Kranaatinheittimistö

Minulle on kerrottu, että piipun suusta ammuttavien kiväärikranaattien hinta oli reilusti liian korkea. Ehkä rk95:n speksausvaiheessa oli kuvitelma halvemmasta hintatasosta.
 
Minulle on kerrottu, että piipun suusta ammuttavien kiväärikranaattien hinta oli reilusti liian korkea. Ehkä rk95:n speksausvaiheessa oli kuvitelma halvemmasta hintatasosta.
Voi hyvinkin olla. Mutta jos pienoisheitintä on haukuttu heikkotehoiseksi, niin miten kiväärikranaatti olisi tehossaan suuresti eronnut? Suuri rasitus kiväärille (ja siksi esim jugot tekivät erikoisversion, meillä kyn tykätään umpiraudasta päätettiin tehdä kaikkiin kivääreihin sama muunnos), tarkkuus sama tai huonompi. Lisäksi useimmiten pitää ampua tukki maassa.
 
Asia ei suoraan liity krh:oon, tai no, kranaatteja heitellään: miksi RK95:een haluttiin kiväärikranaattien ampumisominaisuus? Oliko tämä Silloisen Sodan eli Jugoslavian hajoamissotien ylitulkintaa? Jugothan tykkäsivät ammuskella kiväärikranaatteja. Asia päätyi kuitenkin jopa Taistelukenttä-videoon. Tästä saa kuvan, että kovasti oltiin ajamassa kranaattia pyssyn piippuun, mutta paukkupatruuna unohtui?
PV:llä tajuttiin jv:n heikko suora-ammuntakyky jä lähdettiin etsimään parannusta. Jenkkien M203 ei sopinut ja etsittiin vaihtoehto josta muut olivat jo luopumassa.
 
PV:llä tajuttiin jv:n heikko suora-ammuntakyky jä lähdettiin etsimään parannusta. Jenkkien M203 ei sopinut ja etsittiin vaihtoehto josta muut olivat jo luopumassa.
Eli havaittiin ongelma, päätettiin ratkaista se vanhanaikaisella tavalla, suunniteltiin uusi ase sen ympärille (mikä teki siitä painavamman ja kalliimman) ja sitten huomattiin, että on halvempaa ostaa porukalle lisää kessejä kuin kiväärikranaatteja?

No, onneksi hankintaosaaminen on kehittynyt noista päivistä.
 
LYKA on paras.
No, onneksi hankintaosaaminen on kehittynyt noista päivistä.
Kysymys ei ole hankintaosaamisesta vaan teknisestä spefikaatiosta ja siitä että jalkaväellä ei ollut omaa keskitettyä tutkimus- ja kehittämistoimintaan tuohon aikaan. Nykyään maasotakoululla on tutkimus- ja kehittämiosasto.

Kaupallinen puoli ostaa sitä mitä toimeksiannot määrittää hankittavan.
 
LYKA on paras.

Kysymys ei ole hankintaosaamisesta vaan teknisestä spefikaatiosta ja siitä että jalkaväellä ei ollut omaa keskitettyä tutkimus- ja kehittämistoimintaan tuohon aikaan. Nykyään maasotakoululla on tutkimus- ja kehittämiosasto.

Kaupallinen puoli ostaa sitä mitä toimeksiannot määrittää hankittavan.
Ehkä tuossa tarkoitettiinkin hankintaosaamista vähän viimeisen hinnan tinkimistä laajemmin. Että nykyisellään laaditaan speksit tutkimusten pohjalta ja päästään koko prosessin osalta onnistuneeseen lopputulemaan.
 
Ehkä tuossa tarkoitettiinkin hankintaosaamista vähän viimeisen hinnan tinkimistä laajemmin. Että nykyisellään laaditaan speksit tutkimusten pohjalta ja päästään koko prosessin osalta onnistuneeseen lopputulemaan.
Okei, sinänsä jännä, että kaikilla aselajeilla on ollut pitkää T&K-osastot ja jopa PSK:lla joka on jalkaväen aselaji.
 
Okei, sinänsä jännä, että kaikilla aselajeilla on ollut pitkää T&K-osastot ja jopa PSK:lla joka on jalkaväen aselaji.
Kuka sen 100mm moottorilavettisen pst-kanuunan ideoi?
 
