kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllä, suuntaaja pitää putkestä ammuttaessa, jotta tuntee kun naatti lähtee sekä jos putki kuumenee vaarallisen kuumaksi.
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Kyllä, suuntaaja pitää putkestä ammuttaessa, jotta tuntee kun naatti lähtee sekä jos putki kuumenee vaarallisen kuumaksi.
Lisää huomioita jo eilen nähdystä videosta:
Suuntaaja tarkistaa joka laukauksen jälkeen yhdessä apusuuntaajan kanssa, ettei heitin ole liikkunut. Tekevät sen oikeasti eivätkä vaan ole tekevinään, jota joskus näkee. Tilaa on vähän mutta eivät silti töni toisiaan; siis harjoiteltu juttu. Heittimenjohtajalla on suojalasit, koska hänen tehtävänsä on tarkkailla putkea ja varmistua, että kranaatti varmasti lähti. Hajonneet panokset kyllä vähän ihmetyttävät. Aikaisemmin käytettyjä selluloidipanoksia löytyi välillä maasta, kun kaikki kranut oli ammuttu, mistä kouluttajat eivät tietysti ilahtuneet. Ne irtosivat siis itsestäänkin, mutta tässä voisi epäillä etteivät panokset alunperinkään olleet kunnolla paikoillaan.
Eivät yritäkään ampua kun 11 kranaattia, vaikka iskun ammusmäärä on 12 kpl. Pekka Kantakoski-maisesti voisi sanoa, ettei sodanajan vaatimaa koulutustasoa saavuteta koko joukon palveluaikana. Turvallisuus on tässä tietysti syynä. Mutta siltä kannalta taas on outoa, ettei kaksoislatauksen estolaite ole käytössä. Tietäisiköhän jäsen @kertakenttään miksei ole.
Ei ollu You Tubea Kylmän sodan aikana. Jos olisi ollut niin komentoketjun jokainen porras olisi raivona tj-tunnelmissa rennosti tyhjän ammuslaatikon päällä istuskelevasta heittimenjohtajasta. Mutta ajat on nyt siis toiset...
Isku kestää heittimistöllä aina minuutin, jos jokin heitin ei pysty ampumaan kuin 10 kranaattia minuutin aikana, niin enempää ei ammuta. Palvelusturvallisuuteen tämä ei liity. Iskun viimeinen kranaatti ammutaan muutenkin yhteislaukauksena, jolloin ne tulevat tonttiin täsmälleen minuutin kuluttua iskun alkamisesta.
Kaikella kunnioituksella; mä nyt tämän tiedän, kun koulutin sitä jo 1970-luvulla....
Kyse ei siis ollu tästä vaan siitä, että valmisteltuja kranaattejakaan (siis laitettu sytyttimet ja panokset kiinni) ei ollu kuin ne 11 kpl. Eli ei ollu tarkoituskaan ampua täyttä tulimuotoa tai nykyisin tosin puhutaan tulilajista.
D
Deleted member 266
Guest
Näyttää siltä, että yksi lisäpanos (JVA 1582:n 2.-5. lp, iso vaaleansininen) lerpahtaa ammuksen kaulalta rungon ja putken suun väliin, lataaja nostaa ammusta ja lisäpanokset tippuvat. Tämä kertoo siitä, että kaikki kiekot ilmeisesti on ladottu kaulalle samaan asentoon ja nyt tuo avoin kidan kohta oli ylöspäin.
SA:n uusimmatkaan ohjeet eivät ota kantaa lp:ien asentoon, mutta teollisuuden Nemo/AMOS/120KRH92-ammunnoissa on aina noudatettu sääntöä, että lisäpanosten kidat ovat eri suuntiin; tippumisen lisäksi kitojen samansuuntaisuus voi johtaa siihen, että panoksien syttyessä siipien välille voi tulla paine-eroja, siipiä on taipunut ja irronnutkin.
Umpiteräksisen raskaan kalustoammuksen kaulalla panos 8+
ja panokset kierretty eri asentoihin
SA:n uusimmatkaan ohjeet eivät ota kantaa lp:ien asentoon, mutta teollisuuden Nemo/AMOS/120KRH92-ammunnoissa on aina noudatettu sääntöä, että lisäpanosten kidat ovat eri suuntiin; tippumisen lisäksi kitojen samansuuntaisuus voi johtaa siihen, että panoksien syttyessä siipien välille voi tulla paine-eroja, siipiä on taipunut ja irronnutkin.
Umpiteräksisen raskaan kalustoammuksen kaulalla panos 8+
ja panokset kierretty eri asentoihin
kertakenttään
Ylipäällikkö
Täydestä iskusta päätellen menossa loppuammunta, jossa KLEL:in pois jättämisellä pyritään siihen, että tavoiteltuun tulinopeuteen päästään todennäköisemmin. Tällöin jokaisella aseella oltava oma aseenvalvoja. Tavallisesti niitä ei riitä, koska henkilöt jotka siinä voisivat olla kuten KUPS:n valvoja ja mittatikkujen kouluttaja ovat valkaamassa. Loppuammunnassa taas ei mtään enää valkata, joten jokaiselle aseelle riittää oma valvoja.
