Kranaatinheittimistö

tuosta ratkaisusta [ja toistanut toistamisen jälkeen] että ratkaisu on 90-luvun puolivälistä

Kun olen vain paallisin puolin seurannut, niin kerroppa mika on muuttunut matkalla (jos mikaan)?

Tuossa koeammuntakuvassa torni nayttaisi taysin suljetulta. Sulkeeko se pois latausavustimen - aikojen alussa sellainenkin pyori kuvissa - ja kaytossa on takaa ladattava ratkaisu? Jossain vaiheessa oli myos puhetta kuulosuojausongelmista. Suljettu torni kai ratkaisee sellaiset kerralla?
 
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että fyrkka ei riittänyt muuhun kuin tuohon. Asiaa ei tietenkään haittaa, että siellä BAE Hägglundsissa on entisiä upseeritovereita..

Tämä on se syy miksi itse pidän AMOS:ta virheinvestointointina: liian kallis ja pitkä projekti lopulta saavutettuun suorituskykyyn nähden. Aino syy ostaa oli tehdä PV:sta maailmalla vaadittu launching customer kuviteltuun maailman menestykseen ja pitää tilauskantaa yllä Patrialla, joten tavallaan tuo jälkimmäinen pitää meilläkin paikkaansa. Patria on kova lobbari jolla on todella suorat suhteet PLM:n johtoon ja Valtioneuvostoon.

Jos tuohon AMOS-caseen jotain järkeä olisi halunnut niin nuo olisi pitänyt "pakkomyydä" puoli-ilmaiseksi Ruotsille, niin tuo järjestelmä ei olisi jäänyt sika kalliiksi kuriositeetiksi vaan esim käyttö Malissa olisi voinut tuoda uusia asiakkaita Patrialla ja huoltovarmuutta meille. Nyt me maksamme kaiken kehitystyön itse ja varaosat tehdään kallisti yksittäisinä kappaleina vain meillä. Voitte vaan kuvitella elinkaarikustannuksia tällä nykyisellä mallilla.
 
Tämä on se syy miksi itse pidän AMOS:ta virheinvestointointina: liian kallis ja pitkä projekti lopulta saavutettuun suorituskykyyn nähden. Aino syy ostaa oli tehdä PV:sta maailmalla vaadittu launching customer kuviteltuun maailman menestykseen ja pitää tilauskantaa yllä Patrialla, joten tavallaan tuo jälkimmäinen pitää meilläkin paikkaansa. Patria on kova lobbari jolla on todella suorat suhteet PLM:n johtoon ja Valtioneuvostoon.

Jos tuohon AMOS-caseen jotain järkeä olisi halunnut niin nuo olisi pitänyt "pakkomyydä" puoli-ilmaiseksi Ruotsille, niin tuo järjestelmä ei olisi jäänyt sika kalliiksi kuriositeetiksi vaan esim käyttö Malissa olisi voinut tuoda uusia asiakkaita Patrialla ja huoltovarmuutta meille. Nyt me maksamme kaiken kehitystyön itse ja varaosat tehdään kallisti yksittäisinä kappaleina vain meillä. Voitte vaan kuvitella elinkaarikustannuksia tällä nykyisellä mallilla.

Ruotsin puolustusvoimat olisivat halunneet sen kuin sika limppua, varsinkin kun silloin oli huipputeknologia ajatuksena, mutta se sattui pahaan väliin, eli siihen kun svedujen puolustusvoimia ajettiin alas oikein urakalla.

Tässä kommentti amatöörien illasta, eli kun politiikot päättivät mitä ajetaan alas

http://kkrva.se/genomforandegruppen-konsekvenserna-for-forsvarsmaktens-formagor/

Ja tässä toinen, jossa AMOS mainitaan
https://wisemanswisdoms.blogspot.fi/2012/03/amatorernas-afton-far-svidande-kritik.html

Silloin päätettiin että Visby luokan korveteissa ei tarvita ohjusaseistusta ja AMOS laitetaan pyöreään mappiin, vaikka järjestelmä oli teknisesti valmis. Halliin jäi 40 kpl CV90 vaunua joihin piti tulla AMOS. Nihin tuli 20 v myöhemmin se järjestelmä joka Hägglundsilla oli ennenkuin @veeteetee ja kumppaninsa tulivat kehiin. Siellä "amatöörien illassa" teuratsettiin myös vaikka kuinka monta muuta zydeemiä.

