Koronavirus Suomessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Suomessa asuvat Venäläiset ne vaan varautuu tavaroiden loppumiseen, kun olettavat että Suomessa sama meno kuin itärajan takana, että tavaraa ei tule lisää viikkoihin jos se loppuu hyllystä. ;)

Parina viime päivänä kaupoissa kulkiessani kiinnitin huomiota myös hamstraajien taustoihin. Havainnot eivät ole mistään etnohelvetistä. Noin puolet selvistä hamstraajista oli silmin nähden jotain muuta etnisyyttä kuin pottunokkia.
 
Korona iskee talouteen – Ekonomisti: Suomi syöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen

Tänään klo 12:45

GnS Economicsin mukaan Suomen talous supistuu 5 prosenttia vuonna 2020 ja 14 prosenttia vuonna 2021.
Valtiotieteiden tohtori Tuomas Malinen on GnS Economicsin pääekonomisti ja dosentti Helsingin yliopistossa.
Valtiotieteiden tohtori Tuomas Malinen on GnS Economicsin pääekonomisti ja dosentti Helsingin yliopistossa.

Valtiotieteiden tohtori Tuomas Malinen on GnS Economicsin pääekonomisti ja dosentti Helsingin yliopistossa. OUTI JÄRVINEN

GnS Economicsin pääekonomisti, valtiotieteen tohtori Tuomas Malinen sanoo, että Suomea odottavat hirveät ajat.

Riippumaton GnS Economics ennustaa, että Suomen talous kutistuu tänä vuonna 5 prosenttia, ensi vuonna 14 prosenttia ja 11 prosenttia vielä 2022, kun koronaviruksen laukaisema lama kurittaa maailmantaloutta ja Suomea sen mukana.
– Tämä on ihan hirveätä, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuultavaksi matkalla ollut Manninen kommentoi Iltalehdelle perjantaina.

Korona on laukaisija
Malinen sanoo, että koronapandemia vain laukaisee sen, mikä on saanut muhia maailmantaloudessa pitkään ja rauhassa.

Kaikki alkoi finanssikriisistä 2008. Se oli kova isku, mutta keskuspankkien luomalla likviditeetillä kriisi selätettiin. Finanssikriisin jälkeen keskuspankit jatkoivat ultrakevyttä rahapolitiikkaa, mikä painoi korkotason nollan tuntumaan. Monet yritykset ja valtiot velkaantuivat korviaan myöten. Omaisuusarvot, kuten osakkeet, ampuivat taivaisiin.
– Finanssikriisissä rahoitusjärjestelmä meni täydelliseen shokkiin, mutta reaalitalous ei ehtinyt kunnolla reagoimaan. Se saatiin nopeasti palautettua, koska finanssijärjestelmät pystytään palauttamaan nopeasti. Tarvitaan vaan riittävästi likviditeettiä, jotta luottamus palautuu.

Nyt ydinongelma ja samalla suuri eroavaisuus finanssikriisiin nähden tulee Malisen mukaan siitä, että käsillä oleva pudotus tulee reaalitalouden kautta.
– Meillä on maailmantaloudessa valtavan pitkä 11 vuoden nousukausi ja sitä on pidetty yllä elvyttämällä. Elvytyksen, halvan rahan seurauksena meillä on todella paljon heikkoja yrityksiä, jotka eivät tule kestämään taantumaa. Shokki iskee sitä kautta.
– Ja yritysvelkahan on nyt globaalisti ihan huipussaan, Malinen lisää.

5-vaiheinen tiekartta
Kun yritysten näkymät heikkenevät, se heijastuu Malisen mukaan välittömästi yrityslainamarkkinoihin ja sitä kautta koko maailman pääomamarkkinoihin.
– Meillä tulee yhtä aikaa reaalitalouden kriisi ja finanssikriisi. Tämä yhdistelmä on viimeksi nähty 1930-luvun suuressa lamassa. Meidän näkemys on se, että sitä kohti nyt valitettavasti mennään. Tätä on enää täysin mahdoton pysäyttää, Malinen sanoo.
GnS Economics on laatinut 5-vaiheisen tiekartan siitä, miten kriisi etenee. Sen vaiheet ovat: Alku, vastaisku, tulva, tuho, toipuminen.

