Kumpi suomen turvaksi: oma ydinase vai Naton jäsenyys

Kumpiko suomen tulisi hankkia sotilaallisen koskemattomuuden turvaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    38

KIM

Kenraali
Suomella on mielestäni tasan kaksi vaihtoehtoa estää seuraava sota venäjän kanssa. Ne ovat omien ydinaseiden hankkiminen (ja niillä uhkaaminen) tai Naton jäsenyys (ja Naton ydinaseilla ja muulla voimalla uhkaaminen). Perinteiset sodankäyntikyvyt ilman ydinaseita ja/tai liittoutumista eivät vaan riitä riittäväksi uhkaksi. Ei sillä etteikö nekin tulisi olla kunnossa. Niitäkin tarvitaan.

Natoon liittymisen vauhdittamiseksi tuon tällaisen faktan pöydälle. Se on ehdottomasti jokaisen päivänä tästä eteenpäin tietoisesti tehty väärä valinta jos emme päätä hankkia ydinaseita ja/tai Naton jäsenyyttä. Naton jäsenyyden hakemisen osalta suomi on tehnyt ison virheen jokaisena päivänä jolloin emme ole hakeneet jäsenyyttä n. vuoden 1992 jälkeen. Eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tehty hirvittävän typerä ratkaisu n. 29*364 kertaa tuon n. -92 vuoden jälkeen.
 
Molempi parempi.
 
Huono kysymys sikäli, koska jälkimmäisellä saa molemmat. Eikä ilmoittaudu maalitauluksi.
Kysymys on esitetty tällaisena siksi, että kysymyksen lukija saadaan tajuamaan, ettei Naton jäsenyyden turvallinen vaihtoehto ole se, että maataan hiljaa pää pensaassa tehden kaikki kuten ennenkin. Nato jäsenyyden ainoa turvallinen vaihtoehto on omat ydinaseet. Tiedän, että kaikki valitsevat noista kahdesta vaihtoehdosta paremman.

Miten tämän viestin saisi levitettyä kansalle/medialle/päättäjille???
 
Oma atomiaseistus. Uskon, ettei lopulta kukaan pyyteettömästi ja ilman taka-ajatuksia pidä puoliamme kuin me itse. Riippumatta siitä mihin sopimukseen tai järjestöön kuulumme, ja siksi suomalaisten on joko otettava pää pois perseestä tai alistuttava ja annettava jatkossakin muiden päättää asioistamme. Ernroothin viisaus pätee ennemmin tai myöhemmin myös NATO:on.

Sopimus olkoon se hyökkäämättömyys-, ikuinen-, pyhä- tai mitä historiasta te löydätte. Se palvelee niin kauan kuin se palvelee vahvemman sopimuspuolen etua.
 
Epäilisin Suomen tärkeimpinä maaleina olevan Ilmavoimien esikunnan, päätukikohtien ja johtokeskusten, kaikki pinnalla räjähtävillä / tunkeutuvilla taistelukärji(llä). Tarkoituksena mahdollistaa ilmapuolustuksen laajentaminen Suomen alueelle ja estää Naton koneiden ja USAF:n risteilyohjusten saattaminen Suomen ilmavoimien toimesta.

En usko että maalitus muuttuisi jos olisimme Naton jäseniä. Toki jos olisimme Nuclear Sharingissa nousisivat pommibunkkerit maalilistan kärkeen.

Karthago on hävitettävä ja Suomi liitettävä Natoon, mutta Suomen oma ydinaseprojekti olisi lähinnä haitallinen ja epärealistinen. Valmius sinänsä jossain radikaalisesti uudessa tilanteessa tuottaa melko nopeasti ydinasehan Suomella on olemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitähän olisi ulkovaltojen reaktiot, jos Suomi ilmoittaisi alkavansa kehittää omaa ydinasetta? Suomeahan ei yleisesti pidetä nk rosvovaltiona, mutta voisin kuvitella että ilmoitus herättäisi silti useammallakin taholla negatiivisia ulkopoliittisia reaktioita.
 
Mitähän olisi ulkovaltojen reaktiot, jos Suomi ilmoittaisi alkavansa kehittää omaa ydinasetta? Suomeahan ei yleisesti pidetä nk rosvovaltiona, mutta voisin kuvitella että ilmoitus herättäisi silti useammallakin taholla negatiivisia ulkopoliittisia reaktioita.
Voi olla että lautanen olisi sivupöydässä EU-kokouksissa:).
 
Mitähän olisi ulkovaltojen reaktiot, jos Suomi ilmoittaisi alkavansa kehittää omaa ydinasetta? Suomeahan ei yleisesti pidetä nk rosvovaltiona, mutta voisin kuvitella että ilmoitus herättäisi silti useammallakin taholla negatiivisia ulkopoliittisia reaktioita.

Voisi varsin nopeasti tulla ns. viestiä myös kavereilta. :)
 
Mitähän olisi ulkovaltojen reaktiot, jos Suomi ilmoittaisi alkavansa kehittää omaa ydinasetta? Suomeahan ei yleisesti pidetä nk rosvovaltiona, mutta voisin kuvitella että ilmoitus herättäisi silti useammallakin taholla negatiivisia ulkopoliittisia reaktioita.
Miksi ilmoittaa mitään etukäteen? Sopiva ilmoitus olisi koeräjäytys Pyhäsalmen kaivoksessa. Ja sitä seuraavassa lehdistötilaisuudessa JASSM-Nuke näytille.
 
Olishan se oma ydinase hyvä olla, mutta käytännössä sellaisesta haaveilu on ajanhukkaa. Hurjimpina kylmän sodan vuosina siitä haaveillut Ruotsikin totesi tämän jo kuusi vuosikymmentä sitten.

