Kotitalouksien varautuminen poikkeusoloihin

[Dani]

Meillä on ainakin 2 kuutiota kuivaa koivua ja paljon ruokaa jotka säilyy pitkän aikaa.

 

[kolomaittis]

Omassa ok-talossa tuollainen verkonvaihtokyykin ollut uudesta asti ja 6.5kw 3-vaihe aggregaatti on hankittuna. Ja tarvittaessa lainaan saa traktorilla pyöritettävän isomman sähköntekokoneen. Meillä lämpö tulee puukattilasta ja tarvittaessa sähkövastuksista. Noin 15 vuoden aikana on muistaakseni kahdesti ollut sähkö n 12h poissa ja sähköt taloon on silloin tehty näillä. Toimi ihan hyvin molemmilla kerroilla. Mutta sen verran vaivaa tuossa on että 2h katkoon en vielä ala vehkeitä virittelemään. Suurempaan poikkeustilaan en Toisaalta ole varautunut. No tietty kotivaraksi on jotain kaapissa yms.

On toi verkonvaihtokytkin ajatuksissa käynyt mielessä mutta aina vaan jäänyt ajatuksiin...

Lämmöstä ei ole kiinni ettei pärjäisi ilman sähköä eikä lämpimästä vedestäkään niin ehkä siinä selitys olla hankkimatta sitä vaihtokytkintä.
Ainoa tarve välttämättä on (ehkä) jääkaappi ja pakastin ja niihin ajatellut jatkojohtoviritelmän riittävän sieltä agrekaatilta. Sellaiset 800W ja 2400w löytyy bensakäyttöisenä.

Edittiä: Jos se sähkökatkos tulisi ihan pahimpaan aikaan kun sitä sähköä eniten tarvitaan näin viljan korjuun aikaan... ihan kusessa ollaan.

 

[PSB 5500]

On toi verkonvaihtokytkin ajatuksissa käynyt mielessä mutta aina vaan jäänyt ajatuksiin...

Lämmöstä ei ole kiinni ettei pärjäisi ilman sähköä eikä lämpimästä vedestäkään niin ehkä siinä selitys olla hankkimatta sitä vaihtokytkintä.
Ainoa tarve välttämättä on (ehkä) jääkaappi ja pakastin ja niihin ajatellut jatkojohtoviritelmän riittävän sieltä agrekaatilta. Sellaiset 800W ja 2400w löytyy bensakäyttöisenä.

Edittiä: Jos se sähkökatkos tulisi ihan pahimpaan aikaan kun sitä sähköä eniten tarvitaan näin viljan korjuun aikaan... ihan kusessa ollaan.

Sopivaan aikaan 2 tunnin sähkökatkoa kun tarjotaan ihmisten arkitouhuihin vaikka aamuihin niin voi alkaa aika montaakin ns kärsimään.. Se verkonvaihtokytkin olisi sikäli kyllä hyvä sijoitus, koska silloin koko talon sähköistys toimisi normaalisti ja kaikki laitteet toimisivat. Lisäksi virran palaaminen takaisin ei aiheuta vaaratilannetta.

 

[KIM]

Meillä on ainakin 2 kuutiota kuivaa koivua ja paljon ruokaa jotka säilyy pitkän aikaa.

Ihan mielenkiinnosta, että mihin tuo 2 kuutiota riittää? Pystyykö sillä jotain pientä kaminaa lämmittämään 3 pakkaskuukautta?

 

[Norppa]

Ihan mielenkiinnosta, että mihin tuo 2 kuutiota riittää? Pystyykö sillä jotain pientä kaminaa lämmittämään 3 pakkaskuukautta?

Eipä taida ainoana riittää. Kaverilla 90-luvun talossa varaava sähkölämmitys ja ILP, takka/leivinuuni avustaa iltaisin ja vkonloppuisin - vuodessa kuluu 8 kuutiota.

 

[Masterplan]

Tuo ei taida olla kovinkaan kallis muutos? Aggregaatit toki maksavat jos haluaa hyvän...

Ei ole hirveen kallis muutostyö jos talo mahdollista lämmittää muulla kuin suoralla sähköllä tai lämpöpumpulla. Tarvikkeet ja työ 500€, aggregaatti 400-1000€.

 

[KIM]

Eipä taida ainoana riittää. Kaverilla 90-luvun talossa varaava sähkölämmitys ja ILP, takka/leivinuuni avustaa iltaisin ja vkonloppuisin - vuodessa kuluu 8 kuutiota.

Onhan tuo 2 kuutiota (toivottavasti edes kiintokuutioita) tyhjää parempi. Vaikka ei olisi edes tulisijaa talossa, niin sillä saa lämmitettyä ruokaa pihalla pari viikkoa jos mikään muu ei toimi. Joku Porin Matti (pieni varaava tulisija) varmaankin lämmittäisi jonkun 20m2 huoneen koko talven tuolla kahdella kiintokuutiolla asuinkelpoiseksi.