Missä nyt ollaan?
– Jossain alun ja vastaiskun välissä. Globaalit johtajat ja keskuspankkiirit yrittävät nyt tätä pehmittää, mutta se ei tule onnistumaan, ja sitten alkaa tämä yrityskonkurssien aalto eli tulva.
Tulvan jälkeen tulee tuho.
– Yrityksiä kohtaavan konkurssiaallon mukana sortuu rahoitusjärjestelmä, ja sen seurauksena on hyvin todennäköisesti pankkikriisi. Kaikki kertaantuu ja todella syvä kuoppa on tulossa.

Keskuspankkiirien vika
EKP on euroalueen velkakriisistä alkaen pitänyt yllä Euroopan talouskasvua pudottamalla korot 0-tasolle ja ostamalla euromaiden valtionlainoja. Halvan velkarahan ja matalan korkojen oloissa talouden rakenteelliset uudistukset esimerkiksi Italiassa ovat jääneet pitkälti tekemättä.

EKP lienee nyt aseeton, kun lähes kaikki paukut on jo käytetty?
– EKP on nyt täysin hampaaton. Ja jossain vaiheessa poliitikkojen pitää kutsua kaikki nämä keskuspankkiirit kuultavaksi ja kysyä, mitä he ajattelivat, kun he elvyttivät koko tämän nousukauden läpi. Syvä romahdus, mikä nyt tulee, on vain ja ainoastaan keskuspankkiirien vika. Korona vaan aloittaa tämän.
– Koronasta olisi joka tapauksessa tullut vakava taantuma, se on aivan selvää, mutta se mihin keskuspankkiirit ovat talouden ja rahoitusmarkkinat ajaneet, pahentaa sitä huomattavasti.

On huolettomasti vaan eletty täysin epänormaaleja aikoja?
– Takana oleva nousukausi on keinotekoinen monella tapaa. Se on tehty velalla ja halvalla rahalla. Tämä on ollut keskuspankeilta järkyttävän edesvastuutonta.
Malisen mukaan nyt kuullut uutiset yt-neuvotteluista on vasta pientä alkusoittoa sille, mitä tuleman pitää.
– Kunnon isku talouteen näkyy huhtikuussa ja isku alkaa näkyä työllisyydessä kesän aikana. Ja sitä työllisyyden heikkenemistä sitten kestää vuoden ainakin vuoden 2021 loppuun asti.

Työttömyys räjähtää

Kuinka korkeaksi työttömyys muodostuu?
– Työttömyys nousee samoihin lukemiin kuin 90-luvun lamassa, jolloin työttömyys oli korkeimmillaan noin 18 prosentissa. Lähelle 20 prosenttia mennään, toivottavasti ei se yli.
Tilastokeskuksen mukaan 90-luvun lamassa Suomen työttömyys oli korkeimmillaan toukokuussa 1993, jolloin työttömyysprosenttia oli 19.
Malinen varoitteli suuresta lamasta jo maaliskuussa 2017. Monet naureskelivat.
– Olemme nyt kolme vuotta varoittaneet, että maailmantalous on hauras, ja jos tulee joku shokki, niin se ei kestä sitä. Ja kun tulee vielä näin paha shokki kuin korona, niin kyllä tämä menee tosi kamalaksi.