Eli vaikka nyt näyttää siltä että tuo projekti oli helvetin kallis, niin jos Ruotsi olisi ottanut sen suunnitelmien mukaisen 40 vaunua niin niitä olisi noin 60 yhteensä ja ehkä kahden maan hankinta olisi kunnon referenssi viennille? Might possibly eventually ...

Elämä jopa sotavaltion osalta on vain sellaista että joka arpa ei voita :(
 
Kun olen vain paallisin puolin seurannut, niin kerroppa mika on muuttunut matkalla (jos mikaan)?

Tuossa koeammuntakuvassa torni nayttaisi taysin suljetulta. Sulkeeko se pois latausavustimen - aikojen alussa sellainenkin pyori kuvissa - ja kaytossa on takaa ladattava ratkaisu? Jossain vaiheessa oli myos puhetta kuulosuojausongelmista. Suljettu torni kai ratkaisee sellaiset kerralla?

Veli @veeteetee osaa kertoa jos haluaa, mutta tällaisen MÖP:n käsityksen mukaan BAE Hägglunds otti 20 v. vanhan manuaalisen ja mekaanisen järjestelmän jostain kellarista esille ja möi sen kavereilleen.

Alkupuiheissa tuossa ei ollut tornia, vaan "huppu" (huva). Nyttemmin BAE:n esittessä on torni ja koko homma näyttää spexien mukaan raskaammaalta kuin AMOS.

Muista että AMOS:ta ei voi myydä ohi yhteisen yhtiön, joten tuon tekniikan pitää olla ennen Patrian mukaantuloa.

Ja kuvassahan näyttää olevan ainoastaan yksi putki, kun tuotteessa pitäisi olla kaksi. Eli tässä on proto jolla tehdään ampumakokeita. Latausavustin (laddapa = latausapina) on edelleen järjestelmässä koska tuo on suustaladattava eikä siinä ole Patrian tykkiteknologiaa.
 
tuotteessa pitäisi olla kaksi. Eli tässä on proto jolla tehdään ampumakokeita. Latausavustin (laddapa = latausapina) on edelleen järjestelmässä koska tuo on suustaladattava eikä siinä ole Patrian tykkiteknologiaa.
Kiitos, tuo palautti ajatukseni sille kiertoradalle, missa ne olivat ennestaan.

Siis ukot tulevat sirpalesuojatusta tornista lataamaan (vahan koneellisesti avustettuna). Jassoo-jaha. Alkaa kuulostaa kuin silta Nexterin pyoralavettitykin automaattiselta latausjarjestelmalta, jota mainostettiin. Mutta tanskalaiset kun (sen valittuaan) laittoivat kuvia kaytosta, niin ukkoja seisoo jonossa (suojatta) molemmin puolin lavettia, ja koneavusteisuus ei ole paljon muuta o_Okuin nostamista, kunhan kaikki on kasin laitettu paikoilleen
 
Mjölnerin ase on tosiaan AMOS M(ynningsladdare) vuodelta 1995, ainoa muutos 21 vuodessa on, että alkuperäiset Suomesta lainatut 120KRH92:n putket (Vammas Oy:ltä) on korvattu 12 cm Grk m/41:en putkilla (FMV:ltä). Tässä välissä AMOS M sai uuden nimen AMOS A ja sillä sitä tarjottiin muutamaan maahan.

Tässä vielä muutama kuva AMOS M:n ensimmäisestä ammunnasta 14.02.1996 ja ensiesittelystä vihreille miehille 26.03.1996:

upload_2017-10-21_15-55-54.png

upload_2017-10-21_15-56-35.png

upload_2017-10-21_15-57-9.png

upload_2017-10-21_15-57-45.png

upload_2017-10-21_15-54-21.png

upload_2017-10-21_15-54-54.png

upload_2017-10-21_15-53-0.png
 
Valitettavasti ei enää tommonen onnistuis.

Mikähän mahtoi olla viimeinen vuosi, jolloin Siilinkariin vielä suoritettiin ammuntoja? Kalamiesten verkkoihin tarttuu edelleen kranaattien osia, vaikka asiasta ei julkisuudessa puhutakaan.