Itsellä ei ole oikein käsitystä pienempien tilojen puulämmityksestä, kun minulla on vähän isommat kuviot. Minulla oli n. 10 vuoden ajan puukeskuslämmitys. Koivua meni joka vuosi 45-55 kiintokuutiometriä. Nyt on maalämpö ja puuta menee 10-15 kiintokuutiota/vuosi saunassa ja leivinuunissa. Tulevana talvena taidetaan ottaa puuhella käyttöön ja ainakin yksi kamina. Polttopuuta on nyt vain omaan tarpeeseen (yhden kuorman vein viikolla ensiavuksi tutulle yh:lle). Meillä poltetaan vain vähintään 2 kevättä kuivunutta puuta. Viime syksyn ja talven aikana tein polttopuuta reilusti yli normaalin tarpeen sodan uhka ja energiakriisi mielessäni. Ne on tosin polttokelpoisia vasta juhannuksesta 2023 alkaen.

Tulevana syksynä ja talvena aion taas hakata ja tehdä polttopuuta reilusti yli oman normaalitarpeen. Normi lauantait marraskuusta helmikuun loppuun on sellaiset, että aamupäivä metsästämässä, iltapäivä metsätöissä pimeään asti (ajovaiheessa ja pilkonnassa saunaan asti) ja alkuillasta talkkarin hommia kotona.

Polttopuuta sais olla tällaisessa talossa aina 3 vuoden varastot, jotta ei menisi katastrofin puolelle vaikka yhtenä talvena olisi jalka poikki tms. Liitereitä minulla on n. 150 kiintokuutiometrin varastointiin.

 

[Rauhantekijä]

Talvella kuuman pesuveden tuottamiseen sopivia muuripannuja on kadonnut Torilta sukkelaan. Käytetyt 50-100 euron hintaiset menneet ja tulevissa pyynti lähentelee jo 200. Tuollainen puulämmityspata tontin nurkalla auttaa pahimmassa. Uusi Kota merkkinen esim on siellä 350 euron paikkeilla.

 

[PSB 5500]

Ei ole hirveen kallis muutostyö jos talo mahdollista lämmittää muulla kuin suoralla sähköllä tai lämpöpumpulla. Tarvikkeet ja työ 500€, aggregaatti 400-1000€.

Sellainen näkemys tähän aggrekaattiasiaan vielä, että jos sitä lämpöä/ lämmintä vettä tehdään sähköllä niin saa kaikki pienemmät generaatorit suoraan unohtaa. Aggrekaatilla toimii vain ne kodin valaistukset, kodinkoneet ja erilaiset vesi- ja kiertovesipumput tms. Muistan että joskus kun näitä systeemejä omassa talossani kokeilin niin se 2000w vedenkeitin sammutti aggrekaatin samantien, eli ei sillä 6,5kw teholla vielä TODELLAKAAN juhlita.
Tuosta puulämmityksen puuntarpeesta sen verran vielä että itsellä se on n 10-15 m3 puolimetristä sekapuuta 3-4 kertaa vuodessa.

 

[hansai]

Meillä poltetaan vain vähintään 2 kevättä kuivunutta puuta. Viime syksyn ja talven aikana tein polttopuuta reilusti yli normaalin tarpeen sodan uhka ja energiakriisi mielessäni. Ne on tosin polttokelpoisia vasta juhannuksesta 2023 alkaen.

Kaadettiin maaliskuun lopulla, halottiin huhtikuussa ja osa oli kasassa vielä juhannuksena ja osa pinoissa.
Elokuun alussa kokeilin kosteuksi, noin 11% luokkaa oli ja puhallustestin läpäisi. Sukulaispuukauppias totesi, että talliin vaan ja polttoon.

Kuinka kuivaksi sinun klapit tulee?

Miettinyt, että kannattaisiko vielä käydä kaatamassa koivuja rasiin?

 

[Masterplan]

Sellainen näkemys tähän aggrekaattiasiaan vielä, että jos sitä lämpöä/ lämmintä vettä tehdään sähköllä niin saa kaikki pienemmät generaatorit suoraan unohtaa. Aggrekaatilla toimii vain ne kodin valaistukset, kodinkoneet ja erilaiset vesi- ja kiertovesipumput tms. Muistan että joskus kun näitä systeemejä omassa talossani kokeilin niin se 2000w vedenkeitin sammutti aggrekaatin samantien, eli ei sillä 6,5kw teholla vielä TODELLAKAAN juhlita.
Tuosta puulämmityksen puuntarpeesta sen verran vielä että itsellä se on n 10-15 m3 puolimetristä sekapuuta 3-4 kertaa vuodessa.