Miksi velkavetoiseen kasvuun on suhtauduttu kevyesti?
– Kyllä esimerkiksi meillä taloustieteilijöillä on peiliin katsomisen paikka. Me emme ole olleet riittävän kriittisiä tälle jatkuvalle elvytykselle. Meidän olisi pitänyt näitä hälytyskelloja soittaa paljon aikaisemmin.
– Mutta on tässä myös se, että olen kolme vuotta yrittänyt selittää mm. toimittajille, että esimerkiksi Suomen Pankin ennusteilla ei tee yhtään mitään. Suomen Pankki ei mandaattinsa puitteissa voi ennustaa taantumaa tai lamaa. Nousukausina heidän ennusteensa ovat yleensä oikein hyviä.
Malisen mukaan ”oikeasti riippumattomia” tahot, jotka voivat rehellisesti sanoa ikäviä asioita ilman, että niiden oma liiketoiminta pahasti häiriintyy, ovat Suomessa aika vähissä.
– Ja on sanottava sekin, että kun me aloitimme 3 vuotta sitten varoittamaan, niin kyllä meille naurettiin.

 
Korona iskee talouteen – Ekonomisti: Suomi syöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen

Tänään klo 12:45

GnS Economicsin mukaan Suomen talous supistuu 5 prosenttia vuonna 2020 ja 14 prosenttia vuonna 2021.
Valtiotieteiden tohtori Tuomas Malinen on GnS Economicsin pääekonomisti ja dosentti Helsingin yliopistossa.
Valtiotieteiden tohtori Tuomas Malinen on GnS Economicsin pääekonomisti ja dosentti Helsingin yliopistossa.

Valtiotieteiden tohtori Tuomas Malinen on GnS Economicsin pääekonomisti ja dosentti Helsingin yliopistossa. OUTI JÄRVINEN

GnS Economicsin pääekonomisti, valtiotieteen tohtori Tuomas Malinen sanoo, että Suomea odottavat hirveät ajat.

Riippumaton GnS Economics ennustaa, että Suomen talous kutistuu tänä vuonna 5 prosenttia, ensi vuonna 14 prosenttia ja 11 prosenttia vielä 2022, kun koronaviruksen laukaisema lama kurittaa maailmantaloutta ja Suomea sen mukana.
– Tämä on ihan hirveätä, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuultavaksi matkalla ollut Manninen kommentoi Iltalehdelle perjantaina.

Korona on laukaisija
Malinen sanoo, että koronapandemia vain laukaisee sen, mikä on saanut muhia maailmantaloudessa pitkään ja rauhassa.

Kaikki alkoi finanssikriisistä 2008. Se oli kova isku, mutta keskuspankkien luomalla likviditeetillä kriisi selätettiin. Finanssikriisin jälkeen keskuspankit jatkoivat ultrakevyttä rahapolitiikkaa, mikä painoi korkotason nollan tuntumaan. Monet yritykset ja valtiot velkaantuivat korviaan myöten. Omaisuusarvot, kuten osakkeet, ampuivat taivaisiin.
– Finanssikriisissä rahoitusjärjestelmä meni täydelliseen shokkiin, mutta reaalitalous ei ehtinyt kunnolla reagoimaan. Se saatiin nopeasti palautettua, koska finanssijärjestelmät pystytään palauttamaan nopeasti. Tarvitaan vaan riittävästi likviditeettiä, jotta luottamus palautuu.

Nyt ydinongelma ja samalla suuri eroavaisuus finanssikriisiin nähden tulee Malisen mukaan siitä, että käsillä oleva pudotus tulee reaalitalouden kautta.
– Meillä on maailmantaloudessa valtavan pitkä 11 vuoden nousukausi ja sitä on pidetty yllä elvyttämällä. Elvytyksen, halvan rahan seurauksena meillä on todella paljon heikkoja yrityksiä, jotka eivät tule kestämään taantumaa. Shokki iskee sitä kautta.
– Ja yritysvelkahan on nyt globaalisti ihan huipussaan, Malinen lisää.

