Kranaatinheittimistö

Ammuksen paino oli 38 kg (normaalisti 40...45 kg) eli 342 kg/min, mikä 120 krh:llä vastaisi noin 27 ls/min tahtia!

Voi ruveta propainon nostajalla tekemään tiukkaa, jos koko päivän joutuisi nostamaan murkulaa putkeen, mutta jos exoskeletonin saadaan jossain vaiheessa niin tuo ruutiini helpottuu kummasti. Suunniteltiinko Nemoon missään vaiheessa 160mm putkea?
 
Dia 14/83
Tampellan komein hevonen Urho ja uusi 120 krh Tammerkosken rannalla:
1521032108175.png
Dia 15/83
Nenosen vasemmalla puolella Aseosaston ensimmäinen johtaja Aarne Tuomola Tykistön Koeasemalla Niinisalossa:
1521032148733.png
Dia 16/83
1521032258109.png
Dia 17/83
Vasemmassa alakuvassa Aarne Tuomola, ruotsalainen vastaanottotarkastaja, insinööri Leo Jyväkorpi:
1521032305804.png
Dia 18/83
120 Krh/40:n varusteet:
1521032389546.png
Dia 19/23
120 krh ammuksia oli ainakin mallit Adolf, Bedolf, Cedolf ja Gedolf, savuammus oli Benito; Adolf tappaa, Benito vain hämää:):
1521032452590.png
Dia 20/83:
Poseerauskuva (sytytin puuttuu!) sota-ajalta:
1521032577647.png
 
Dia 21/83
1521036511725.png
Dia 22/83:
1521036559018.png
Dia 23/83
1521036595940.png
Dia 24/83
1521036625092.png
Dia 25/83:
1521036666519.png
Dia 26/83
1521036703700.png
Dia 27/83

Mallit 81 Krh/56 ja sen pitkäputkinen versio 81 Krh/58P olivat muuten hyviä, mutta kevennetty rakenne ei kestänyt varusmieskäyttöä:
1521036734092.png
1521037321172.png

Dia 28/83
1521036904336.png
Dia 29/83:
Tässä yksilössä jo jatkettu iskunvaimennin, myöehmmin KRHSNT 35-72:n tilalle on tullut KRHSNT 94 ja vastalevyksi 120KRH92:n vastaavasta skaalattu vastalevy m. 96.
1521037022454.png
Dia 30/83
1521037166688.png
 
Last edited by a moderator:
Jään sitten odottelemaan 160mmsen konttinemon proton ilmaantumista :coffee::cool:

Kävipähän mielessä, että se kranaatti taitaa viedä kohtuullisen ison tilan. Enemmän kuin 155mm:n kranaatti, uskoakseni joskin 155:n ruutipussit taitavat viedä sen verran tilaa, että menee ohitse 160mm:n. Tarkoittaen sitä, että se kontti saattaisi jäädä valitettavan ahtaaksi. Ajoneuvoasenteisena ongelma olisi varmaan vieläkin vakavampi.
 
Enemmän kuin 155mm:n kranaatti, uskoakseni joskin 155:n ruutipussit taitavat viedä sen verran tilaa, että menee ohitse 160mm:n. Tarkoittaen sitä, että se kontti saattaisi jäädä valitettavan ahtaaksi. Ajoneuvoasenteisena ongelma olisi varmaan vieläkin vakavampi.

Ison ongelma mielestäni on se lataaminen, joten jos tuon automaattilaturin saa toimimaan 160mmsen kranaatin kanssa, niin kontti on varmasti paljon parempi ratkaisu kuin aseen tela taikka pyöräkalustoon ahtaminen. Tilaa murkuloille ja muille voi olla sitten kontin ulkopuolella.
 
Ison ongelma mielestäni on se lataaminen, joten jos tuon automaattilaturin saa toimimaan 160mmsen kranaatin kanssa, niin kontti on varmasti paljon parempi ratkaisu kuin aseen tela taikka pyöräkalustoon ahtaminen. Tilaa murkuloille ja muille voi olla sitten kontin ulkopuolella.

Se hyvä puoli tuossa tietenkin on, että sen heittimen ei tarvitsisi olla tuota taittuvaa mallia, vaan toimii ihan samaan tapaan kuin nuo takaa ladattavat 120 milliset heittimet.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Onko tiedossa, minkälaisia vaikeuksia kohdattiin 120-millisen asentamisessa T26-vaunuun? Kun nykyään on heitin ajoneuvoasenteisena telavehkeissä, niin miten noihin aikoihin tätä ei voitu tehdä?
 
