KRP operaatio Turun saaristossa

Ottamatta lainkaan kantaa Kärnän lausumien järkevyyteen tai totuudellisuuteen, mielestäni olisi paikallaan miettiä muutamaa juttua.

Ruotsi torjui pienoissukellusveneitä sen verran hartaasti, että jotakin siellä on saattanut olla. Miksi ja mitä se on siellä touhunnut, on toinen juttu. Suomen tuo kolkka saattaa olla jopa kiinnostavampi kyseisestä näkökulmasta.

Ja se jokin ei varmaankaan ole lähtenyt Kaliningradista ja sinne palannut, vaan pitää tukeutua lähemmäs. Joku tarkoitukseen soveltuva alus muistaakseni maleksi ulkopuolella noihin aikoihin, Airistolla tuo ei oikein kävisi päinsä ja kansainväliselle alueelle on matkaa.

Mitä vaatii pienoissukellusveneen bunkraus, tarpeiden lastaus ja miehistön siirtyminen rannalta käsin? Ainakin syvyyttä ja jonkin näkösuojan. Mahtuuko tuollainen esimerkiksi laiturien alle, jos syvyys riittää? Pitkäaikaisesta oleskelusta ei olisi kyse.

Kuinka suve toimitettaisiin tukikohtaansa ja pois? Syvä väylä lienee välttämätön. Kapeus saattaa antaa tekosyyn ajaa riittävän hiljaa veneen laskemiseksi, onko näin? Voiko vene käyttää syväväylää siirtymiseen laivojen aiheuttamassa melussa, pitääkö olla oma alus joka tietää seurajaasta tai alla ajelijasta, vai voiko suve peesata jotakin muuta alusta?

Kärnän väittämiin. En ole mistään lukenut että hän väittäisi tuolla olevan sukellusveneitä, rankin väite on: "Satamassa voidaan huoltaa Venäjän Itämerellä operoivia sukellusveneitä."

Olisiko tuollainen mahdollisuus olemassa ja olisiko se hyödyllinen Venäjälle jossakin tilanteessa?
 
Mun ensimmäinen ajatus oli että tallentavat videovalvontalaitteiistot saattaisivat tuottaa hyvinkin valtavia datamääriä.

Vaikka laite tallentaisi vain tietyin aikaintervallein yhden stil-kuvan ja liiketunnistimen hälyttämänä videopätkän, niin vesiliikenne ja tuuliset saaristo-olosuhteet + pitkät aikajaksot voisivat tuottaa hyvinkin suuria datamääriä.


Valvontajärjestelmät on suhteellisen fiksuja nykyään, resoluutiokin pidetään yleensä matalana tilan säästämiseksi, tallentavat ir tunnistuksella liikkeen. Lämmötön liike ei siis pitäisi tallentua, poistavat myös automaattisesti asetetun aikavälin jälkeen esim.2vk. Tämän lisäksi jos paikassa ei vakituisesti asuta, on voinut järjestelmä tallentaa kaiken pilveen.

Edellämainittu ei kylläkään kumoa sitä että osa tuosta 200 terasta olisi valvontamatskua.
 
Eihän tuota reseptiä ole tarvinnut Gazaa tai Länsirantaa kauempaa hakea. Israelilaiset ovat tosin oppineet kupletin juonen: niistä telkkareista ei pidä välittää.

Siksi he siellä vielä ovat.

Jos Suomeen kohdistettaisiin Pallywood-journalismia 'a la RT, niin todennäköisiä kohteita olisi kolme:

1. Venäläinen sisäpolitiikka.

2. Suomen mahdollisten tukijoiden yleinen mielipide.

3. Venäjän kansainvälispoliittisten liittolaisten äänestys- sun muu käyttäytyminen YK:ssa, mediassa, kansainvälisissä päätöksentekokoneistoissa...

Kolme väylää, joiden jokaisen kautta voisi tulla paljon harmia.
 
Tuntee on ehkä aavistuksen väärä termi. Kyllä he ehkä tuntevat, mutta eivät oikein ymmärrä miten länsimainen toimii ja ajattelee. Samoin meillä on välillä (tai usein) sama vaikeus toisinpäin. Tämä ilmenee esim. siinä kun taktisella tasolla spekuloimme/ arvioimme miten vastustaja saattaisi jossakin tilanteessa toimia tai kun vaikkapa arvioimme yleisellä tasolla vastustajan suorituskykyä. Meidän mittapuu on eri kuin heidän ja silloin puhumme eri asioista vaikka käytämme samoja sanoja.


Itse kyllä pidän venäläisiä tiedusteluvirkailijoita länsimaisen yhteiskuntamallin asiantuntijoina, todisteena vuosisadan kestänyt menestyksekäs subversio, he itse vain sattuvat halveksimaaan sitä.
 