5-vaiheinen tiekartta
Kun yritysten näkymät heikkenevät, se heijastuu Malisen mukaan välittömästi yrityslainamarkkinoihin ja sitä kautta koko maailman pääomamarkkinoihin.
– Meillä tulee yhtä aikaa reaalitalouden kriisi ja finanssikriisi. Tämä yhdistelmä on viimeksi nähty 1930-luvun suuressa lamassa. Meidän näkemys on se, että sitä kohti nyt valitettavasti mennään. Tätä on enää täysin mahdoton pysäyttää, Malinen sanoo.
GnS Economics on laatinut 5-vaiheisen tiekartan siitä, miten kriisi etenee. Sen vaiheet ovat: Alku, vastaisku, tulva, tuho, toipuminen.

Missä nyt ollaan?
– Jossain alun ja vastaiskun välissä. Globaalit johtajat ja keskuspankkiirit yrittävät nyt tätä pehmittää, mutta se ei tule onnistumaan, ja sitten alkaa tämä yrityskonkurssien aalto eli tulva.
Tulvan jälkeen tulee tuho.
– Yrityksiä kohtaavan konkurssiaallon mukana sortuu rahoitusjärjestelmä, ja sen seurauksena on hyvin todennäköisesti pankkikriisi. Kaikki kertaantuu ja todella syvä kuoppa on tulossa.

Keskuspankkiirien vika
EKP on euroalueen velkakriisistä alkaen pitänyt yllä Euroopan talouskasvua pudottamalla korot 0-tasolle ja ostamalla euromaiden valtionlainoja. Halvan velkarahan ja matalan korkojen oloissa talouden rakenteelliset uudistukset esimerkiksi Italiassa ovat jääneet pitkälti tekemättä.

EKP lienee nyt aseeton, kun lähes kaikki paukut on jo käytetty?
– EKP on nyt täysin hampaaton. Ja jossain vaiheessa poliitikkojen pitää kutsua kaikki nämä keskuspankkiirit kuultavaksi ja kysyä, mitä he ajattelivat, kun he elvyttivät koko tämän nousukauden läpi. Syvä romahdus, mikä nyt tulee, on vain ja ainoastaan keskuspankkiirien vika. Korona vaan aloittaa tämän.
– Koronasta olisi joka tapauksessa tullut vakava taantuma, se on aivan selvää, mutta se mihin keskuspankkiirit ovat talouden ja rahoitusmarkkinat ajaneet, pahentaa sitä huomattavasti.

On huolettomasti vaan eletty täysin epänormaaleja aikoja?
– Takana oleva nousukausi on keinotekoinen monella tapaa. Se on tehty velalla ja halvalla rahalla. Tämä on ollut keskuspankeilta järkyttävän edesvastuutonta.
Malisen mukaan nyt kuullut uutiset yt-neuvotteluista on vasta pientä alkusoittoa sille, mitä tuleman pitää.
– Kunnon isku talouteen näkyy huhtikuussa ja isku alkaa näkyä työllisyydessä kesän aikana. Ja sitä työllisyyden heikkenemistä sitten kestää vuoden ainakin vuoden 2021 loppuun asti.

Työttömyys räjähtää

Kuinka korkeaksi työttömyys muodostuu?
– Työttömyys nousee samoihin lukemiin kuin 90-luvun lamassa, jolloin työttömyys oli korkeimmillaan noin 18 prosentissa. Lähelle 20 prosenttia mennään, toivottavasti ei se yli.
Tilastokeskuksen mukaan 90-luvun lamassa Suomen työttömyys oli korkeimmillaan toukokuussa 1993, jolloin työttömyysprosenttia oli 19.
Malinen varoitteli suuresta lamasta jo maaliskuussa 2017. Monet naureskelivat.
– Olemme nyt kolme vuotta varoittaneet, että maailmantalous on hauras, ja jos tulee joku shokki, niin se ei kestä sitä. Ja kun tulee vielä näin paha shokki kuin korona, niin kyllä tämä menee tosi kamalaksi.

