Koronavirus Suomessa

Suomessa voi olla jopa yli 7 000 koronaan sairastunutta – THL:n pääjohtaja Ylelle: "Määrä mahdollisesti jopa 20–30 kertaa raportoitua enemmän"


CRISTA LASSFOLK-FEODOROFF

Ylen Ykkösaamussa haastateltu THL:n ylijohtaja MARKKU TERVAHAUTA arvioi koronaan sairastuneita olevan moninkertaisesti raportoitua enemmän.
– Sairastuneiden todellinen lukumäärä voi olla Suomessa 20–30 kertaa suurempi kuin on todettu, Tervahauta sanoiYlen haastattelussa.

Suomessa oli maanantaiaamuun mennessä raportoitu yhteensä 241 varmistettua koronavirustartuntaa. Koska kaikkia epäiltyjä tartuntoja ei enää testata, on tartuntojen määrä väistämättä paljon suurempi.
THL:n arvion mukaan Suomessa voi siis olla jo reippaasti yli 7 000 koronavirukseen sairastunutta.

Suomessa testataan nyt vain vakavasti sairaita, riskiryhmään kuuluvia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä.


 
Yksi ongelma testasukeen littyen taitaa olla se, että kuinka kauan näyte säilyy? En tunne testimenetelmää tarkemmin, mutta monessa diagnostiikatestissa näyte säilyy esim. vain muutaman tunnin jonja jälkeen testi ei enää anna luotettavaa tulosta. Tämä asettaa oman rajoitteen massatestauksille.
Oikein säilöttynä näyte säilyy vuosikymmeniä. Suomen kokoisessa maassa ei ole ongelmaa sen suhteen että näyte voisi näytteenottopaikan ja testauslaboratorion välisellä matkalla mennä pilalle, varsinkin jos se on pakattu kuivajäähän tai nestetyppeen. Isoin ongelma on saada kaikki näytteet testattua ilman ruuhkautumista, että esimerkiksi sairaanhoitajan ei tarvitse odottaa karanteenissa töihin pääsyä kovin montaa päivää.
 
Teen työkseni laboratoriossa mikrobien DNA:n ja RNA:n eristämistä ympäristönäytteistä, ja näiden mikrobien tunnistamista siitä eristetystä DNA/RNA:sta. Täsmälleen samoja menetelmiä käytetään tuossa Covid-19 testissä.

Taustaa:
Periaatteessa homma toimii niin että puikolla kerätään nielun limakalvoilta näyte, joka siirretään koeputkeen. Näytteestä erotellaan erinäisillä menetelmillä kaikki muu orgaaninen aines pois, niin että jäljelle jää ainoastaan nukleiinihapot, DNA ja RNA. Kaikkien eliöiden DNA:ssa on tiettyjä alueita (geenejä) joiden emäsjärjestys ohjaa saman solu-organellin proteiinien muodostusta. Esimerkiksi kaikista esitumallisten (bakteerit ja arkeonit) eliöiden DNAsta löytyy 16S-ribosomaalinen DNA-geeni, joka määrittää miten näiden solujen ribosomit rakennetaan. Tämä geeni on noin 1500 emäsparia pitkä. Vaikka tämä geeni on hyvin vakaa, on siihen vuosimiljarien aikana syntynyt mutaatioita (yksittäisten emäsparien korvautumista toisilla). Nämä mutaatiot tapahtuvat niin harvakseltaan ja hitaasti, että yhden lajin edustajilla on identtinen 16S rRNA geeni, mutta lajien välillä voi olla yhden tai useamman emäsparin eroavaisuuksia tämän geenin rakenteessa. Tätä käytetään mikrobiologiassa apukeinona erilaisten mikrobien sukulaisuussuhteiden selvittämisessä. Mitä läheisempää sukua kaksi mikrobia on toisilleen, sitä vähemmän eroja niiden 16s rRNA geenissä on toisiinsa verrattuna. Meillä on olemassa tietokantoja joissa on tuhansien ja taas tuhansien mikrobien 16S rRNA geenin kokonaan selvitetystä emäsjärjestyksestä, ja kun löydetään uusia mikrobeja, verrataan niiden 16S rRNA emäsjärjestystä tiedossa oleviin mikrobeihin.

