Korona iskee talouteen – Ekonomisti: Suomi syöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen
Tänään klo 12:45
GnS Economicsin mukaan Suomen talous supistuu 5 prosenttia vuonna 2020 ja 14 prosenttia vuonna 2021.
Valtiotieteiden tohtori Tuomas Malinen on GnS Economicsin pääekonomisti ja dosentti Helsingin yliopistossa. OUTI JÄRVINEN
GnS Economicsin pääekonomisti, valtiotieteen tohtori
Tuomas Malinen sanoo, että Suomea odottavat hirveät ajat.
Riippumaton GnS Economics ennustaa, että Suomen talous kutistuu tänä vuonna 5 prosenttia, ensi vuonna 14 prosenttia ja 11 prosenttia vielä 2022, kun koronaviruksen laukaisema lama kurittaa maailmantaloutta ja Suomea sen mukana.
– Tämä on ihan hirveätä, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuultavaksi matkalla ollut Manninen kommentoi Iltalehdelle perjantaina.
Korona on laukaisija
Malinen sanoo, että koronapandemia vain laukaisee sen, mikä on saanut muhia maailmantaloudessa pitkään ja rauhassa.
Kaikki alkoi finanssikriisistä 2008. Se oli kova isku, mutta keskuspankkien luomalla likviditeetillä kriisi selätettiin. Finanssikriisin jälkeen keskuspankit jatkoivat ultrakevyttä rahapolitiikkaa, mikä painoi korkotason nollan tuntumaan. Monet yritykset ja valtiot velkaantuivat korviaan myöten. Omaisuusarvot, kuten osakkeet, ampuivat taivaisiin.
– Finanssikriisissä rahoitusjärjestelmä meni täydelliseen shokkiin, mutta reaalitalous ei ehtinyt kunnolla reagoimaan. Se saatiin nopeasti palautettua, koska finanssijärjestelmät pystytään palauttamaan nopeasti. Tarvitaan vaan riittävästi likviditeettiä, jotta luottamus palautuu.
Nyt ydinongelma ja samalla suuri eroavaisuus finanssikriisiin nähden tulee Malisen mukaan siitä, että käsillä oleva pudotus tulee reaalitalouden kautta.
– Meillä on maailmantaloudessa valtavan pitkä 11 vuoden nousukausi ja sitä on pidetty yllä elvyttämällä. Elvytyksen, halvan rahan seurauksena meillä on todella paljon heikkoja yrityksiä, jotka eivät tule kestämään taantumaa. Shokki iskee sitä kautta.
– Ja yritysvelkahan on nyt globaalisti ihan huipussaan, Malinen lisää.
5-vaiheinen tiekartta
Kun yritysten näkymät heikkenevät, se heijastuu Malisen mukaan välittömästi yrityslainamarkkinoihin ja sitä kautta koko maailman pääomamarkkinoihin.
– Meillä tulee yhtä aikaa reaalitalouden kriisi ja finanssikriisi. Tämä yhdistelmä on viimeksi nähty 1930-luvun suuressa lamassa. Meidän näkemys on se, että sitä kohti nyt valitettavasti mennään. Tätä on enää täysin mahdoton pysäyttää, Malinen sanoo.
GnS Economics on laatinut 5-vaiheisen tiekartan siitä, miten kriisi etenee. Sen vaiheet ovat: Alku, vastaisku, tulva, tuho, toipuminen.
Missä nyt ollaan?
– Jossain alun ja vastaiskun välissä. Globaalit johtajat ja keskuspankkiirit yrittävät nyt tätä pehmittää, mutta se ei tule onnistumaan, ja sitten alkaa tämä yrityskonkurssien aalto eli tulva.
Tulvan jälkeen tulee tuho.
– Yrityksiä kohtaavan konkurssiaallon mukana sortuu rahoitusjärjestelmä, ja sen seurauksena on hyvin todennäköisesti pankkikriisi. Kaikki kertaantuu ja todella syvä kuoppa on tulossa.