En osaa sanoa, kun en ole koskaan sellaista nähnyt.

Mode: löysin kuvat ja tekstin. Näyttää ihan puhtaalta Tampellan omalta kehitykseltä.
Löytyi infoa ja taustatietojakin, kun vähän kaiveli. Haluttiin ilmeisesti jotain mikä oli mahdollista valmistaa kotimaassa. Mutta: pst-kanuunan sarjavalmistuksen aloitus 1991?

Alla olevan liitteen mukaan PV:kin oli kuvioissa mukana. Mut ei pelkkää kurjuutta, samalla tuli kehiteltyä palikoita AMOS/NEMO-järjestelmiin.

 
Kai siinä ajateltiin, että käytetään hyväksi T-55 ampumatarvikeita. Belgialaisella nuolella oli todella hyvä läpäisy ja varmasti olisi edelleen.

Pst-ohkusten ongelmana oli hinta ja saatavuus sekä idästä ja lännestä.
Näistä paistaa aina sekin, että suorituskykyodotusten ja resurssien ristiriita pakotti välillä vähän epätoivoisiin ratkaisuihin. Eikä niitä sitten saatu kehitettyä valmiiksi. Olisi voitu ostaa ulkomailta valmiita ratkaisuja, mutta ei ollut rahaa.
 
Löytyi infoa ja taustatietojakin, kun vähän kaiveli. Haluttiin ilmeisesti jotain mikä oli mahdollista valmistaa kotimaassa. Mutta: pst-kanuunan sarjavalmistuksen aloitus 1991?

Alla olevan liitteen mukaan PV:kin oli kuvioissa mukana. Mut ei pelkkää kurjuutta, samalla tuli kehiteltyä palikoita AMOS/NEMO-järjestelmiin.

1980-luvulla ei ollut rahaa ja poliitikoilla hyvin vähän maanpuolutustahtoa.
 
Kai siinä ajateltiin, että käytetään hyväksi T-55 ampumatarvikeita. Belgialaisella nuolella oli todella hyvä läpäisy ja varmasti olisi edelleen.

Pst-ohkusten ongelmana oli hinta ja saatavuus sekä idästä ja lännestä.
Eikös nykyäänkin taistelupanssarivaunun, ihan Leopard 2:senkin, panokset ole halvempia kuin vastaavan läpäisyn omaavat ohjukset? Koko ja painoeroa onkin sitten hillittömästi, mikä on ohjusten isoin etu. Mutta jos joku pystyisi olallaan kantamaan Leopard 2:sen pääasetta niin halvemmaksi se tulisi, eli ymmärrän kyllä miksi jotain tuommoista yritettiin kehitellä noinkin myöhään.

Nyt kun on näitä... miksikä näitä kutsuukaan, testissä ja kehittelyssä, ihan varmasti joku jenkeissä vielä yrittää siihen laittaa panssarivaunun pääaseen, jos ei ole yrittänyt jo.
1688750995889.png
Jaa nyt on pakko lähteä taas unelmoimaan: jos tuota ei käytä täysin itseliikkuvana, vaan pelkkänä apumoottorina, päämoottori tulisi 2-4 varusmiehestä jotka sitä vetävät perässää, siihen periaatteessa saisi taistelupanssarivaunun pääaseistuksen. Toinen vastaava perään panoksia kantamaan, ja Musti II 'Putinin Painajainen' on valmis.
Ei taida toimia, ainakaan Suomen maastossa, mutta hauska idea.
 
Kai siinä ajateltiin, että käytetään hyväksi T-55 ampumatarvikeita. Belgialaisella nuolella oli todella hyvä läpäisy ja varmasti olisi edelleen.

Pst-ohkusten ongelmana oli hinta ja saatavuus sekä idästä ja lännestä.

Hinnan voin uskoa, mutta saatavuus?? Historiaa kuitenkin SS.11, TOW, Konkurs ja Fagot. Noista kai etenkin TOW oli ihan pätevä peli vai oliko se meille myyty versio jotain apina-mallia? Luulisi Ruotsistakin olleen Bill saatavilla 80-luvulla, kun myivät myös parasta meritorjuntaohjustaan meille.
 