Jotta me voidaan tutkia tätä mikrobien DNAn emäsjärjestystä, meidän täytyy monistaa näistä näytteistä, kaiken sen eristetyn DNAn ja RNAn joukosta, yksittäisten geenien (kuten to 16S rRNA geeni), koska jo yhden mikrobin koko genomisen DNAn emäsjärjestyksen selvittämiseen menisi tuhottomasti työtunteja. Esimerkiksi E. colin koko genomi (koko geneettinen perimä) on yli 4,6 miljoonaa emäsparia pitkä.

DNAta voidaan monista PCR (Polymerase Chain Reaction) menetelmien avulla. Yksinkertaisuudessaan tämä homma toimii niin, että tehdään labrassa reaktioliuos jossa on:
  1. DNAn monistamiseksi tarvittava entsyymi
  2. vapaita nukleiinihappoja (DNAn rakennuspalaset)
  3. muutama muu reagenssi jotka eivät nyt ole tärkeitä
  4. Monistettavalle geenille spesifiset ALUKKEET (eng: primers) Alukkeet ovat noin 20 emästä pitkiä pätkiä DNAta, jotka sitoutuvat näytteen DNAssa ainoastaan sen geenin ympärille jonka monistamiseen ne on suuniteltu.
Nämä sekoitetaan koeputkessa, luios pipetoidaan PCR laitteeseen menevälle kuoppalevylle, ja mukaan laitetaan myös näytteestä eristetty DNA. DNA on näytteessä kaksoiskierteisessä muodossa. PCR laitteeseen ohjelmoidaan lämpötilaohjelma, jonka mukaan laite nostaa ja laskee reaktiolämpötilaa. Yksinkertaistettuna PCR reaktio on seuraava:
  1. Kuumentaminen noin 95 asteiseksi --> DNAn kaksoiskierre aukeaa
  2. Viilentäminen 55-65 asteiseksi alukkeet kiinittyvät DNAn juosteisiin monistettavaa geeniä reunustaville paikoille
  3. Kuumentaminen takaisin noin 72 asteiseksi --> Polymeraasi tarttuu kiinni alukkeisiin ja kasaa yksijuosteisen DNAn pinnalle vastaavan komplementaarisen DNA juosteen.
  4. Paluu takaisin vaiheeseen 1. noin 25-40 kertaa.
Mikäli näytteessä oli geeni johon valitut alukkeet pystyivät sitoutumaan on reaktioliuoksessa PCR ajon jälkeen exponentiaalisesti monistunut pitoisuus kyseistä geeniä. QPCR (Quantitative Polymerase Chain Reaktion) laitteet pystyvät mittaamaan kuoppalevyn kuopissa olevan lioksen DNA pitoisuutta mittaamalla kuopissa olevan reaktioliuoksen kykyä absorboida valoa. Laite piirtää tietokoneen näytölle kuvaajaan jokaista kuoppalevyn kuoppaa vastaavan absorbanssikäyrän josta voi sitten katsoa että onko kyseisessä kuopassa tapahtunut DNAn monistumista (HUOM! joka tapahtuu ainoastaan jos näytteessä oli tutkittavaa geeniä)

Noniin, ja sitten miten tätä voidaan käyttää Korona viruksen tunnistamiseen näytteistä:

Korona viruksella ei ole tuota esimerkkinä mainittua 16S rRNA geeniä, koska kyseessä on virus. Lisäksi virusten perimä koostuu RNAsta, joka on yksijuonteinen, sisältää tukirangassaan erilaisen sokeriryhmän, ja DNAssa on tymiini emäksiä, ja RNAssa niiden tilalla on urasiilia. RNA voidaan kääntää DNAksi ja monistaa RT-PCR (Reverse Transcription PCR, linkkaamassasi artikkelissa mainittu) menetelmässä. Erona tuohon aikaisemmin kuvailemaani qPCR menetelmään on, että näytteestä tuhotaan ensin DNA jolla ei tässä tehdä mitään, ja RNA käännetään sen jälkeen DNAksi erinäisillä kaupallisesti saatavilla olevilla entsyymi-kiteillä. Kun kaikki näytteen RNA on käännetty DNAksi, voidaan näytteelle ajaa normaali qPCR. Koska Covid-19 vituksen emäsjärjestys on tiedossa, voidaan sillekin valmistaa alukkeita jotka monistavat näytteestä DNAta, mikäli siinä vain oli koronavirusta.