Mitä taas tulee 160 mm krh:n suustalataamiseen, niin veli @veeteetee n kuvassa se näyttää tapahtuvan hyvin pienellä korolla, josta putki on veivattava takaisin ampumaasentoon joka kranun jälkeen. Tulinopeus jää siten alhaiseksi verrattuna 155 -tykkiin, jossa lataaminen tapahtuu ampumakorolla. Järeissä, siis yli 155 kaliberin tykeissä, on taas hydraulinen pikakoro, joka lataamisen jälkeen nostaa putken takaisin oikeaan korotukseen yhdestä vivusta nykäisemällä.
 
Putki on tasapainotettu jousilla ja se niiaa ylös-alas eli veivaamista ei tarvita, nivelkohta näkyy tässä Kaupin metsässä Tampereella otetussa kuvassa:

upload_2017-10-21_16-29-14.png

Tässä IDF:n mallisuoritus lataamisesta, kolme miestä vastaa yhtä suomalaista:):
upload_2017-10-21_16-31-43.png
 
160 krh:n suoritusarvoista kun oli kyse, niin tässä skannaus Etablissement Salgad:in (Tampellan ja Soltamin yhteinen myynti-/rahanjakoyhtiö Luxemburgissa) esitteestä "SALGAD 160mm Mortar Type Tampella" eli IDF:N palvelusheittimestä:
upload_2017-10-21_16-57-28.png
Kranaatista (näyttää lähinnä Tampellan mallilta 56H) todetaan sen painavan 38,5 kg, kantamaa on 200 / 9600 m.
 
Kiitos, tuo palautti ajatukseni sille kiertoradalle, missa ne olivat ennestaan.

Siis ukot tulevat sirpalesuojatusta tornista lataamaan (vahan koneellisesti avustettuna). Jassoo-jaha. Alkaa kuulostaa kuin silta Nexterin pyoralavettitykin automaattiselta latausjarjestelmalta, jota mainostettiin. Mutta tanskalaiset kun (sen valittuaan) laittoivat kuvia kaytosta, niin ukkoja seisoo jonossa (suojatta) molemmin puolin lavettia, ja koneavusteisuus ei ole paljon muuta o_Okuin nostamista, kunhan kaikki on kasin laitettu paikoilleen
Ei, vaan jos katsot noita putkia niin niiden yläpuolella on ihmeelliset putkentapaiset. Ne ovat latausputket, joihin asetetaan kranaatit. Kranaatit sitten nostetaan eri vipujen avulla ensin putken päälle niiden päähän, sitten putken eteen ja tiputetaan putkeen. Näitä kranuja asetetaan ja vipuja operoidaan sisältä. Tuo järjestelmä on puhtaasti mekaaninen ja käsikäyttöinen.
 
Minulla on jopa 21 s:n video AMOS M:n ammunnasta Kvarnin taistelukoululla kesällä 1997, mutta tämä sivusto ei sitä nielaise 7,35 Mt koon takia, sorry:(
upload_2017-10-21_18-1-3.png
 
kolme miestä vastaa yhtä suomalaista
Savolaiset jaavat selvasti toiseksi: kolme tekee ja kolme katsoo...

yläpuolella on ihmeelliset putkentapaiset. Ne ovat latausputket
Kiitos uudestaan, nakyvat noissa kuvissa selvasti. Muistelen nahneeni myos kuvan , joissa putkien (360) sijasta ne ovat puoliympyraisia (180 astetta) raiteita? Saatan kuvitellakin...

Jos Ruotsi ei (sillon) saanut niita 40-60 kpl ja Suomiki osti vain nimeksi, niin muistan kuitenkin (talla kertaa selvasti) kuinka idan suunnalta tuli kirje suoraan presidentille, etta josko he voisivat ostaa 500.
- onko tama julkista tietoa? Jos ei ole , ei tietenkaan syyta vastata mitaan. Enka tieda, mita vastattiin.
 
Syyksi ym. tapahtumakulkuun raportoitiin ulkomailla, etta oma kehitys oli mennyt siina mielessa pieleen, etta jalusta (vaunu siis) heilui niin pitkaan, etta tulinopeus jai olemattomaksi
 
Taitaa mennä AMOS ja Archer sekaisin, jälkimmäisessä kun oli/on heilumisongelmaa.
Ei mennyt, meinasin mainitakin samankaltaisuuden, mutten halunnut poiketa aiheesta

Mielenkiintoista, jos koko juttu on vaiettu kuoliaaksi (tietysti jos vastaus oli "ei" niin selityskin olisi heti siina).
 
Back
Top