Kuinka paljon aseita Suomen reservillä pitää olla?

Missä sitä niin on liioiteltu? Ryssäkin keksi konepistoolin edut vasta karvaiden kokemusten jälkeen, ja esimerkkiä sitten otettiin länsimaissakin, joku thompson ei suinkaan ollut jakotavaraa alunperin, paremminkin päinvastoin. Perinnekivääriammunnoissa mosin-nagantti päihittää mauserit ja lee-enfieldit nykyäänkin, ruotsin mauser hiukan voi pistää kampoihin. Missä ja kenen toimesta ja miksi mosin on julistettu surkeimmaksi ikinä?
Saattaa se mossinin tuunaaminen olla hiukkasen yleisempää täällä kuin noiden ykköskappaleiden fiksaaminen. Toinen lienee se että aika harvassa taitaa olla ne kärki ampujat jotka ampuvat täystehoista patruunaa...
 
Mutta palstan tietäjien mukaan , RK patruunat piti olla loppu ja massa vanhentua ens viikolla. 😁

Ei kai nuo ole toisensa poissulkevia asioita? Takalinjan miehille riittää, että on yksi tuliannos harjoitteluun ja toinen tuliannos lipastettavaksi sekä jokin ase, millä rykiä ne kutit kohti vihollista siinä hyvin epätodennäköisessä taistelutilanteessa. :)
 
Ei kai nuo ole toisensa poissulkevia asioita? Takalinjan miehille riittää, että on yksi tuliannos harjoitteluun ja toinen tuliannos lipastettavaksi sekä jokin ase, millä rykiä ne kutit kohti vihollista siinä hyvin epätodennäköisessä taistelutilanteessa. :)

Takalinjoilla tarve on pikemminkin 1+10 tuliannosta kertaalleen perustamisen yhteydessä. Oletuksena huolto ei tunge ko. joukoille lisää tväl materiaalia perustamisen jälkeen. Ko. joukko paikkaa tarvittaessa jv-aseiden tulenkäytön intensiteetillä muiden aseiden ja suorituskykynsä vajauksia. Eli antaa kiivaasti tulta ja tappalee mahdollisesti merkittävästikin ylivoimaista vihollista vastaan. Tehtävä ei mahdollista irtautumista ja apuja, esim. epäsuoraa tulta, ei oletuksena ole käytettävissä.
 
Viimeksi muokattu:
Takalinjoilla tarve on pikemminkin 1+10 tuliannosta kertaalleen perustamisen yhteydessä. Oletuksena huolto ei tunge ko. joukoille lisää tväl materiaalia perustamisen jälkeen. Ko. joukko paikkaa tarvittaessa jv-aseiden tulenkäytön intensiteetillä muiden aseiden ja suorituskykynsä vajauksia. Eli antaa kiivaasti tulta ja tappalee mahdollisesti merkittävästikin ylivoimaista vihollista vastaan. Tehtävä ei mahdollista irtautumista ja apuja, esim. epäsuoraa tulta, ei oletuksena ole käytettävissä.

Tarve ei aina kohtaa resursseja. Takalinjoilla on muutenkin hyvin erilaisia tehtäviä - sotilaspoliisit, pioneerit ja tykkimiehet menevät tietysti tuleen, mutta tuskin ad hoc -torjuntakomppaniaa aletaan koota ensimmäisenä mistään IT:n tutkamiehistä tai viestisolmua hoitavasta henkilöstöstä. Noissa jälkimmäisissä luulisi pääsevän aika pitkälle sillä, että pystyy puolustamaan itseään.
 