Mun ensimmäinen ajatus oli että tallentavat videovalvontalaitteiistot saattaisivat tuottaa hyvinkin valtavia datamääriä.

Vaikka laite tallentaisi vain tietyin aikaintervallein yhden stil-kuvan ja liiketunnistimen hälyttämänä videopätkän, niin vesiliikenne ja tuuliset saaristo-olosuhteet + pitkät aikajaksot voisivat tuottaa hyvinkin suuria datamääriä.

Totta, mutta yleensä se bufferi on kuukauden pitkä eikä se ole mitenkään lähellä satoja teroja. Niissä on olemassa myös forward osoitteet, joten toivon että RKP kävi sniffaamassa niiden kaistaa että ne on saatu talteen, mahdollisen muun liikenteen kanssa. En tiedä miten KRP suorittaa tiedustelua, mutta tiedän että miellä on kotimaassa myös Red Flag teameja, jotka pystyvät suorittamaan infosota operaatioita jos valtiolta tulee paperi joka takaa että ne ei joudu tuomiolle.

200 teraa on kuitenkin julmeton määrä dataa kahlattavaksi. Äkkiä siitä kuitenkin erottaa pois softat ja muut turhat omiin arkistoihin ja data määrä pienenee.
 
Laura Hammer on HS:n tietoturvallisuuteen erikoistunut toimittaja ja sen kyllä huomaa tietoturvateknisten toimenpiteiden laadusta :)


il_fullxfull.515880762_3p2q.jpg
 
Mun ensimmäinen ajatus oli että tallentavat videovalvontalaitteiistot saattaisivat tuottaa hyvinkin valtavia datamääriä.

Vaikka laite tallentaisi vain tietyin aikaintervallein yhden stil-kuvan ja liiketunnistimen hälyttämänä videopätkän, niin vesiliikenne ja tuuliset saaristo-olosuhteet + pitkät aikajaksot voisivat tuottaa hyvinkin suuria datamääriä.

200:n teraan sopii n. 4000 kpl 2 tunnin bluray tasoista elokuvaa.
 
Laura Hammer on HS:n tietoturvallisuuteen erikoistunut toimittaja ja sen kyllä huomaa tietoturvateknisten toimenpiteiden laadusta :)
ja mukava huomata että on pikku Lauralla mennyt vähän tunteisiin, ei se muuten olisi tätä foorumia maininnut
 
Maksaa potut pottuina, on varmasti googlannut nimellään ja onhan täällä kommentoitu Laten hommia.
Juu ymmärtäähän sen että närästää kun suuri joukko amatöörejä arvostelee pikku rouvaa.
Tosin Lauran ammattitaidon tuntien epäilen että on pyytänyt jonkun tutun lasta googlaamaan, ja sen verran itseriittoisesta ihmisestä kysymys että varmaan taas pian googlataan ;)
 
Kuulostaa työläälle lähteä vihollisen hallussa olevaa saarta vyöryttämään. Etu on perinteisessä mielessä puolustajalla.

Jos tiedetään että saari on vihollisen hallussa ja tiedetään että se täytyy häätää sieltä pois tai tuhota niille sijoille niin omasta mielestä silloin käytetään raskasta tulta niin paljon kuin mahdollista. Nopeus on tuollaisessa tilanteessa se jutun juoni. Ei se että lähdetään näpräämään maihin nousua ja todetaan että ei tule mitään. Vihollinen on saaressa käytännössä huollollisesti eristyksissä.

Saaret on myös viholliselle hankalasti puolustettavia siinä mielessä että tila on suhteellisen pieni ja saaret on suurimmalta osin kalliota.

Edelleenkään en näe riskinä itse sitä että vihollinen käyttäisi saaria siten että se siirtäisi saarille massiivisesti joukkoja. Näkisin että saaret voisivat teoriassa toimia pienien erikoisjoukkojen lähtöalueina ja suojapaikkoina.
Mites jos samalla saarella "sattuu" olemaan "rauhanleiri" tai pikkupioneerejä retkellä samaan aikaan...
 
https://yle.fi/uutiset/3-10422125

Vakoilututkija Airistosta: Oli vakava virhe sallia venäläisten maanomistus tärkeiden kohteiden lähellä

Ulkoasiainvaliokunta pyytää suojelupoliisia ja puolustusvoimien sotilastiedustelua kuultavaksi Turun saariston rahanpesututkinnasta.

