Missä kohtaa on mielestänne menty pieleen ja millaisia kehityskohteita täytyisi Suomessa tehdä valmiuden kohottamiseksi?
Ajattelussa.
Ensimmäinen ajattelun alue, joka on mennyt pieleen:
Jos kirjahyllystä löytyy Sun Tzu: Sodankäynnin taito ja jos se on myös luettu, niin mieleen on saattanut jäädä kuvaus sotaan lähtemisestä.
Ensin lähtevät härkävankkurit viemään heinää matkan varrelle toisia härkävankkureita varten. Sitten ne toiset härkävankkurit vievät muuta kamaa jotta jalkamiehet, hevoset sun muut voivat myöhemmin kulkea eteenpäin niin että hitaimmat lähtevät ensimmäisinä ja nopeimmat viimeisinä. jne. jne. jne.
Kokonainen kampanja voi onnistua epävakaissa olosuhteissa varmasti vain jos pohjatyö on valmiiksi tehty ja jos kokonaisuuden kaikki osat ovat omissa käsissä.
Nyt asioita suunnittelemassa on ilmeisesti ollut joukko fakki-idiootteja, joiden järjenjuoksu ei riitä käsittämään sitä, että kriisin keskeisin elementti on kriisi.
Ja kriisi tarkoittaa sitä, että pitää odottaa odottamatonta, mikään ei toimi niin kuin pitäisi, se, että jokin asia ei toimi, kaataa myöhempiä asioita jotka toimisivat muuten... Häiriöt ketjuuntuvat.
Jos joku vajaamielinen on ihan oikeasti kuvitellut, että pandemian aikana voi ostaa suojia markkinoilta ja kaikki muukin pelaa suunnitellusti, niin kyseiseltä henkilöltä tai ryhmältä on puuttunut todellisuudentaju.
Näyttää myös siltä, että asioita on arvioitu vaikka ne pitäisi laskea. Näyttää siltä, että..
- Kriisilogistiikkaa ja sen vaatimia erillisiä organisaatioita, vastuu- ja valtasuhteita jne. ei ole suunniteltu ja valmisteltu.
- Henkilölogistiikalle ei ole uhrattu etukäteen riittävästi ajattelua.
- Seuraushäiröitä ei olisi ajateltu ollenkaan.
- Varautumista ja omavaraisuutta ei olisi arvostettu.
- Kunnallisten ja yksityisten varautumista ei olisi etukäteen tarkastettu eikä puutteita ja vastuuta niistä olisi sanktioitu. (Vinkki: raha on hyvä sanktio. Esim. sakkomaksu joka on suuruudeltaan kymmenkertainen puuttuvan kapasiteetin korvaamisen kustannuksiin nähden.)
Jos laitetaan vähä-älyisiä itsetärkeilijöitä suunnittelemaan ison mittakaavan varautumista, niin ne aloittavat suunnittelemisen tämän hetken tilanteesta ja resursseista. Ja lopputuloksena on paskasta leivottuja konvehteja. (Pienen mittakaavan jutuissa tuo on ihan pätevää. Skaalautuminen tuo kuitenkin jättimäisiä laadullisia muutoksia, jotka pitää huomioida jos pyritään realismiin. Seurannaisvaikutukset ja ongelmien ketjuuntuminen on näistä merkittävin. Pienessä mittakaavassa sitä ei mahdu tapahtumaan samalla tavalla.)
Jos laitetaan päteviä ihmisiä suunnittelemaan varautumista, niin ne aloittavat suunnittelemisen kriisistä ja etenevät siitä tämän hetken tilanteeseen päin olettaen koko ajan että mikään ei toimi ellei sen toimimista ole erikseen varmistettu - ja se saattaa silloinkin pettää.
"Kartoitetaan tämän hetken resurssit ja suunnitellaan miten niitä pitää täydentää kriisissä" -lähtökohta on yhtä älykäs ja ammattitaitoinen kuin jos hankittaisiin tyhjiä jauhesammuttimia vanhainkotiin sillä ajatuksella, että tulipalon syttyessä voidaan viedä tarvittavat sammuttimet huoltoliikkeeseen täytettäviksi. Näennäisen kustannustehokasta ja halpaa, mutta reaalimaailmassa järjettömän kallista jos jotain tapahtuu.
Toinen ajattelun alue, joka on mennyt pieleen:
Varhaisessa vaiheessa on keskitytty operatiivisten vaikutusten tuottamisen sijaan mielipide- ja mielikuvavaikutuksiin. Lisäksi niidenkin tuottaminen on perustunut täydelliseen realismin ja todellisuudentajun puutteeseen.
Koko alkuvaihe oli yhtä viranomaisten ja poliitikkojen tekemää valehtelua, paskan puhumista ja harhaanjohtamista. Tavoitteena näytti olevan hysterian ja paniikin estäminen.
Mitään hysterian tai paniikin uhkaa ei kuitenkaan ole ollut missään muualla kuin näiden hysteria- ja paniikkivaaraa hysteerisesti paniikissa "torjuneiden" (lue: levittävien) moraalittomien paskojen päässä.
Ikävä kyllä tämä moraalittomuus on yltänyt niin pitkälle, että on pyritty selittämään poliittisen ja virkamiestyön laiminlyöntejä ja virheitä oikeiksi ja hyveellisiksi väärin neuvoin. "Maskeista on haittaa, viirus leviää niiden kautta". "Pöpö lentää metrin ja putoaa sitten maahan kuin alasin." On ilmeisesti käytetty influenssan leviämismalleja ja lukuja ennusteiden tekemiseen. "Ei kannata hamstrata itselleen yli kolmen päivän kotivaraa." "Taksikuski on turvassa, ei tarvita pleksejä tai muita." jne jne jne
Yhteenveto:
Kaiken kriisivalmistautumisen suunnittelun ja resurssoinnin pitää lähteä liikkeelle itse kriisistä, ei nykytilanteesta. Jos tämä ei ole jollekulle itsestäänselvyys, niin kyseistä henkilöä ei saa päästää lähellekään kriisivalmistautumisen suunnittelua tai resurssointia.
Muuten uhkana on se, että suunnitellaan mahdollinen kriisi mahtumaan resurssoinnin ja nykytilanteen raameihin ja sitten ihmetellään kun kriisi ei tottelekaan suunnittelijoita - niin kuin nyt on tainnut käydä.