Ei tietenkään pienellä aggregaatilla taloa lämmitetä, eikä vettäkään. Kuten sanoin, sillä saa perustoiminnot pysymään päällä, kuten valot, televisio, jääkaappi, kaukolämpökeskus/öljypoltin jne.
Harvalla on intressiä lähtä mitoittamaan aggregaattia kaikkien toimintojen turvaamiseksi. Itsellä toki 1-vaihe 20A riittää turvaamaan kaikki toiminnot.

 

[Dani]

Onhan tuo 2 kuutiota (toivottavasti edes kiintokuutioita) tyhjää parempi. Vaikka ei olisi edes tulisijaa talossa, niin sillä saa lämmitettyä ruokaa pihalla pari viikkoa jos mikään muu ei toimi. Joku Porin Matti (pieni varaava tulisija) varmaankin lämmittäisi jonkun 20m2 huoneen koko talven tuolla kahdella kiintokuutiolla asuinkelpoiseksi.

Joo siis, meillä on sellainen koristetakka, mitä ei kovin usein lämmitetä.
Koko talo ja sauna toimii sähköllä. Lattialämmitys.
Jos niin kävisi, että sähköä pitäisi säännöstellä, niin yksi vaihtoehto olisi mennä ulkovarastoon. Siellä pieni huone, eikä mene paljon sähköö, jos sitä pitää alkaa säännösteleen.

 

[KIM]

Kaadettiin maaliskuun lopulla, halottiin huhtikuussa ja osa oli kasassa vielä juhannuksena ja osa pinoissa.
Elokuun alussa kokeilin kosteuksi, noin 11% luokkaa oli ja puhallustestin läpäisi. Sukulaispuukauppias totesi, että talliin vaan ja polttoon.

Kuinka kuivaksi sinun klapit tulee?

Miettinyt, että kannattaisiko vielä käydä kaatamassa koivuja rasiin?

En ole koskaan mitannut, vaikka talossa on ammattipuusepän piikkimittari. Vanha kansa on aina kuivannut puita 2 kevättä. Tunnen kädessä ja äänestä onko meidän puut 1 vai useamman kevään kuivunutta. Toki jos tekee aurinkoiselle ja tuuliselle paikalle korkean ja kapean pinon ja siihen katoksen päälle, niin pikkuklapit kuivuu yhdessäkin keväässä. Meillä tehdään klapit suoraan liiteriin eikä yleensä pinota. Halot pinotaan. Maksimimitat klapeilla 50 cm ja haloilla 120 cm. Nopeuttaa aika paljon, kun ei tarvii mitään hammastikkuja veistellä jotta mahtuisi tulipesään.

Ei taida rasiin kaadetut enää kovin hyvin kuivua enää. Eikös ensi viikosta jo sää kylmene ja kostu. En ole koskaan kaatanut rasiin kuin jonkun pihapuun. Eikös nekin pitä joka tapauksessa kuivattaa vielä seuraavan kevään?

 

[Loyd]

Kaksi kuutiota tilasin kuivattua koivua 25 senttisiä klapeja.

On puolivaraava takka ja Porin Matti.

En lämmitä koko talvea noilla sähköä säästääkseni. Ovat siltä varalta jos sähköt katkeavat kokonaan ajoittain.

 

[hansai]

En ole koskaan mitannut, vaikka talossa on ammattipuusepän piikkimittari. Vanha kansa on aina kuivannut puita 2 kevättä. Tunnen kädessä ja äänestä onko meidän puut 1 vai useamman kevään kuivunutta. Toki jos tekee aurinkoiselle ja tuuliselle paikalle korkean ja kapean pinon ja siihen katoksen päälle, niin pikkuklapit kuivuu yhdessäkin keväässä. Meillä tehdään klapit suoraan liiteriin eikä yleensä pinota. Halot pinotaan. Maksimimitat klapeilla 50 cm ja haloilla 120 cm. Nopeuttaa aika paljon, kun ei tarvii mitään hammastikkuja veistellä jotta mahtuisi tulipesään.

Ei taida rasiin kaadetut enää kovin hyvin kuivua enää. Eikös ensi viikosta jo sää kylmene ja kostu. En ole koskaan kaatanut rasiin kuin jonkun pihapuun. Eikös nekin pitä joka tapauksessa kuivattaa vielä seuraavan kevään?

Tuo suoraan varastoon laitto ehkä selventää tuon 2 kevään kuivatuksen. Itsellä juurikin harvat pino ja kasa tuulisella paikalla.

Rasiin kaatoa mietin, että eikös se kuivaa lehtien kautta ja vielähän vihertää? Lähinnä siis jos nyt kaatas, pakkasten tultua halkois niin olisiko keväälle jo kuivia..

Piikkimittarilla tuon 11% sain. Tein heinäkuun lopussa pari tuulenkaato mäntyä, niin 36% oli kosteus niissä.