Vakoilun historiaa tutkinut valtiotieteen tohtori ja ex-diplomaatti Jukka Seppinen sanoo seuranneensa Airiston Helmen tapausta huolestuneena jo pitkään. Hän kummeksuu, miksi kauppojen on annettu syntyä näin läheltä tärkeää vesiväylää, joka johtaa muun muassa Naantalin öljyjalostamoon.
Meriväylän katkaiseminen edes lyhyeksi aikaa olisi Seppisen mukaan vakava tilanne. Seppinen kiinnittää huomiota varsinkin alueelle rakennettuihin helikopterikenttiin.
– Niille on mahdollista siirtää kriisitilanteessa nopean toiminnan joukkoja.
Seppisen mukaan Turun saariston ja Ahvenanmaan suunta on jo pitkään ollut strategisesti tärkeä. Saksalaiset rakennuttivat Turussa salaa sukellusveneen ennen toista maailmansotaa, ja laivaliikenteen lisäksi alueella kulkee tietoliikennekaapeleita.
– Ensimmäinen kaapeli tuli sinne jo autonomian aikana Norjan halki Pietariin.
Seppinen arvioi, että Airiston Helmen omistamista kiinteistöistä on ollut helppo tarkkailla meriväylän laivaliikennettä. Pelkkiä näköhavaintoja Seppinen ei pidä merkittävinä, vaikka siinä on kulkenut myös Naton sota-aluksia. Niitä tarkkaillaan muutenkin, Seppinen sanoo.
Seppinen ei osaa arvioida, onko kiinteistöissä ollut esimerkiksi kuuntelulaitteita, mutta Supo ei ole sellaisesta kertonut.

Suomessa poikkeuksellisen vilkasta keskustelua
Tammikuussa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Kirsikka Riekkinen ja emeritusprofessori Arvo Vitikainen selvittivät valtioneuvoston kanslian pyynnöstä, miten maanomistus strategisten kohteiden lähellä on säädetty muissa Euroopan maissa.
Lopputulos oli, että muissa maissa strategisten kohteiden lähellä olevaa kiinteää omaisuutta voi hankkia suurin piirtein samalla tavalla ja samoin rajoituksin kuin Suomessa. Virossa ulkomaalaisten oikeutta hankkia maata strategisten kohteiden läheltä on joissakin tapauksissa rajoitettu tiukemmin.
Riekkinen ja Vitikainen selvittivät maanomistamisoikeutta kaikkiaan kahdeksassa eri maassa. Kaikissa maissa käydään jossain määrin keskustelua maanomistuksesta strategisten kohteiden lähellä, mutta Suomen tilanne on poikkeuksellinen. Täällä maanhankkimista koskeva uusi lakiehdotus tulee eduskuntaan marraskuussa.

– Meidän selvityksen mukaan tällaisia hankkeita ei ole muissa maissa vireillä, sanoo emeritusprofessori Arvo Vitikainen.
Vitikainen arvioi, että Suomessa tilanne maan omistuksen osalta on hallinnassa ja menossa eteenpäin, kun eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden lain. Jos laki hyväksytään, se mahdollistaa pakkolunastuksen ja etuosto-oikeuden.
– Minusta keskustelua pitäisi rauhoittaa. Ei Suomessa mitään nopeita ääriliikkeitä tarvitse tehdä.
Presidentti ja avainministerit ovat keskustelleet ulkomaisesta kiinteistöomistuksesta turvallisuuspolitiikan näkökulmasta jo viime vaalikaudella, vuosina 2011–2015. Keskustelua on käyty myös presidentin sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli niin sanotussa tp-utvassa.
Ylen saaman tiedon mukaan presidentin sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavien ministerien kokouksessa olisi myös havainnollistettu karttojen avulla ulkomaista kiinteistöomistusta strategisten alueiden läheisyydessä eri puolilla Suomea.


Keskustelu kiihtyy myös eduskunnassa
Ylen tietojen mukaan myös eduskunnan puolustusvaliokunnalla oli viime vaalikaudella nähtävänään karttoja ulkomaalaisten omistamista kiinteistöistä Suomessa.
Ulkomainen kiinteistöomistus esimerkiksi armeijan alueiden tai merkittävien vesiväylien läheisyydessä tuli keskusteluihin etenkin Venäjän Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014.
Turun saariston operaation jälkeen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pyytää suojelupoliisia ja puolustusvoimien sotilastiedustelua kuultavaksi Turun saariston rahanpesututkinnasta. Ulkoasiainvaliokunta haluaa kysyä, onko rahanpesututkinnassa tullut ilmi muita, esimerkiksi Suomen puolustukseen liittyviä asioita.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) mukaan suojelupoliisia ja puolustusvoimia pyydetään kuultavaksi lähipäivinä. Kuuleminen järjestettäneen eduskunnan turvatilassa.
Vanhanen kertoi tiistaina aamupäivällä, että häntä ei ole ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana erikseen informoitu Turun saariston rahanpesututkinnasta.
 
Back
Top