Keskuspankkiirien vika
EKP on euroalueen velkakriisistä alkaen pitänyt yllä Euroopan talouskasvua pudottamalla korot 0-tasolle ja ostamalla euromaiden valtionlainoja. Halvan velkarahan ja matalan korkojen oloissa talouden rakenteelliset uudistukset esimerkiksi Italiassa ovat jääneet pitkälti tekemättä.
EKP lienee nyt aseeton, kun lähes kaikki paukut on jo käytetty?
– EKP on nyt täysin hampaaton. Ja jossain vaiheessa poliitikkojen pitää kutsua kaikki nämä keskuspankkiirit kuultavaksi ja kysyä, mitä he ajattelivat, kun he elvyttivät koko tämän nousukauden läpi. Syvä romahdus, mikä nyt tulee, on vain ja ainoastaan keskuspankkiirien vika. Korona vaan aloittaa tämän.
– Koronasta olisi joka tapauksessa tullut vakava taantuma, se on aivan selvää, mutta se mihin keskuspankkiirit ovat talouden ja rahoitusmarkkinat ajaneet, pahentaa sitä huomattavasti.
On huolettomasti vaan eletty täysin epänormaaleja aikoja?
– Takana oleva nousukausi on keinotekoinen monella tapaa. Se on tehty velalla ja halvalla rahalla. Tämä on ollut keskuspankeilta järkyttävän edesvastuutonta.
Malisen mukaan nyt kuullut uutiset yt-neuvotteluista on vasta pientä alkusoittoa sille, mitä tuleman pitää.
– Kunnon isku talouteen näkyy huhtikuussa ja isku alkaa näkyä työllisyydessä kesän aikana. Ja sitä työllisyyden heikkenemistä sitten kestää vuoden ainakin vuoden 2021 loppuun asti.
Työttömyys räjähtää
Kuinka korkeaksi työttömyys muodostuu?
– Työttömyys nousee samoihin lukemiin kuin 90-luvun lamassa, jolloin työttömyys oli korkeimmillaan noin 18 prosentissa. Lähelle 20 prosenttia mennään, toivottavasti ei se yli.
Tilastokeskuksen mukaan 90-luvun lamassa Suomen työttömyys oli korkeimmillaan toukokuussa 1993, jolloin työttömyysprosenttia oli 19.
Malinen varoitteli suuresta lamasta jo maaliskuussa 2017. Monet naureskelivat.
– Olemme nyt kolme vuotta varoittaneet, että maailmantalous on hauras, ja jos tulee joku shokki, niin se ei kestä sitä. Ja kun tulee vielä näin paha shokki kuin korona, niin kyllä tämä menee tosi kamalaksi.
Miksi velkavetoiseen kasvuun on suhtauduttu kevyesti?
– Kyllä esimerkiksi meillä taloustieteilijöillä on peiliin katsomisen paikka. Me emme ole olleet riittävän kriittisiä tälle jatkuvalle elvytykselle. Meidän olisi pitänyt näitä hälytyskelloja soittaa paljon aikaisemmin.
– Mutta on tässä myös se, että olen kolme vuotta yrittänyt selittää mm. toimittajille, että esimerkiksi Suomen Pankin ennusteilla ei tee yhtään mitään. Suomen Pankki ei mandaattinsa puitteissa voi ennustaa taantumaa tai lamaa. Nousukausina heidän ennusteensa ovat yleensä oikein hyviä.
Malisen mukaan ”oikeasti riippumattomia” tahot, jotka voivat rehellisesti sanoa ikäviä asioita ilman, että niiden oma liiketoiminta pahasti häiriintyy, ovat Suomessa aika vähissä.
– Ja on sanottava sekin, että kun me aloitimme 3 vuotta sitten varoittamaan, niin kyllä meille naurettiin.
GnS Economicsin mukaan Suomen talous supistuu 5 prosenttia vuonna 2020 ja 14 prosenttia vuonna 2021.
www.iltalehti.fi
En epäile lainkaan talouden supistumista mutta noiden lukujen viskominen menee jo paniikin lietsomiseksi,
yle.fi
Koko teksti oli esimerkki suomalaisesta hurmosisänmaallisuudesta.
www.ksml.fi