Hinnan voin uskoa, mutta saatavuus?? Historiaa kuitenkin SS.11, TOW, Konkurs ja Fagot. Noista kai etenkin TOW oli ihan pätevä peli vai oliko se meille myyty versio jotain apina-mallia? Luulisi Ruotsistakin olleen Bill saatavilla 80-luvulla, kun myivät myös parasta meritorjuntaohjustaan meille.
Kyllä meillä oli ihan vakiomallin TOW-variantit käytössä. Ensin iTOW ja sittemmin 2, 2A ja 2B. Nykytilanne on allekirjoittaneelle tuntematon mm. Ukraina-apujen myötä.

Luennolla kuullusta muistan, että 90-luvulle tultaessa oli vireillä hanke raskaan singon luokkaan sijoittuvasta pst-aseesta. Ohjuksista oli tuolloin tapetilla ainakin Eryx. Muita en muista, mutta Bill on hyvä arvaus.. Lopputulemana oli Mustin uusi a-tarvike ja toisaalta Mustin korvaaminen tärkeimmissä joukoissa ohjuksilla 82/83, sekä APILAS-määrää kasvattamalla.

Noihin aikoihin on varmaankin kehitelty kokonaisuutta, jossa kanuunallakin olisi ollut oma roolinsa.
 
Eikös nykyäänkin taistelupanssarivaunun, ihan Leopard 2:senkin, panokset ole halvempia kuin vastaavan läpäisyn omaavat ohjukset? Koko ja painoeroa onkin sitten hillittömästi, mikä on ohjusten isoin etu. Mutta jos joku pystyisi olallaan kantamaan Leopard 2:sen pääasetta niin halvemmaksi se tulisi, eli ymmärrän kyllä miksi jotain tuommoista yritettiin kehitellä noinkin myöhään.

Nyt kun on näitä... miksikä näitä kutsuukaan, testissä ja kehittelyssä, ihan varmasti joku jenkeissä vielä yrittää siihen laittaa panssarivaunun pääaseen, jos ei ole yrittänyt jo.
Katso liite: 80590
Jaa nyt on pakko lähteä taas unelmoimaan: jos tuota ei käytä täysin itseliikkuvana, vaan pelkkänä apumoottorina, päämoottori tulisi 2-4 varusmiehestä jotka sitä vetävät perässää, siihen periaatteessa saisi taistelupanssarivaunun pääaseistuksen. Toinen vastaava perään panoksia kantamaan, ja Musti II 'Putinin Painajainen' on valmis.
Ei taida toimia, ainakaan Suomen maastossa, mutta hauska idea.
Varmaan jos miettii, että rh-120 painaa sen 5t ja siihen siiten tuo alusta ettei hajoa ekassa laukauksessa niin ollaan varmaan helposti yli 7t luokassa (M56 scorpion). Saa olla aikamoisia varusveijareita, että sitä siirtää yhtään mihinkään mainittavaa matkaa vetämällä varuskunnan ulkopuolella

m56_scorpion_history_1.jpg
 
Varmaan jos miettii, että rh-120 painaa sen 5t ja siihen siiten tuo alusta ettei hajoa ekassa laukauksessa niin ollaan varmaan helposti yli 7t luokassa (M56 scorpion). Saa olla aikamoisia varusveijareita, että sitä siirtää yhtään mihinkään mainittavaa matkaa vetämällä varuskunnan ulkopuolella

Katso liite: 80599
Puhut asiaa. Moottorin tosin ei tarvitse kuin neutralisoida painoa, jotta siitä oikeasti tulee vedettävä. Teoriassa tehtävissä, mutta budjetilla? Se onkin jo eri asia. Mutta joo, ei ole ainakaan ajankohtainen, jos ikinä.


Jonkinlaiset kevyemmät tulitukialustat (raskas konekivääri yms) tulevat tosin tapahtumaan mutta antaa jenkkien heittää rahaa siihen ja otetaan me lopputulos jos on järkevä. Tämä raskaampi versio nyt oli lähinnä vain hauska ajatus.
 
Back
Top