Tämä olisi kyllä hyvä, nyt kun hallitusohjelmassa on muutenkin reserviläisten omat materiaalihankinnat ja niiden verovapaus. Mutta se vaatisi myös lupapolitiikan löysäämistä ja reserviläispoikkeuksen laajaa soveltamista ainakin koko sijoitettuun reserviin, ehkä myös sijoittamattomaan reserviin. Pelkkä verovapaus ei vaikuttaisi käytännössä yhtään mitään, jos lupia myönnettäisiin jatkossakin vain vuosien ampumapäiväkirjat omaaville rättikaali, SRA ym. urheiluampujille, joiden määrä on surkean pieni suhteessa SA-vahvuuteen.
Minusta ainoa oikea tapa olisi se, että nuhteeton kansalainen saisi automaattisesti oikeuden hankkia sotilaspistoolin ja reserviläiskiväärin, kunhan lusii varusmiespalveluksen. Huume- ja väkivaltarikoksista luvat ja aseet lähtisivät heti. Näin luvitetuilla aseilla perseily olisi ankaralla asteikolla rangaistavaa ja johtaisi luonnollisesti myös lupien ja aseiden lähtöön.

Ollenkaan jokainen ei tietenkään hankkisi arvokkaita aseita, kaappeja yms. mutta halukkaille se olisi suoraviivaisesti mahdollista. Pidän järjestelyistä, jotka tuovat velvollisuuksien ohella myös oikeuksia.
 
Mutta palstan tietäjien mukaan , RK patruunat piti olla loppu ja massa vanhentua ens viikolla. 😁
Eikös se harppi-Saksan satsi ole jonnekin kymmenen vuoden päähän firman puolelta ajoitettu? Se ei tosin ole ollenkaan koko totuus. Rk62 on jossain mitassa varastoissa vielä 2050-luvulle, jos ja kun sillä koulutetaan joukkoja 2030-luvulla.
 
Minusta ainoa oikea tapa olisi se, että nuhteeton kansalainen saisi automaattisesti oikeuden hankkia sotilaspistoolin ja reserviläiskiväärin, kunhan lusii varusmiespalveluksen. Huume- ja väkivaltarikoksista luvat ja aseet lähtisivät heti. Näin luvitetuilla aseilla perseily olisi ankaralla asteikolla rangaistavaa ja johtaisi luonnollisesti myös lupien ja aseiden lähtöön.

Ollenkaan jokainen ei tietenkään hankkisi arvokkaita aseita, kaappeja yms. mutta halukkaille se olisi suoraviivaisesti mahdollista. Pidän järjestelyistä, jotka tuovat velvollisuuksien ohella myös oikeuksia.
Pistooleilla ei niin paljon sodassa tehdä, mutta rikoksia on todella paljon helpompi tehdä niillä kuin kivääreillä, joten mun puolesta pistoolien kanssa saa olla miten natsi haluaa. Kiväärejä taas alan päässäni jo jakamaan kaikille. Ei nyt ihan kirjaimellisesti, mutta kyllä niitä pitäisi lainkuuliaisen, motivoituneen reserviläisen olla todella helppo hankkia. Hieman on hyvä niidenkin hankinnassa olla vaikeuksia vaikeuksien takia, sillä valitettavasti se jonkin verran ehkäisee rikoksia, ja tuliaseiden kanssa ovat kaikki rikokset vakavia.

Mutta onneksi maanpuolustuksen vahvistamiseen on muitakin keinoja, ja kunhan kivääreitä vain on tarpeeksi "etulinjan pitämiseen" ja tärkeämmin, moraalin ylläpitämiseen, ne eivät edes ole niin tärkeitä.


Jaa-a, tänään heitän hulluuksissani tämmöisen heiton:
Suomessa pitää olla vähintään 1 000 000 "palveluskelpoista" asetta. Näistä ~500 000 tulee olla standardisoituja rynnäkkökiväärejä, konekiväärejä, muita kiväärejä, siis kaikkea mitä sieltä yleensä löytyykään. Kaikkien ei siis todellakaan tarvitse olla AAA-tasoa, mutta niitäkin tarvitaan jonkin verran.