Miksi velkavetoiseen kasvuun on suhtauduttu kevyesti?
– Kyllä esimerkiksi meillä taloustieteilijöillä on peiliin katsomisen paikka. Me emme ole olleet riittävän kriittisiä tälle jatkuvalle elvytykselle. Meidän olisi pitänyt näitä hälytyskelloja soittaa paljon aikaisemmin.
– Mutta on tässä myös se, että olen kolme vuotta yrittänyt selittää mm. toimittajille, että esimerkiksi Suomen Pankin ennusteilla ei tee yhtään mitään. Suomen Pankki ei mandaattinsa puitteissa voi ennustaa taantumaa tai lamaa. Nousukausina heidän ennusteensa ovat yleensä oikein hyviä.
Malisen mukaan ”oikeasti riippumattomia” tahot, jotka voivat rehellisesti sanoa ikäviä asioita ilman, että niiden oma liiketoiminta pahasti häiriintyy, ovat Suomessa aika vähissä.
– Ja on sanottava sekin, että kun me aloitimme 3 vuotta sitten varoittamaan, niin kyllä meille naurettiin.

Nyt on päästy siihen vaiheeseen, että se, joka manaa hirveimmän tulevaisuuden pääsee etusivulle:devilish: En epäile lainkaan talouden supistumista mutta noiden lukujen viskominen menee jo paniikin lietsomiseksi,

edit: nyt ymmärsin, tuo firma on vain erikoistunut taantumien ja lamojen povaamiseen ja tekee bisneksensä sillä.
 
Last edited by a moderator:
covidpvm_13.3.2020.png
 
Talvisodan opetukset auttavat koronassa - Jos jokin Suomessa hallitaan, se on kriisivalmius
13.3.202014:21

Koronaepidemia sai iltapäivälehdet poliittiselle laukalle syyttelemään hallitusta liian hitaasta reagoinnista virukseen ja tukeutumisesta asiantuntijoihin, kuten Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokseen (THL).

Olisi pitänyt osoittaa johtajuutta.
Kannattaa katsoa rapakon taakse. Sieltä löytyy poliittinen johto, joka ei tukeudu asiantuntijoihin. Jälkeä voi kukin arvioida, nyt ja myöhemmin.

Terveysviranomaiset ja maan hallitus ovat yrittäneet selittää valittua strategiaa. Asiaa on väännetty rautalangasta. Huonosti menee perille, että taudin kulkua ei voida estää. Vain sen etenemistä voidaan hidastaa.

Se on myös kaikkien toimien idea, estää terveydenhuollon kuormitus.

Viikolla kaupoista loppui vessapaperi. Kiinasta tuli uutisia, että paperimassa käytetään takapuolen pyyhkimisvälineiden sijaan suusuojien valmistukseen.
Suomessa riittää paperia yhtä lailla kuin ämpäreitä. Ei tarvitse jonottaa.

Ihmisten huoli on toki ymmärrettävä. Tauti on vakava. Suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyyn kriisitilanteessa kannattaa kuitenkin luottaa.
Talvisodan takia Suomi on jatkuvassa valmiustilassa kriisin varalle. Öljyä on maan alla, viljaa siiloissa, hengityssuojiakin löytyy kuukausiksi.

Koko hallinnon, politiikan ja terveydenhuollon johto on valmennettu kriisien varalta - jos ei muuten niin maanpuolustuskurssituksella. Jos jokin asia maassa osataan, se on kriisivalmius. Näin ei ole kaikkialla.

Perussuomalaiset ovat penänneet valmiuslain käyttöönottoa. Se on turhaa tässä vaiheessa. Jo tartuntatautilaki mahdollistaa järeät keinot, kuten yksittäisten koulujen ja oppilaitosten sulkemisen.
Valmiuslaki on kalupakissa varmuuden varana. Sitä ei kannata sieltä kaivaa näytösluontoisesti.

Täällä ei kaivata kansalliskaarteja kaduille.

Taloudessa tilanne on haastava.