Pahin mitä loppuammunnassa voi käydä on tykistöllä tulla laukeamaton, koska:
1. pitää poistaa ampumalla
2. naatti putkessa-> vaara-alue aktiivinen -> kukaan ei liiku -> ei välttämättä edes seuraajat riippuen vaara-alueesta
3. muut joutuu odottamaan
4. noloa, jos ulkomaiset joutuvat odottamaan TJP:llä laukeamattoman takia
D
Deleted member 266
Guest
Vähän vanhempaa krh-tietoutta eli Pv:ien sota-aikainen (?, päiväämätön, kannessa päiväys 10.1.47) tunnistusopas 81-82 mm krh:ille ja niiden varusteille. Tämä on ainoa ja paras opas sekavaan asiaan
D
Deleted member 266
Guest
Melko tarkkaan tasan 83 vuotta sitten Tampellan Aseosastolla työskennellyt teknikko Vesa Metsola poseerasi Tampellan uuden 47 mm krh:n kanssa Näsijärven rannassa:
Tollainen reppuun joka ryhmaan... ???
D
Deleted member 266
Guest
Tämä heittimenjohtajan istuskelu kalustolaatikon päällä onkin ns "saavutettu etu" vai pitäisikö sanoa KSE. Ainakin Porin prikaatissa, josta ylläoleva videokin on ainakin kommenttien mukaan. Lisäksi suojalasit unohtui laittaa silmille; näyttäisi katsovan kyllä putken suuta kuten pitää. Lataaja pitää oikeaoppisesti kiinni tuesta, jolloin huomaa kun ase laukeaa. Kaksoislatauksen estolaitekin on kyllä käytössä. "Aurauskeppi" heti heittimen takana liittyy varotoimintaan. Etupuolella on kaksi lisää molemmin puolin, joilla merkitään sallitun ampumasektorin reunat. Niiden avulla hjoht sekä aseen valvoja näkevät, että
ase on suunnattu luvalliselle alueelle. Tämän helpottamiseksi putkeen on vielä maalattu valkoinen viiva, joka tosin ei tästä kulmasta näy.
AJJV
Kapteeni
Kyllä siihen ihan kunnon syykin on. Tulikomento pöytäkirjaa on helpompi ylläpitää, kun takamuksen alla on muuta kuin oma nilkka.
Paitsi vieläköhän niiden pitää papereiden kans taistella kun muste jäätyy ja lyijjy katkeaa kynässä...
Kun olisi tällaisen syyn istuskeluun kertonut Kylmän sodan aikana, olisi koko heitinryhmä painellut vähän aikaa pitkin kangasta niin että pöly nousee. Kollektiiviset rangaistukset olivat tietysti silloinkin periaatteessa kiellettyjä, mutta ainoastaan periaatteessa. Tuliasemapoytäkirjan täyttämisessa ei tietenkään ole mitään merkitystä seisooko vai istuuko aseen johtaja.
Alla esimerkki ao pöytäkirjasta. Paperit tarvitaan siis edelleen. Ihan jo varmistuksen vuoksi, vaikka lukemat näkyy nykyisin läppärillä. Niiden näyttöjä ei saa kuvata, joten esimerkkiä tästä ei ole antaa. Tässä allaolevassa on vain kylmäharjoiteltu koska ampumismerkinnät ja atarvikekulutukset puuttuvat.
kimmo.j
Respected Leader
Jo mitä merkitystä sillä johtajan istumisella sitten on?
Siis ihan tietämättömyydestä kysyn, kun en tajua.
Ainoat syyt jotka itse keksin, ovat sotilaallisuus, kukaan muukaan ei istu ja harjoittelu ei saa olla liian kevyttä/helppoa, joten kaikkinainen keventäminen on kiellettyä.
Kuten kaikki varmaan tietää, edustan ite jo seuraajaosastoon vetäytynyttä Kylmän sodan sukupolvea. Viime vuosisadalla varusmiesjoukon tuli ampumaleireilläkin jossain määrin myös näyttää sotilailta. Ressujen kanssa piti sitten käyttää pelisilmää. Aika lailla tutun fraasin tapaan "asialliset hommat hoidetaan jne". Mutta ajat on nyt muuttuneet, kuten talvella keskusteltiin alokaskoulutuksesta, silloinkin Porin prikaati esimerkkinä. Yllä olevat nuorempien kysymykset ovat ihan relevantteja, joten kysytään forumin asiantuntijalta:
Eli miten on, jäsen @kertakenttään istuskelevatko heittimenjohtajat ammunnoissa rennosti kalustolaatikolla vai ovatko videot yksittäistapauksia? Jos eivät istu ei mikään olekaan muuttunut. Jos taas istuvat, onko tietoa milloin käytäntö on syntyny ja miten muutokseen on tultu? Sillä tykistön ammunnoissa tykkiryhmän jäsenten tehtävät on ihan samat ja siellä kaikki seisovat edelleenkin. Tämä juttu ei liene mikään sotasalaisuuskaan joten jäämme odottamaan asiantuntevaa vastausta.
kimmo.j
Respected Leader
Niin, sotilaallisuus on siis syy.
Äläkä ymmärrä väärin tietty määrä sotilaallisuutta on aina tarpeen. Kuinka relevantteja nämä seisoskelut sitten ovat siinä oikeassa sotatyössä on sitten toinen kysymys.
AJJV
Kapteeni
Uh onneksi en ollut tuolloin kuin taapero. Minä nökötin aikanaan korpossa, mutta kevyellä heittimellä ei tulasema laatikkokaan ollut läheskään aina asemassa, vaan ajoneuvossa. Yli 10v sitten ei vielä tietokoneita heityimistöllä ollut, joten muutama lanketti tuli täytettyä. Joskus muistan istuneeni laatikolla, yleensä kuitenkin korpossa tai polvillaan kannon /kiven ääressä mikä nyt sattui olosuhteisiin parhaiten sopimaan.