Hyi tekstiseinä, mutta koitan tiivistää:

Korona-viruksen läsnäolo potilaassa (tai ympäristössä) voidaan selvittää PCR reaktiolla, jos saatavilla on:
  1. PCR laitteisto
  2. Tarvikkeet DNAn ja RNAn eristämiseksi näytteestä
  3. Kitti jolla voidaan tuhota näytteestä DNA ja muuttaa sen jälkeen näytteessä oleva RNA DNAksi
  4. Kitti joka sisältää reagenssit DNAn monistamista varten
  5. Covid-19 viruksen RNAsta tehdylle komplementaariselle DNAlle spesifiset alukkeet
Pullonkauloja tässä operaatiossa on reagenssien ja alukkeiden saatavuus. Varsinkin spesifisten alukkeiden saanti tarvittavissa määrissä voi tehdä hyvinkin tiukkaa, koska niitä ei ihan jokainen laboratorio pysty tekemään. Lisäksi kaikkein tärkein, eli tarvitaan laboratorio jolla on riittävä turvaluokitus tehdä näitä testejä ilman että koko henkilökunta ja lähipitäjät saavat tartunnan näytteiden käsittelyn seurauksena.
Onko valtion verifioima virallinen tapa ainoa, johon Suomi pystyy? Voi tietenkin olla, että Etelä-Korea pitää pikatestin reseptin niin tiukasti itsellään, että sieltä ei edes lisenssiä tipu, vai onko asiaa ponnekkaasti edes yritetty? Jos ei niin miksei?

Etelä-Korea on testimäärissä omassa luokassaan. Maassa on kehitetty nopeasti uusia pikatestejä ja testattu satojatuhansia kansalaisia laajalla skaalalla, kymmenentuhatta päivässä.

Vai onko oikeasti niin, että Suomi on päättänyt Vapaavuoren johdolla lähteä laumasuojan rakentamisen tielle?
 
Olisiko perussääntö reseptilääkkeissä kolmen kuukauden satsi kerralla. Ja siitähän ei normioloissa jousteta edes yhtä päivää.
Nyt luistetaan,hain lauantaina loppuvuoden napit kaikki kerralla,sanoin taikasanoiksi että kun ei tiedä että saako näitä enää sitten kun menee tilanne pahemmaksi,eikä ollut edes tuttu farmaseutti eikä tuttu apteekki.
 
Onko valtion verifioima virallinen tapa ainoa, johon Suomi pystyy? Voi tietenkin olla, että Etelä-Korea pitää pikatestin reseptin niin tiukasti itsellään, että sieltä ei edes lisenssiä tipu, vai onko asiaa ponnekkaasti edes yritetty? Jos ei niin miksei?
Pikatestit mittaavat vasta-aineita, joten sairauden itämisvaiheessa näyttävät negatiivista. Valheelliset negatiiviset tulokset mm. sairaalatyöntekijöiden tapauksissa voisivat olla ns. ikävä juttu.
 
Pikatestit mittaavat vasta-aineita, joten sairauden itämisvaiheessa näyttävät negatiivista. Valheelliset negatiiviset tulokset mm. sairaalatyöntekijöiden tapauksissa voisivat olla ns. ikävä juttu.
Onko Etelä-Korean tie siis väärä?

Vai olisiko niin, että varsinaisia testejä jäisi mainitsemillesi ryhmille ja pikatestauksin voitaisiin esim todeta jotakin tautia poteneista, että homma on lusittu?

Taitaa olla vaan varmempaa pysytellä 5-vuotissuunnitelmassa, kuten maan tapa vaatii.
 
Oikein säilöttynä näyte säilyy vuosikymmeniä. Suomen kokoisessa maassa ei ole ongelmaa sen suhteen että näyte voisi näytteenottopaikan ja testauslaboratorion välisellä matkalla mennä pilalle, varsinkin jos se on pakattu kuivajäähän tai nestetyppeen. Isoin ongelma on saada kaikki näytteet testattua ilman ruuhkautumista, että esimerkiksi sairaanhoitajan ei tarvitse odottaa karanteenissa töihin pääsyä kovin montaa päivää.