Maailmantalous sakkaa tänä vuonna. Suomen talous niiaa sitäkin komeammin. Se on selvä.

Osa on moittinut Euroopan keskuspankkia, ettei se laskenut jo valmiiksi miinuksella olevaa ohjauskorkoa torstain kokouksessa.

Kansantalouden kannalta EKP:n täsmäelvytystoimet ovat parempia. Ne kohdistuvat reaalitalouteen.
EKP:a moittivat sijoittajat puhuvat helposti omassa asiassaan. Koronlasku olisi nostanut joukkolainojen tuottoja ja puhaltanut nostetta osakkeisiin.
Osakemarkkinoille korjausliike on tervetullut. Osakkeen hinnan pitää heijastaa yhtiön realistisia tuottonäkymiä näköpiirissä olevalla aikavälillä.

Piensijoittajia pudotus tietysti kirpaisee. Näin varsinkin, jos kauppaa on käyty lainarahalla ikuisen nousun odotuksessa.

Maailma ei lopu koronaan. Parhaassa tapauksessa talous toipuu nopeasti. Näin käy, mikäli tauti talttuu kesän korvilla, elämä palaa normaaliin ja virusta vastaan löytyy toimiva rokote tai muu lääkitys.

Talouden kannalta olennaista on, että yritykset talutetaan kriisin yli erilaisin apupaketein ja sosiaaliturva kannattelee ihmisiä mahdollisissa tulo- ja työpaikkamenetyksissä.

 
Suomessa luulisi molempien olevan parempi.

Voi olla että selvitään vähällä,mutta viranomaisten toimet aika lepsuja. Korona on vielä mysteeri suomalaisessa yhteiskunnassa. Olen kokenut monta tautiepidemiaa ja ei tiedä vielä mihin tämä asettuu. Sikainfluenssan aikana en ottanut rokotetta ja olin kentällä töissä enkä tavannut yhtäkään sairastunutta. Osoittautui että monella vanhuksella oli jonkinlaista vastustuskykyä kun sairastaneet useita influenssia elämänsä aikana. Olin ambulanssissa töissä kun aikamme helvetillisin Norovirusepidemia jylläsi ja kaatoi 30% terveydenhoidon henkilökunnastakin. Sen sain kuten aina kun Noro jyllää.

Nyt Koronasta ei tiedetä miten meidän yhteiskunnassa käy kun Noroepidemiat yms menevät heikkokuntoisiin kotona oleviin vanhuksiin aina viimeisenä kotihoidon,ateriapalvelun tai omaisten toimesta. Se ei tartu heihin ensimmäisenä kuten Italiassa. Se on se kysymysmerkki.
Saammeko me sen Koronan taltutettua kuten Influenssat ennen tätä kotihoidossa olevien kierrosta vai muistuttaako tarttuvuudelta enemmän Noroa. Jos Noroa meillä tulee ruumita todenteolla ellei ole jotain kansallista tai geneettistä vastustuskykyä jostain syystä.
 
90d2399c-3642-58e9-acda-3bdf3d0279d1

Tyhjää täynnä. Keskiviikkoiltana Espoon Olarin Prismassa ei juurikaan ollut ostettavaa. KAROLIINA VUORENMAKI
Loppuuko ruoka koronakriisissä, kun hyllyt ammottavat jo nyt tyhjyyttään? Hamstraamiseen jo etukäteen varautunut Keskon logistiikkajohtaja: ”Mahdotonta”

13.3.202014:38päivitetty 13.3.202014:38

Kaupan logistiikkaketjujen turvaaminen on tärkeää, jotta ruokahuolto turvataan kriisitilanteessa. Kesko on jo ryhtynyt toimenpiteisiin.

Eilen keskiviikkona monen kaupan hyllyt ammottivat tyhjyyttään. Kesko on varautunut hamstraamiseen ja korottanut varmuusvarastojaan.