 

[Tilley]

Tuo suoraan varastoon laitto ehkä selventää tuon 2 kevään kuivatuksen. Itsellä juurikin harvat pino ja kasa tuulisella paikalla.

Rasiin kaatoa mietin, että eikös se kuivaa lehtien kautta ja vielähän vihertää? Lähinnä siis jos nyt kaatas, pakkasten tultua halkois niin olisiko keväälle jo kuivia..

Piikkimittarilla tuon 11% sain. Tein heinäkuun lopussa pari tuulenkaato mäntyä, niin 36% oli kosteus niissä.

Kyllä rasiin kaato on jo myöhäistä. Jo alkaa keltaisia lehtiä näkyä puissa. Eli ei puu sinne lehtiin enää panosta vaan virtaus alkaa olla jo takaisinpäin. Rasiin kaadon ideahan on, että puu on vielä kasvuvaiheessa, eli sanoisin että heinäkuun loppu on viimeinen aika että kannattaa kaataa rasiin.

 

[KIM]

Tuo suoraan varastoon laitto ehkä selventää tuon 2 kevään kuivatuksen. Itsellä juurikin harvat pino ja kasa tuulisella paikalla.

Rasiin kaatoa mietin, että eikös se kuivaa lehtien kautta ja vielähän vihertää? Lähinnä siis jos nyt kaatas, pakkasten tultua halkois niin olisiko keväälle jo kuivia..

Piikkimittarilla tuon 11% sain. Tein heinäkuun lopussa pari tuulenkaato mäntyä, niin 36% oli kosteus niissä.

Vihertää, mutta haihtuu aika heikosti, kun ympäröivän ilman kosteus on suuri. Talvella puu ei ulkona juuri kuivu. Talvella ilman suhteellinen kosteus ulkona on 90-100%. Teoriassa puu voisi kuivaa noissa oloissa n. 25 painokosteusprosenttiin. Se on jo palavaa, mutta energiaa siitä ei kunnolla saa. Kaatotuoreen puun painokosteus voi olla yli sadan. Eli jos absoluuttisen kuiva puu painaisi 450 kg/m3 ja märkänä 900 kg/m3, niin silloin vettä on 100% kuivan puun painosta eli painokosteusprosentti olisi 100.

Puu alkaa kutistua ja halkeilla silloin kun painokosteusprosentti laskee alle n. 27.

Minun ulkokuivat ja ulkovarastoissa olevat pari kevättä kuivuneet puut kostuu talvella ilmankosteudesta, mutta on kuitenkin ihan polttokelpoisia.

 

[Justin Case]

Miltäs näyttää näin parikuukautta myöhemmin?

Omalta kohdalta: Potut kasvaneet ihan villinä, jo nyt isompia mitä talviperunat viimevuonna nostettaessa. Sipulit pesäpallon kokoisia ( ainakin melkein) ja kasvavat vielä.

Tomaateissa tullut punaisiakin jo parin viikon verran, ai että on makeita kun kypsyvät ihan loppuun asti että vähän jo halkeilevat. Tosin lukumääräisesti vähemmän niitä tulee.

Pottua tuli tosi hyvin, sipuli sato pieni kun eräs ajoi leikkurilla osan ylitomaatti ei ehtinyt täysin kypsyä mutta ne jotka saatiin ovat tosi makoisia, kurkkua tuli hyvin, samoin kriikunaa, kyllä tässä taas pärjätään

 

[kolomaittis]

Pottua tuli tosi hyvin, sipuli sato pieni kun eräs ajoi leikkurilla osan ylitomaatti ei ehtinyt täysin kypsyä mutta ne jotka saatiin ovat tosi makoisia, kurkkua tuli hyvin, samoin kriikunaa, kyllä tässä taas pärjätään

No mukava kuulla että satoa saatte ongelmista huolimatta. Onhan niissä varmasti vaivaakin nähty.

Toi kriikuna, eikös se ole vähän luumuntapainen mutta pienempi? Aika vähän sitä kait nykyään kasvatetaan? Kaikki vanhat kun on niin helvatan... niin vanhanaikaista vaikka ne varmemman sadon antaa kuin ne jalostetummat.

 

[Justin Case]

No mukava kuulla että satoa saatte ongelmista huolimatta. Onhan niissä varmasti vaivaakin nähty.

Toi kriikuna, eikös se ole vähän luumuntapainen mutta pienempi? Aika vähän sitä kait nykyään kasvatetaan? Kaikki vanhat kun on niin helvatan... niin vanhanaikaista vaikka ne varmemman sadon antaa kuin ne jalostetummat.

Juu, sellanen se on, satoa tulee hyvin joka vuosi, reilu 20 vuotta se on tuossa ollut kirsikan vieressä.