Kattovarastoissa vierastan vähän hygienia-aspektia. En tiedä, voi olla harhaluulo, mutta jotenkin luotan nykyiseen järjestelmään enemmän. Ainakin omien ulkomaankokemusten perusteella...
Tässä on tosi paljon hyviä ideoita, pistäkää vaan lisää tulemaan. Vähintäänkin kannattaa tosiaan noita vesisäiliöitä olla valmiina katsottuna, ja sillai, että niiden kaivamisessa ei mene puolta päivää. Valmiiksi täytetty vesitonkkakin on hyvä idea jos sille vaan tilaa riittää. Puhdistustablettejahan voi sitä varten varata. Tai jos on todella hätä, niin kloriitilla saa veden jotakuinkin puhtaaksi - annostus noin kolme tippaa suhteellisen tuoretta ainetta per litra kirkasta vettä, annetaan seistä vähintään puoli tuntia. Enemmän annostusta jos kloriitti on vanhaa, tai vesi on sameaa. Samean veden olisi hyvä antaa kirkastua ennen puhdistusta. En suosittele pitkäaikaiskäyttöön mutta kannattaa pitää mielessä, jos tulee joskus kova hätä.
Huudettuihin tarvekaluihin lisäisin sytkäriliitäntään sopivan adapterin ainakin puhelimelle ja mieluusti läppärille. Ja jos ei akkua säilökään niin säilöisi edes johdon jossa on valmiiksi tupakinsytytinliitos. Noista voi tulla vielä pula. Olisikohan muuten ihan hölmö ajatus latailla kotikoneelle Wikipedia, suomeksi ja lontooksi? Menee jo läppärin kovalevylle vaikka kokonaan - mulla on puhelimessakin - ja voi olla yllättävän näppärä jos pitää jotain monimutkaisempaa asiaa selvittää vaikka on verkon ulkopuolella. Ja onhan siitä ajanvietettäkin. Toki vaatii sähköä, mutta kuitenkin.
Tälleen omakohtaisena kokemuksena, odotettua kätevämpi tapa saada vähän kaikenlaiseen pikkuaskareeseen riittävä määrä sähköä on raahata auton akkua jonnekin, missä sen voi ladata. Meillä on mökkikäytössä yksikin akku riittänyt moneksi kuukaudeksi hetkittäiseen lisävaloon ja puhelimien lataukseen, ei nyt 24/7 pelaamista mutta ainakin yhteydenpitoa varten.
Ydinvoimalan possahtamisen varalta: ensisijaisesti varaudutaan evakuointiin.
Toissijaisesti: jesaria, kumpparit ja sadevaatteet, jos haluaa hifistellä niin hengityssuojain. Säteilyannos tulee onnettomuustapauksissa sataprosenttisesti pölymäisen tai veden mukana tulevan laskeuman kautta, siten, että laskeumaa jää kiinni esimerkiksi vaatteisiin tai sitä joutuu hengitykseen, ruokaan tai veteen. Tältä on melko helppo suojautua varsin maltillisilla varotoimilla. Mikäli suojeluhälytys annetaan mutta vaara-alueelta ei voi syystä tai toista poistua, suljetaan ilmanvaihto ja teipataan kaikki talouden raot umpeen. Nukkuma- ja pääasiallinen oleskelupaikka järjestetään mahdollisimman suuren rakenne- ja maamassan keskelle, eli yleensä keskelle rakennusta, jotta seinät ja huoneilma (=etäisyys) vaimentavat mahdollisimman paljon ulkoa tulevaa säteilyä. Kellari on yleensä paras, pesuhuone on monesti hyvä. Ulkona käydessä vältetään laskeumaa maahan lakaisevaa sadekeliä ja lätäköitä, mutta käytetään gummisaappaita ja sadeasua; taikaviitta on mainio, ja lahkeet voi teipata saappaisiin kiinni. Ulkovaatteet vähintään kopistellaan, mielellään harjataan ja vielä mieluummin pestään sisälle tullessa, erillisessä pesutilassa. Ulkovaatteet myös jätetään sinne eikä niitä tuoda asuintiloihin. Ruoka nautitaan ennen onnettomuutta suljetuista astioista sikäli kun mahdollista. Viranomaistiedotteita kuunnellaan herkeämättä, ja joditabletit otetaan VAIN KÄSKETTÄESSÄ. Liian aikaisin tai liian myöhään otetuilla tableteilla ei ole taattua tehoa!!!
Ylivoimaisesti suurin riski ydinonnettomuudessa tulee nimenomaan radiojodista I-131, mutta tämän aineen puoliintumisaika on lohdulliset 8 päivää. Eli 2-3 kk jälkeen se on käytännössä kadonnut. Kuitenkin alkuvaiheessa tulee välttää esimerkiksi ulkona kasvaneita vihanneksia ja mm. karjan rehu tulisi vaihtaa säilörehuun. Jodilla saastunutta rehua voi syöttää turvallisesti muutaman kuukauden varastoinnin jälkeen; tosin jodin mukana leviää usein myös pitkäikäisempää kesiumia (Cs-137), jonka pitoisuudet tulisi testauttaa ennen syömistä tai syöttämistä.
Näillä toimilla annoksesta leikataan helposti 90% ja luultavasti yli 99%. Eli jäädään saadussa annoksessa Tampereen normitason alle.
Mutta nämä ovat siis niitä ekstriimivarotoimia. Fukushimassa tuhoutui täysin kolme reaktoria; pessimistinen laskelmakin osoitti, että evakuointi tappoi about viisi kertaa enemmän ihmisiä erilaisissa onnettomuuksissa ja hoidon puutteen vuoksi kuin väestön paikalleen jättäminen olisi tehnyt. Siis vaikka ne pitkän aikavälin terveysvaikutukset huomioitaisiin; akuutteihin vaikutuksiin likimainkaan riittäviä annoksia ei tullut edes pelastushenkilökunnalle. Kaikkein suurimmatkin saadut annokset vastaavat terveysvaikutuksiltaan sitä, että jättää suositellun vihannesannoksen syömättä muutaman vuoden ajan.
Ai niin, vielä yksi ydinonnettomuuteen liittyvä toimenpide: leikatkaa huhuilta siivet ja, asiallisen varoituksen ja valistuksen epäonnistuttua, vedelkää ympäri korvia kaikkia tuomiopäivän torvia. Sekä Tshernobylissä (jossa suojelutoimenpiteet jätettiin asiallisesti ottaen tekemättä) että Fukushimassa (jossa ne tehtiin), AIVAN YLIVOIMAISESTI suurin terveyshaitta tuli tai luultavasti tulee psykologisista ongelmista. Eli pelosta ja epätietoisuudesta, ja niistä kumpuavista huolista ja stresseistä. Tämä johtaa kaikenlaiseen pahaan, alkoholismista itsetuhoisuuteen. Ja hyvin suurena syynä ovat varmaan sinänsä hyväätarkoittavat pelonlietsojat, jotka täysin varmasti minkä tahansa onnettomuuden sattuessa ovat kailottamassa, kuinka kohta miljoonia kuolee ja tulevat polvet kärsivät kolmisilmäisyydestä.
Kannattaa ottaa asioista selvää: todellisuudessa esimerkiksi noita pitkän aikavälin geneettisiä haittoja ei ole kyetty löytämään edes Hiroshiman ja Nagasakin uhrien jälkeläisiltä. Tai Japanissa pahiten saastunutta lihaa olisi pitänyt syödä satoja kiloja, että olisi päässyt edes hyvin konservatiivisen turvarajan yli.