Ketju oli jo aiemmin varautunut esimerkiksi säilykkeiden, riisin ja pastan normaalia suurempaan kysyntään, mutta nyt on varauduttu siihen, että käytännössä kaikkien ruokatuotteiden kysyntä kasvaa, kertoo toimitusketjun ohjauksesta, logistiikasta ja kaupan palveluista vastaava johtaja Jyrki Tomminen.

”Hamstrausvaihe on selvästi käynnissä ja teemme töitä, jotta voimme vastata kysyntään.”

Kesko on kasvattanut varmuusvarastojensa kokoa. Tämän lisäksi se on laatinut tavaratoimittajien kanssa suunnitelmat, jotta sekä varastotuotteiden että suoratoimitustuotteiden saatavuus on turvattu.
Tästä huolimatta eilen torstaina etenkin vessapaperihyllyt ammottivat monessa kaupassa tyhjyyttään.
”Tilanne oli täysin poikkeuksellinen, joten etukäteen varautuminen on mahdotonta. Hyllyjä täytetään kuitenkin joka päivä. Sekä ruokaa että vessapaperia riittää varmasti kaikille”, Tomminen sanoo.

Kesko on turvannut oman logistiikkaketjunsa tarkasti, jotta se toimii myös koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan ajan. Keskusvarastossa ja terminaaleissa työskentelevät ihmiset eivät ole muiden työntekijöiden kanssa tekemisissä. Tämän lisäksi kuormien kuljettajia on oheistettu pitämään kontakti varasto- ja terminaaliväen kanssa minimissä.
”Kuljettajat eivät esimerkiksi tässä tilanteessa tee kuorman purkua itse, vaan sen hoitaa varastoväki.”

Tämän lisäksi keskusvarastoissa sekä terminaaleissa siivousta on tehostettu merkittävästi. Muun muassa trukkien hallintalaitteet, taukotilat, ruokailutilat ja vessat siivotaan kattavasti useaan kertaan vuorokauden aikana.

Ulkomailta saapuvat työntekijät viettävät kotonaan kahden viikon varoajan ennen kuin palaavat työpaikalle.
”Olemme tehneet kattavasti kaikki mahdolliset toimenpiteet, jotta sekä keskusvarastot että terminaalit on kapseloitu. Toistaiseksi tartuntatapauksia ei ole ilmaantunut”, Tomminen toteaa.

Hän myöntää, että kaikki logistiikkakeskukset ovat keskeisiä suomalaisten ruuansaannin kannalta, joten vastuu on suuri. Valmiussuunnitelma oli kuitenkin jo olemassa poikkeustilanteita varten.
”Meillä on suunnitelmia monenlaisten skenaarioiden varalle, joista tämä on yksi. Vaikka jossain määrin pitää soveltaa, raami oli olemassa. Ruokaa saa siis K-kaupasta jatkossakin.”

 
Miksi Kiinan henkilöt on ongelma? Heillä on tästä kokemusta ja Italialla on iso ongelma eikä kokemusta.
Missään tapauksessa ei ongelma, päinvastoin, kun Kiina sai jämerällä toiminnalla epidemian kuriin se todellakin hyödyttää meitä. Ajatelkaapa tilannetta jos Kiinassa olisi sama tilanne kuin Italiassa. Uskoisin että jos Kiinassa tilanne pysyy kurissa muu maailma voi piankin ostaa sieltä esim suojavarusteita hoitohenkilökunnalle.
 
Terveysviranomaiset ja maan hallitus ovat yrittäneet selittää valittua strategiaa. Asiaa on väännetty rautalangasta. Huonosti menee perille, että taudin kulkua ei voida estää. Vain sen etenemistä voidaan hidastaa.
Kauppalehti on paska lehti ja tässä on hyvä esimerkki siitä miksi. Kun tässä nyt nimenomaan epäillään sitä, että ovatko nykyiset toimet riittäviä edes merkittävästi hidastamaan epidemiaa.

