka vaatii varsin erikoistuneita laitteita, materiaaleja, ja ennen kaikkea koulutetun toteuttajan ja aikaa. Kapasiteetti ei ole nostettavissa vain rahalla, vaikka Suomessakin on jo voitu avata uusia koronatutkimuksia tekeviä laboratorioita (keskussairaaloiden uuden testaustoiminnan lisäksi esimerkiksi Terveystalo ja Mehiläinen ovat aloittaneet/aloittamassa yhteistyön julkisen sektorin kanssa).
On olemassa myös vasta-aineisiin perustuvia pikatestejä, mutta niiden ongelma on se, että ne eivät havaitse tartuntaa kovin varhaisessa vaiheessa, jolloin juuri sairastunut saattaa väärän testituloksen takia tartuttaa sairautta eteenpäin.
Sekä maailmalla että kotimaassa tehdään tällä hetkellä hyvin aggressiivista tutkimusta ja tuotekehitystä, jotta tilanne saadaan paranemaan.
Ruotsiin (tai muualle) on ostettu automaattisia testauslaitteita, miksei Suomeen osteta?
Nämä laitteet eivät ole uusia keksintöjä, vaan yleisesti (myös Suomen laboratorioissa) käytössä olevaa teknologiaa. Myös Suomeen on tämän epidemian aikana hankittu uusia laitteita. Esimerkiksi aluksi koronavirustestausta tehtiin Suomessa vain kolmessa laboratoriossa, mutta laitteita hankittiin keskussairaaloihin maaliskuun alussa, jolloin testausta voitiin laajentaa.
“Automaattiset” PCR-laitteet automatisoivat osan prosessista, mutta laitteiden käyttö vaatii silti edelleen asiantuntijatyötä suojavarusteissa sekä tulosten tulkintaa. Suomenkin laboratoriossa tällaisia “robotteja” on jo siis käytössä ja niitä voitaisiin hankkia lisääkin, mutta se on järkevää vain jos niille on käyttäjiä. Mikään testi ei toimii 100% oikein ja epidemiatilanteessa on erittäin tärkeää, että testaustilanteessa virheitä tapahtuu mahdollisimman vähän. Jokainen väärä negatiivinen tulos (tartuttava ihminen todetaan terveeksi) lisää leviämisen riskiä ja jokainen väärä positiivinen (tavallisen flunssan luuleminen koronavirukseksi) aiheuttaa turhaa työtä, johon juuri nyt ei ole varaa.
Lisäksi erityisesti näiden näytteiden käsittely vaatii käsittelijöiden ja kuljettajien suojaamiseksi huolellista pakkaamista, jota robotti ei ainakaan toistaiseksi avaa, vaan se on tehtävä laboratoriossa käsin ja suojavarusteet päällä.
Miksi sitten Etelä-Koreassa ja Singaporessa testataan kaikki?
Myöskään näissä maissa ei testata “kaikkia”. Etelä-Korean testauskattavuus on kuitenkin korkea ja siellä epidemia on myös ehkä sammumassa. Epäselvää vielä tällä hetkellä on, mikä osuus testauksella on tässä - Etelä-Koreassa on myös esimerkiksi poikkeuksellisen hyvä ns. komplianssi eli ihmisten halu ja kyky noudattaa annettuja viranomaisohjeita.
Testauksen suhteen heillä on ollut hyvin erityinen tilanne, koska Etelä-Korea on näiden laitteiden ja materiaalien valmistaja. Lisäksi he ovat aivan vastikään tehneet valmiussuunnitelman ja -harjoituksen nimenomaan tämänkaltaista epidemiaa varten. Heillä siis oli valmiina infrastruktuuri, jota missään muualla ei ole. On tällä hetkellä valitettavasti epätodennäköistä, että yrityksistä huolimatta tätä voidaan toistaa missään muussa maassa. Suomi ei ole tässä poikkeus.
Myös Singaporessa on paikallista testituotantoa ja valmista infrastruktuuria, mutta siellä tapausmäärät ovat silti lähteneet kasvuun viime päivinä.
Jos kaikkia ei testata, mistä tiedetään, että raportoitu sairastuneiden lukumäärä vastaa todellisuutta?
Mikään ilmoitettu sairastuneiden lukumäärä epidemiatilanteessa ei ole todellinen sairastuneiden lukumäärä vaan todettujen tartuntojen lukumäärä. Se on siis riippuvainen siitä, kuinka paljon ihmisiä testataan ja keitä testataan. Näin on ollut aivan epidemian alusta asti. Sen takia asia useimmiten uutisoidaan “Suomessa on todettu…” eikä “Suomessa on…” niin-ja-niin-monta tapausta.
Tällä hetkellä on syytä toimia ikään kuin jokainen flunssa olisi koronavirus ja pysyä pois kaikesta kodin ulkopuolisesta kontaktista vähänkin sairaana sekä välttää tarpeettomia sosiaalisia kontakteja myös muuten.
Eikö minut pitäisi testata, kun kuulun riskiryhmään ja minulla on flunssa?
Riskiryhmään kuuluminen ei lisää testaamisen tarvetta, jos oireesi eivät vaadi sairaalahoitoa. Koronaan ei ole olemassa lääkettä eikä testin tulos vaikuta tarvitsemaasi hoitoon, joka on lepo, riittävä nesteen juominen sekä tarvittaessa käsikauppasärkylääke (esim. parasetamoli) kotona. Se vaikuttaisi vain epidemiantorjunnan toimenpiteisiin. Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos et enää pärjää kotona tai jos sinulla on sairautesi vuoksi ohje olla yhteydessä aina flunssaan sairastuttuasi. Soita ennen kuin menet terveysasemalle. Muuten huolehdi itsestäsi aivan kuin tavallisessakin flunssassa tekisit.
Haluan että minut testataan, voinko maksaa jollekulle testistä?
Testejä ei tällä hetkellä voi ostaa, vaan niitä tehdään ainoastaan epidemiantorjuntatoimena. Koronavirustestejä ei yleisesti ottaen kuitenkaan tehdä yksilön itsensä vuoksi, koska spesifiä hoitoa ei vielä ole, eikä tulos siten vaikuttaisi tarvitsemaasi hoitoon, vaan ainoastaan eristystoimenpiteisiin. Siksi sinun ei tarvitse huolestua omasta voinnistasi, vaikka epidemiantorjuntaohjeiden mukaan sinua ei tällä hetkellä testattaisi. Vältäthän kuitenkin sairaana lähikontakteja ja noudata hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Vaikka sairautesi ei olisikaan koronaa, samanaikainen koronavirusinfektio ja muu flunssa lisäävät sairauden vaarallisuutta. Siksi negatiivinenkaan koronatestitulos ei tarkoittaisi, että saisit lähteä yleisille paikoille tai töihin sairaana.
Kirjoittanut: Jaana Wessman, FT, LL
Faktat tarkistanut: Eliisa Kekäläinen, kliinisen mikrobiologian erikoistuva lääkäri / immunologian dosentti