Tämä toinen ~500 000. Riittää että ne ovat puoliautomaattisia ja tappavia 500 metriin asti, tarkkuudesta en osaa sanoa tekstin kautta mitään, mutta siis näissä riittää "älä perkele hyppää naamalle" taso. Minimivaatimusten lisäksi tärkeintä niissä on että ampuvat paukkua jota on tarpeeks isoissa määrin käytössä, eli ideaalina Suomessa 5.56 NATO, 7.62 NATO tai 7.62x39, uusia aseita tässä kolmannessa tosin ei pidä ostaa, niitä on jo tarpeeksi eikä patruunalla ole tulevaisuutta. Maailmassa on valtavasti hyviä patruunoita, ja monta potentiaalista kumppania näille Natoille, itse jopa kovasti kannatan "kultaista 6 mm keskitietä", mutta näiden hankkiminen pitää jättää PV:lle tai muulle organisaatiolle jotta niitä hankitaan tarpeeksi isossa määrin. Niistä on myös miljoona ketjua kaikkialla, joten ei puhuta enempää täällä.



Numeroista ei tarvitse tarkemmin puhua, mutta se on tämän ketjun ja internetin tarkoitus, joten haluaisin niistäkin puhua. En kuitenkaan tarpeeksi tiedä jotta osaisin. Heitän siis huvin vuoksi että jos Suomen PV:ssä on 900 000 reserviläistä, ja nämä on muodostettu 12 äijän porukoihin, niitä on 75 000. Jokainen tarvitsee 2 konekivääriä, ja kaksi tarkkuuskivääriä, eli 150 000 KK:ta ja 150 000 tarkkuus-kivääriä 🥴 :cool:
Noh, ymmärrän kyllä että ei se noin mene, eikä tarvitsekkaan - mutta mitkä ovat realistisempia numeroita? Paljon Suomessa tällä hetkellä on teoreettinen KK ja TK vahvuus, ja mikä on lähempänä käytännössä?
 
Pistooleilla ei niin paljon sodassa tehdä, mutta rikoksia on todella paljon helpompi tehdä niillä kuin kivääreillä, joten mun puolesta pistoolien kanssa saa olla miten natsi haluaa. Kiväärejä taas alan päässäni jo jakamaan kaikille. Ei nyt ihan kirjaimellisesti, mutta kyllä niitä pitäisi lainkuuliaisen, motivoituneen reserviläisen olla todella helppo hankkia. Hieman on hyvä niidenkin hankinnassa olla vaikeuksia vaikeuksien takia, sillä valitettavasti se jonkin verran ehkäisee rikoksia, ja tuliaseiden kanssa ovat kaikki rikokset vakavia.

Mutta onneksi maanpuolustuksen vahvistamiseen on muitakin keinoja, ja kunhan kivääreitä vain on tarpeeksi "etulinjan pitämiseen" ja tärkeämmin, moraalin ylläpitämiseen, ne eivät edes ole niin tärkeitä.


Jaa-a, tänään heitän hulluuksissani tämmöisen heiton:
Suomessa pitää olla vähintään 1 000 000 "palveluskelpoista" asetta. Näistä ~500 000 tulee olla standardisoituja rynnäkkökiväärejä, konekiväärejä, muita kiväärejä, siis kaikkea mitä sieltä yleensä löytyykään. Kaikkien ei siis todellakaan tarvitse olla AAA-tasoa, mutta niitäkin tarvitaan jonkin verran.


Tämä toinen ~500 000. Riittää että ne ovat puoliautomaattisia ja tappavia 500 metriin asti, tarkkuudesta en osaa sanoa tekstin kautta mitään, mutta siis näissä riittää "älä perkele hyppää naamalle" taso. Minimivaatimusten lisäksi tärkeintä niissä on että ampuvat paukkua jota on tarpeeks isoissa määrin käytössä, eli ideaalina Suomessa 5.56 NATO, 7.62 NATO tai 7.62x39, uusia aseita tässä kolmannessa tosin ei pidä ostaa, niitä on jo tarpeeksi eikä patruunalla ole tulevaisuutta. Maailmassa on valtavasti hyviä patruunoita, ja monta potentiaalista kumppania näille Natoille, itse jopa kovasti kannatan "kultaista 6 mm keskitietä", mutta näiden hankkiminen pitää jättää PV:lle tai muulle organisaatiolle jotta niitä hankitaan tarpeeksi isossa määrin. Niistä on myös miljoona ketjua kaikkialla, joten ei puhuta enempää täällä.



