Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko
Jossittelu on osa normaalia tiedustelua, ja siksi ei ole ihme, että venäläisten strategisista maakaupoista on huhuttu niin valtavasti.
Laura Halminen
Julkaistu: 26.9. 2:00
(KUVA: SIRPA RÄIHÄ / HS)
KESKUSRIKOSPOLIISI teki viikonloppuna näyttävän kotietsintöjen sarjan Turun saaristossa. Tapahtumia on verrattu trillerikirjailija Ilkka Remeksen kirjojen tapahtumiin.
”Paraisten tapahtumat olisi voitu estää, jos varoittavat merkit olisi otettu tosissaan. Kiinteistöjen todellisia omistussuhteita olisi pitänyt selvittää ja tehdä ratsioita epäilyttäviin kohteisiin”, Remes kirjoitti kirjassaan
Jäätyvä helvetti kolme vuotta sitten.
Nimimerkki Remes tunnetaan lievästi todenmakuisista teoksistaan. Toden tuntu syntyy sekoittamalla faktaa ja fiktiota, mutta on Remeksellä poikkeuksellisen hyvät lähteetkin. Kirjailija vaikuttaa ajoittain olevan askeleen jos toisenkin edellä niin poliisia kuin uutistoimituksiakin.
KUN keskusrikospoliisissa valmistauduttiin lauantaina alkaneeseen jättietsintään, minä aloitin perjantai-iltana Remeksen uusimman kirjan lukemisen. Esipuheen jälkeen kirjailija lähti kuljettamaan lukijoita todellisuuden liepeille viittaamalla Helsingin Sanomien sotilastiedustelua käsitelleeseen artikkeliin.
Huomio on juonen kannalta irrallinen, mutta käy esimerkkinä siitä, miten Remes marjastaa todellisuuden metsässä.
Kun tarpeeksi sekoittaa faktaa ja fiktiota, saattaa joskus käydä niin, että fiktiosta tulee myöhemmin faktaa, ja kirjailija on onnistunut ennakoimaan tulevaa. Déjà-vu – tämä on nähty ennenkin.
Tapahtuneesta seuraa loogisia ajatusketjuja: Mitä muuta kirjailija on ennakoinut? Osuiko painoskuningas vahingossa vai tahallaan?
OSUMA olisi helppo kuitata yhteensattumana, ellei Remeksen erinomaisista lähteistä olisi huhuttu jo pitkään. Läheltä totuutta on liipannut ennenkin, upseerien pöydillä pyörineiden sotaharjoituksien käsikirjoitusten osia on bongattu isänpäivän myyntitilastojen kärjestä.
Spekulointi, huhut ja jossittelu ovat normaaleja tiedustelun osia. Tiedustelussa niitä kutsutaan tiedonkeruuksi ja tiedusteluanalyysiksi. Jotkin osat ovat muita paremmin vahvistettavissa ja niiden toteutuminen on todennäköisempää.
Siksi ei ole yllättävää, että Airiston Helmeen etsintää ja venäläisten maakauppoja on kommentoinut nimettömiä Puolustusvoimien edustajia
kenraalikunnasta asti.
Jokainen tiedusteluarvio ei toteudu, ja Remes on hyvistä lähteistään huolimatta kaunokirjailija. Todellisuuden rakentamiseen tarvitaan kuitenkin faktoja.
Juuri niiden tuominen yleisön tietoon on median ydintehtävä.
Kirjoittaja on HS:n teknologiatoimittaja.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005841053.html