Yleensä testiktit ovat valmistajan tekemiä kokonaisuuksia joissa mukana tulee näytteenottimet ja reagenssit. Ja tällöin valmistaja ohjeistaa niiden käytön. Vaikka monia näytteitä voikin säilyttää ikuisuuden syväjäässä, niin se ei tarkoita sitä että voiko selliasta näytettä käyttää testissä?
 
Testauksessa ei olisi pullonkaulaa jos Suomessa olisi tiedetty tuleva Korona ebidemia ennakkoon.Oltaisiin täytetty varastot ennakkoon edullisesti.Silloin tietenkin olisi arvosteltu miksi varastoja täytetään tarvikkeilla joita ei ole ennenkään tarvittu.Osa vanheneekin.Nyt ei tarvikkeita mistään saa kun kaikki maat ovat yhtä aikaa niitä hankkimassa.Tosiasia on että rajallisten resurssien olosuhteissa varaudutaan todennäköisimpiin uhkiin.Selvännäkijän virka kannattaisi hallintoon perustaa:)
 
5,7% ei äkkiseltään välttämättä kuulosta paljolta, mutta kyllä se laajasti levitessään on paljon. Kannattaa ottaa vakavasti henkilökohtaisest toimet, joilla voi estää taudin saamista tai sen leviämistä.

 
Yleensä testiktit ovat valmistajan tekemiä kokonaisuuksia joissa mukana tulee näytteenottimet ja reagenssit. Ja tällöin valmistaja ohjeistaa niiden käytön. Vaikka monia näytteitä voikin säilyttää ikuisuuden syväjäässä, niin se ei tarkoita sitä että voiko selliasta näytettä käyttää testissä?
Periaatteessa voi käyttää.

Ihmisen suusta otetussa näytteessä on mukana vaikka mitä mikrobeja, ja jos näytettä pidetään huoneen lämmössä, tuhoavat näiden mikrobien erittämät entsyymit näytteestä lopulta mahdollisesti näytteessä olleet viirukset. Mikäli näyte jäädytetään tarpeeksi nopeasti tarpeeksi alhaiseen lämpötilaan, näytteessä olevien entsyymien aktiivisuus laskee niin alhaiseksi että näyte säilyy käytännössä muuttumattomana. Minulla ei juuri nyt tule mieleen mitään mekanismia joka estäisi pidemmänkin aikaa syväjäässä olleen näytteen testaamisen.
 
Hallitus neuvottelee koronavirustilanteesta – tiedotustilaisuus kello 14, katso suora lähetys

STT

Hallitus neuvottelee tänään koronavirustilanteesta ja järjestää ylimääräisen valtioneuvoston istunnon kello 12 alkaen. Sen jälkeen kello 14 hallitus pitää tiedotustilaisuuden. Voit seurata tiedotustilaisuutta suorana lähetyksenä tässä jutussa.

Hallituksen johtoviisikko kokousti asiasta jo eilen.

Tiedotustilaisuudessa paikalla hallituksesta ovat pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.). Lisäksi mukana ovat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen.

 
Periaatteessa voi käyttää.

Ihmisen suusta otetussa näytteessä on mukana vaikka mitä mikrobeja, ja jos näytettä pidetään huoneen lämmössä, tuhoavat näiden mikrobien erittämät entsyymit näytteestä lopulta mahdollisesti näytteessä olleet viirukset. Mikäli näyte jäädytetään tarpeeksi nopeasti tarpeeksi alhaiseen lämpötilaan, näytteessä olevien entsyymien aktiivisuus laskee niin alhaiseksi että näyte säilyy käytännössä muuttumattomana. Minulla ei juuri nyt tule mieleen mitään mekanismia joka estäisi pidemmänkin aikaa syväjäässä olleen näytteen testaamisen.

Periaatteessa joo. Mutta jos et toimi testin käyttöohjeen mukaan, niin tuloksilla ei ole arvoa, koska tällöin testin toimittaja ei takaa tulosten luotettavuutta.
 
Back
Top