Numeroista ei tarvitse tarkemmin puhua, mutta se on tämän ketjun ja internetin tarkoitus, joten haluaisin niistäkin puhua. En kuitenkaan tarpeeksi tiedä jotta osaisin. Heitän siis huvin vuoksi että jos Suomen PV:ssä on 900 000 reserviläistä, ja nämä on muodostettu 12 äijän porukoihin, niitä on 75 000. Jokainen tarvitsee 2 konekivääriä, ja kaksi tarkkuuskivääriä, eli 150 000 KK:ta ja 150 000 tarkkuus-kivääriä 🥴 :cool:
Noh, ymmärrän kyllä että ei se noin mene, eikä tarvitsekkaan - mutta mitkä ovat realistisempia numeroita? Paljon Suomessa tällä hetkellä on teoreettinen KK ja TK vahvuus, ja mikä on lähempänä käytännössä?
Aloitetaan vaikka siitä, että merkittävällä osalla joukoista ei ole konekiväärejä, tai tarkkuuskiväärejä lainkaan.
 
Aloitetaan vaikka siitä, että merkittävällä osalla joukoista ei ole konekiväärejä, tai tarkkuuskiväärejä lainkaan.

Mutta huollolle riittää sitten Sergeitä? Onko kevyistä konekivääreistä luovuttu kaikessa hiljaisuudessa?
 
Tarve ei aina kohtaa resursseja. Takalinjoilla on muutenkin hyvin erilaisia tehtäviä - sotilaspoliisit, pioneerit ja tykkimiehet menevät tietysti tuleen, mutta tuskin ad hoc -torjuntakomppaniaa aletaan koota ensimmäisenä mistään IT:n tutkamiehistä tai viestisolmua hoitavasta henkilöstöstä. Noissa jälkimmäisissä luulisi pääsevän aika pitkälle sillä, että pystyy puolustamaan itseään.

Tuo 10 tuliannosta on siis kitsas annos joukon itsensä puolustamista varten. Kiivasta tulenkäyttöä, jolla ostetaan aikaa enintään se vuorokausi, jonka aikana apuja alkaa kertyä. Irti ei saa lähteä ja tulta pitää käyttää puolustukseen ja alueen valvomiseen. Ammuksia pitää riittää, ettei pidä heti ruveta laskemaan ja säästelemään. Tarvittaessa viesti, tutka, it, huolto, korjaus, yms porukka vastaa viimekädessä itsensä ja tehtävänsä & materiaalinsa suojaamisesta.
 
Mutta huollolle riittää sitten Sergeitä? Onko kevyistä konekivääreistä luovuttu kaikessa hiljaisuudessa?
KVKK/PKM ovat jalkaväen aseita, joita ei ole ollenkaan kaikilla aselajijoukoilla. Näitä taas on kokonaisuudesta varsin merkittävä siivu. Lähtökohta on se, että jokseenkin jokaisella on RK. Eräillä sitten sen tilalla henkilökohtaisena aseena vaikkapa kk, tai tarkkuuskivääri. Muutamilla kiväriin lisäksi pistooli.

Eikä ihan kaikilla huollon joukoillakaan ole Sergeitä :rolleyes:
 
Sota aikana tavoite oli muistaakseni yhdelle taistelijalle olla kaksi kivääriä. Toinen oli varalle koska aseet kuluvat, niitä särkyy/katoaa taistelussa yms. Tähän tilanteeseen ei kyllä päästy koko jatkosodan aikana. Kesällä -44 moni soturi taistelikin kuluneella ja epävarmalla kiväärillä. Ryhmä- eli konetuliaseet tietysti paikkasivat vajetta, mutta siltikin ihan perus kivääreistä meinasi sodassa tulla uupelo vaikka kotimainen tuotanko täysillä koko ajan kävikin.