Tuo on ruotsalaisen SSG 90120:n protyypiksi jäänyt, oikeasti jo museossa majaileva yksilö eli AMOS PT1 -torni ml. antiikkinen paineilmatoiminen latauslaite asennettuna Norjan CV90-sarjan ylijäämävaunuun.

Yhdistelmä nähtiin viimeksi keväällä 2016, kun Patria järjesti Rovajärvellä Turreted Mortars Experience -demon:
AMOSPT1 Rovalla 2016.jpg
Tämän päivän AMOS-FIN eli 120KRHPSAJON XA-361 on jo ihan jotain muuta kuin videolla näkyvä.
 
Pystyykö @veeteetee kertomaan tai oletko ikinä miettinyt mikä olisi ns. Nextgeneration 81krh77y:stä? Eli jos resurssit olisivat kunnossa mikä olisi seuraava kehitys askel?

Käsittääkseni tämä on täysin hypoteettista eikä millään tai kukaan tuota enään kehitä?
 
Onko tiedossa, minkälaisia vaikeuksia kohdattiin 120-millisen asentamisessa T26-vaunuun? Kun nykyään on heitin ajoneuvoasenteisena telavehkeissä, niin miten noihin aikoihin tätä ei voitu tehdä?

T26 pieni, krh iso. Ajaja + 4, vähintään 3 tarvitaan + ammukset.
 
"Pystyykö @veeteetee kertomaan tai oletko ikinä miettinyt mikä olisi ns. Nextgeneration 81krh77y:stä? Eli jos resurssit olisivat kunnossa mikä olisi seuraava kehitys askel?"

Epäonnisen 81KRH97:n jälkeen Pv:ille tehtiin ehdotus hiukan järkevämmästä - virkapäätöksellähän ei voida luonnonlakeja ohittaa, mikä tuli todistettua - tavasta kehittää uusi oikeasti kevyt 81 krh, mutta selkeästi vaiheistettu suunnitelma, jossa määrävälein olisi ollut tarkastelupisteet ja jopa kuolonkohdat, ei kelvannut, etenkin kun summasta tuli iso suhteessa ajateltuun sarjakokoon. Niinpä 81KRH71Y jäi/palasi käyttöön ja näin tilanne jatkunee minun ikäni. Piirustukset 71:lle ovat olemassa ja pienen harjoittelun jälkeen korvaushankintakin varmaan onnistuisi.

Se, missä perinteisen 81/120 krh:n osalta tapahtuu Uutta on aseessa kiinniolevan elektronisen paikannus- ja ammunnanhallintajärjestelmän kehittäminen, esim. norjalais-saksalainen Vinghög / Rheinmetall VingPos.
 
Last edited by a moderator:
Tässä swedujen esite.
Mahtava organisaatiohimmeli tuossa esitteessä. En oikein ymmärrä miksi FMV on itsenäinen viranomainen...


Tuo Patria-Hägglund yhteisyhtiö taidettiin jo ajaa alas.

Tuolla tuubin pätkän kommenteissa väitetään että osakkeet olisi myyty Suomeen ennen sitä. Senhän saisi selville tilaamalla purkamispöytäkirjan kopion kaupparekisteristä (jossa osakeomistus käy selville ja joka asiakirja on julkinen), mutta tiedätkö pitääkö paikkansa ja uskallatko vahvistaa?

Edelleen, käsitykseni mukaan olet ilmaissut että yhteistyö Hägglundsin porukan kanssa ei oikein lähtenyt luistamaan jonka vuoksi kehitettiin NEMO. Jos yhteisyhtiö on ajettu alas, jonnekin varmaan oikeudet tietotaitoon myytiin/siirrettiin. Onkohan odotettavissa NEMO2 tuplaputkilla? :unsure:
 
Epäonnisen 81KRH97:n jälkeen Pv:ille tehtiin ehdotus hiukan järkevämmästä - virkapäätöksellähän ei voida luonnonlakeja ohittaa, mikä tuli todistettua - tavasta kehittää uusi oikeasti kevyt 81 krh, mutta selkeästi vaiheistettu suunnitelma, jossa määrävälein olisi ollut tarkastelupisteet ja jopa kuolonkohdat, ei kelvannut, etenkin kun summasta tuli iso suhteessa ajateltuun sarjakokoon. N

Nyt en ehdi selata ketjua ootko jo avannut tuota 81 97krhta. Miksi se meni reisille?

Eli ymmärsinkö oikein että seuraava askel olisi keventäminen ja asekohtainen paikannus. Miten paljoa 81 heitintä voi realistisesti keventää ilman että max amet kärsii?
 
Back
Top