Ja joku talvisotaan vetoaminen... :facepalm: Koko teksti oli esimerkki suomalaisesta hurmosisänmaallisuudesta.

Laitoin aijemmin tänne "vähän" paremmasta talouslehdestä otetun kuvan, jossa näkyi että vain SG ja HK ovat kyenneet merkittävästi hidastamaan taudin leviämistä. Mitäpä veikkaatte seuraako Suomi näiden maiden esimerkkiä? Ei seuraa!

 
Tuohon viranomaisiin luettavana tietolähteenä pitämiseen: ihan hyvä periaate, mutta kotimaasta tulevat viestit ovat usein myöhässä/ristiriidassa ulkomaiden vastaavien laitosten viestintään verrattuna. Tämä syö luotettavuutta, ja vielä jos tiedotetaan kerran viikossa (niinkuin alunperin tehtiin), hakeutuvat ihmiset nimenomaan näihin vaihtoehtoisiin (yleensä myös luetettaviin) lähteisiin. Uutisointi esimerkiksi FT/Economist/BBC/Reuters linjalla erosi huomattavasti pidemmänkin aikaa kotimaisista lähteistä. Myös aktiivinen vähättely ja oman erinomaisuuden korostaminen rehellisen viestinnän sijaan ei ole omiaan nostamaan kyseisten viranomaisten suosiota.

Tämän lisäksi olen omakohtaisesti saanut huonoja kokemuksia erilaisista laitoksista. Verottajalta voi saada kolme erilaista vastausta samaan kysymykseen, Kela ei osaa tehdä päätöksiä erikoisemmissa tapauksissa ja niin edespäin.
 
Käykö Italia? Tartunta-aste 0,025%. Aika matka vielä 30%:iin, vaan enää reilu 1000-kertainen.

Voihan noita vertailla, mutta ei italialaiset lähde hakemaan diagnoosi tai hoitoa hekään. Kuvittele itsesi sairastuvaksi flunssaan. Et jaksa lähteä töihin taudin takia, mutta jaksat sentään selata netissä. Lähtisitkö tuossa tilanteessa koronatestiin jos koet, että et vuorokauteen kuole hengitysvaikeuksiin kotona? Jos epidemia on niin pitkällä, että ihmisiä lojuu sairaalassa jo tuulikaapissakin, niin miten on uskallatko mennä teettämään testiä? Jos sulla ei olekaan koronaa ja saat sen sieltä sairaalasta. Ja jos olet heikkona, niin et edes jaksa lähteä sairaalaan. Ja jos soitat sinne, niin ne käskee vaan odottamaam vielä kolmannenkin viikon. Vain täysin vailla itsesuojeluvaistoa olevat ja kuolemansairaat lähtevät sairaalaan siinä vaiheessa kun terveydenhuolto on ylikuormittunut. Minäkin olen nyt sairaana kotona, enkä uskalla lähteä hakemaan apua ennen kuin olen kuollut. Ja kun olen kuollut, niin silloin hätä ei (toivottavasti) ole akuutti.
En minä sitä sano, etteikö Kiinan ja Italian koronan leviämisen ilmeinen hidastuminen ihmetyttäisi minuakin. Kuolleet kai kuitenkin jossain määrin lasketaan ja niiden määrä on ainakin kiinassa vähenemään päin. Rajut rajaustoimet ilmeisesti toimii. Tai sitten sairastuvuusprosentti on jotain 10% luokkaa. Tauti kuitenkin leviää alkuun valtavaa vauhtia, joten ei kokonaiskuva oikein istu tuohonkaan.
 
Parina viime päivänä kaupoissa kulkiessani kiinnitin huomiota myös hamstraajien taustoihin. Havainnot eivät ole mistään etnohelvetistä. Noin puolet selvistä hamstraajista oli silmin nähden jotain muuta etnisyyttä kuin pottunokkia.

Vanhuksista ja mamuista itse kuulin mainittavan paikallisen prisman kohdalla.
 
Back
Top