Eli jos taistelijoiden määrä on 280 000 henkilöä, tarvitaan 560 000 rynnäkkökivääriä. Ja kun näyttäisi, että perinteinen aseita ja miehiä syövä sodankäynti on tullut takaisin niin aseita olisi parempi olla hyvä määrä on ennen konfliktia. Sodan jo alettua niitä ei välttämättä enää saa tai sitten joutuu ottamaan mitä muilla mailla on tarjota.

7.62 kaliiberin rynnäreitä en hävittäisi mihinkään, pitäisin kaikki(siis ihan kaikki) varastossa ainakin siihen asti kunnes uusia Sakon valmistamia 5.56 kaliiberin rynnäreitä on riittävästi jaossa, eli ainakin 300-400 000 kpl.
 
Tuo 10 tuliannosta on siis kitsas annos joukon itsensä puolustamista varten. Kiivasta tulenkäyttöä, jolla ostetaan aikaa enintään se vuorokausi, jonka aikana apuja alkaa kertyä. Irti ei saa lähteä ja tulta pitää käyttää puolustukseen ja alueen valvomiseen. Ammuksia pitää riittää, ettei pidä heti ruveta laskemaan ja säästelemään. Tarvittaessa viesti, tutka, it, huolto, korjaus, yms porukka vastaa viimekädessä itsensä ja tehtävänsä & materiaalinsa suojaamisesta.

Mitenköhän mahtaa riittää ampumatarvikkeet...

Esim. se DDR:n elohopeanallisten 300 miljoonan patruunan erä olisi tuolla mallilla jaettu lähes täysin jo LKP:ssä. Täydennyksiin jäisi kotimaassa valmistetut patruunat, mutta jos etulinjan jalkaväkijoukkoja olisi esim. 30 000 ja keskimääräinen kulutus heillä olisi vaikkapa kolme 90 patruunan tuliannosta päivässä miestä kohden, niin siinäkin kuluisi 30000*3*90 eli 8,1 miljoonaa patruunaa päivässä. Jos kotimaisia patruunoita olisi esim. toiset 300 miljoonaa kappaletta, niin huolto pystyy täydentämään taistelijoita 37 päivän ajan ja sen jälkeen varikoilla ei ole enää yhtä ainoaa RK:n patruunaa (pl. mitä ulkomailta ja teollisuudelta on onnistuttu haalimaan).
 
Missä sitä niin on liioiteltu? Ryssäkin keksi konepistoolin edut vasta karvaiden kokemusten jälkeen, ja esimerkkiä sitten otettiin länsimaissakin, joku thompson ei suinkaan ollut jakotavaraa alunperin, paremminkin päinvastoin. Perinnekivääriammunnoissa mosin-nagantti päihittää mauserit ja lee-enfieldit nykyäänkin, ruotsin mauser hiukan voi pistää kampoihin. Missä ja kenen toimesta ja miksi mosin on julistettu surkeimmaksi ikinä?
En johdata enempää sivupoluille, mutta sen verran sanon että ryssä jalosti nopeasti kp:n edut Suomea pitemmälle: Sudajev. Sen Suomikin sitten kopioi kun huomasi ettei kp:n tarvitse olla hitaasti koneistamalla ja puutukkia hiomalla väkästetty lähes viisikiloinen kapula.
 
Tämä olisi kyllä hyvä, nyt kun hallitusohjelmassa on muutenkin reserviläisten omat materiaalihankinnat ja niiden verovapaus. Mutta se vaatisi myös lupapolitiikan löysäämistä ja reserviläispoikkeuksen laajaa soveltamista ainakin koko sijoitettuun reserviin, ehkä myös sijoittamattomaan reserviin. Pelkkä verovapaus ei vaikuttaisi käytännössä yhtään mitään, jos lupia myönnettäisiin jatkossakin vain vuosien ampumapäiväkirjat omaaville rättikaali, SRA ym. urheiluampujille, joiden määrä on surkean pieni suhteessa SA-vahvuuteen.
Oma mielipide, ei siis mikään kiveenhakattu fakta on seuraava: Sanoisin että aseet ei ole se varsinainen akilleen kantapää tässä ja nykykäytännölläkin jokainen täysipäinen kansalainen sen aseluvan saa jos sille on perusteet. Se homman pihvi mielestäni paremmin on se muu sotilaan varustus alkaen kantolaitteista, kypärään ja suojaliiveihin. Pelkästään jos plate carrieriin, levysatsiin ja ballistiseen kypärään aktiivikuulosuojaimilla saisi jonkinlaisen verovähennysedun kannustaisi sekin reserviläisen hankkimaan niitä itselleen mikä nostaisi SA-joukon varustetasoa sekä harjaannuttaisi niihin ihan toisella tavalla kuin jakokama kuitilla harjoituksen ajan. Vaikkapa metsästäjän joka harrastaa villisikaa, valkohäntää tai supeja (supi ei metsästystä) kannattaisi hankkia PV-yhteensopiva pimeänäkölaite/lämpökamera listalta sen juuri sinä vuonna maahantuojan hypettämän uutuus merkin sijaan jolloin kalustokin yhtenäistyisi koska veroetu.

Omat aseet (ja varsinkin niihin kuuluvat lisävarusteet!!!) nostaa joukon suorituskykyä myös mutta suurin vaikutus olisi tuolla sektorilla jota reserviläinen ei niin kovasti hyödynnä arjessaan kuten sitä kivääriä/pistoolia millä harjoittelee toivottavasti aktiivisesti. Eikä edellä olevaa pidä missään nimessä lukea omien aseiden vähennyksen vastaisuudella, näen vain joukon suorituskykyyn tulevan vielä enemmän lisää pontta tuolla muut taisteluvarusteet sektorilla.
 
Oma mielipide, ei siis mikään kiveenhakattu fakta on seuraava: Sanoisin että aseet ei ole se varsinainen akilleen kantapää tässä ja nykykäytännölläkin jokainen täysipäinen kansalainen sen aseluvan saa jos sille on perusteet. Se homman pihvi mielestäni paremmin on se muu sotilaan varustus alkaen kantolaitteista, kypärään ja suojaliiveihin. Pelkästään jos plate carrieriin, levysatsiin ja ballistiseen kypärään aktiivikuulosuojaimilla saisi jonkinlaisen verovähennysedun kannustaisi sekin reserviläisen hankkimaan niitä itselleen mikä nostaisi SA-joukon varustetasoa sekä harjaannuttaisi niihin ihan toisella tavalla kuin jakokama kuitilla harjoituksen ajan. Vaikkapa metsästäjän joka harrastaa villisikaa, valkohäntää tai supeja (supi ei metsästystä) kannattaisi hankkia PV-yhteensopiva pimeänäkölaite/lämpökamera listalta sen juuri sinä vuonna maahantuojan hypettämän uutuus merkin sijaan jolloin kalustokin yhtenäistyisi koska veroetu.

Omat aseet (ja varsinkin niihin kuuluvat lisävarusteet!!!) nostaa joukon suorituskykyä myös mutta suurin vaikutus olisi tuolla sektorilla jota reserviläinen ei niin kovasti hyödynnä arjessaan kuten sitä kivääriä/pistoolia millä harjoittelee toivottavasti aktiivisesti. Eikä edellä olevaa pidä missään nimessä lukea omien aseiden vähennyksen vastaisuudella, näen vain joukon suorituskykyyn tulevan vielä enemmän lisää pontta tuolla muut taisteluvarusteet sektorilla.

Nykyiseen varustetilanteeseen peilaten "rätit" on tosiaan niukkuushyödyke toisin kuin "rauta". Valtiolta saa varmuudella jonkinlaisen kiväärin, luultavasti myös jonkinlaisen kantolaitteen (joka ei ehkä ole mukava, mutta ajanee asiansa), mutta jaettavat suojavarusteet voi sitten olla ihan mitä hyvänsä.

Joskin suhtaudun varauksella mainitsemaasi harjaantumiseen - harvempi kai juoksee täydessä sotisovassa keskuspuiston lenkkipoluilla ja lippaanvaihtojen harjoittelu siitä omasta kantolaitteesta vaatisi sitä omaa asetta.
 
Back
Top