Jos jätetään kaikki poliittiset, diplomaattiset ja juridiset esteet hetkeksi sikseen, Suomella ei ole kykyä rakentaa omaa ydinasetta "nopealla aikataululla". Ihan jo uraanin isotooppirikastusprosessin puutteesta johtuen, plutoniumin erottelukyvystä puhumattakaan. Iran on tätä yrittänyt nyt ainakin 30 vuotta, Tukis Pakistanilla siihen meni vähän vajaa 30 vuotta. Iipoilla teollisesti ja tieteellisesti kehittyneen sotavaltion resursseilla ilmeisesti reilu vuosikymmen. Tässä lyhyt oppimäärä siitä, mitä kaikkea atomipommin rakentamisessa tehdään:


Pelkkä raaka-aineisiin vaadittavien teollisuuslaitosten pystyttäminen vie vuosia. Britannialla siihen meni Manhattan-projektiin osallistumisesta huolimatta kuusi vuotta, eikä tulos ollut ihan kärkikastia. Vetypommia odotettiin toiset kuusi, ja sekin jäi osittain suutariksi. Tämä siis kylmää sotaa käyneen suurvaltalarppaajan kärkiprojektin resursseilla. Mahdollista se toki Suomellekin on.

NATO-jäsenyys taas ei vaadi juurikaan muuta kuin sotilasliitolle osoitetun kirjeen. Venäjällä on kolmenlaisia naapureita: niitä, jotka ovat Kiina, niitä jotka ovat NATO:n jäseniä ja niitä jotka eivät ole kumpaakaan. Jälkimmäisen porukan track record ei ole kovin turvallisuuspoliittisesti mainitteleva.
 
Kiinalaiset olisivat todennäköisesti auttaneet pommien valmistuksessa jos oltaisiin kysytty kymmeniä vuosia sitten.

After Mao’s death in 1976, Deng Xiaoping took power in China. Among Deng’s many reforms, the Chinese nuclear program became much more transparent, and proliferation to other countries was encouraged. American scientist Danny Stillman was allowed to visit some of the nuclear sites during the 1990s. On one visit, he was told that the CHIC-4—the bomb used in China’s fourth nuclear test—was designed simply enough so that “anybody could build [it]” (Reed and Stillman 231).

Chinese scientists passed the CHIC-4 bomb technology to Pakistan, and allegedly conducted a nuclear test for Pakistan at Lop Nur on May 26, 1990. Additionally, China sold intermediate range ballistic missiles (IRBMs)—albeit without nuclear warheads—to Saudi Arabia, sold missile components to Iraq, and trained Libyan nuclear experts in Beijing. China has also tolerated the North Korean nuclear weapons program; after Pyongyang’s first test in 2006, China’s ambassador to the UN affirmed that “China does not approve of inspecting cargo to and from the D.P.R.K.” (328).
 
Miksi ilmoittaa mitään etukäteen? Sopiva ilmoitus olisi koeräjäytys Pyhäsalmen kaivoksessa. Ja sitä seuraavassa lehdistötilaisuudessa JASSM-Nuke näytille.
Niin, miksi yrittää pysyä väleissä muiden kanssa?

Se ydinaseen kehittäminen ei tosiaan välttämättä ole niin helppoa kuin voisi kuvitella, ja vielä vaikeampaa se olisi tehdä niin salassa että kukaan ei saisi asiasta vihiä ennen kuin ase olisi valmiina.

Toisaalta, Suomi-hävittäjän porukat vaikuttivat aika pystyviltä, joten miksi ei...
 
Jos jätetään kaikki poliittiset, diplomaattiset ja juridiset esteet hetkeksi sikseen, Suomella ei ole kykyä rakentaa omaa ydinasetta "nopealla aikataululla".

Viimeksi teollisuusvaltio teki "puhtaalta pohjalta" ydinaseen 1950-1960 -luvuilla eli Ranska ja Israel muutamassa vuodessa rauhan aikana. Suomessa on maailman huippuluokan osaaminen teollisuuslaitosten rakentamisessa. Taustalla on kertynyt fysiikan ja tekniikan tietämys vuosikymmenien varrelta.

Manhattan-projektissa tehtiin ydinase puhtaalta pohjalta reaktorin käynnistämisestä Trinityyn sellaisessa 32 kuukaudessa. Pitäisin moista aikajännettä realistisena JOS jossain ihmeellisessä astraalitodellisuudessa Suomi rakentaisi ydinaseen. On toki äärimmäisen hankala kuvitella moista tilannetta, todennäköisesti alienit, Tylypahka ja X-Filesin tupakkamies olisivat ilmaantuneet näkyviin... Kuten mainittu, tämä on astraaliskenaario toisesta ulottuvuudesta. Tällaisessa skenaariossa olisi varmaan vaihtoehtona myös ostaa valmis ase Pakistanilta tms.
 
Suomalainen ydinase olisi Israelin malliin epätoivon ase, jota käytettäisiin vasta kun tuijotetaan kuiluun. Toisaalta Venäjä ei kykene pysäyttämään Suomesta Murmanskin ja Pietariin suuntaavia, taktisia ydinlatauksia kantavia hävittäjiä. Toisaalta matka olisi yksisuuntainen, pilotilla ei ole enää maata mihin palata.

Siitä voi sitten itse laskea paljonko pelotteesta on suojaa mitään muuta kuin täysimittaista, vain ja ainoastaan Suomeen kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä vastaan.

Nato-jäsenyys on mielenkiintoinen Schrödingerin turvatae, se antaa täydellisen suojan ja on täysin arvoton samanaikaisesti kunnes joudut hyökkäyksen kohteeksi, mutta et voi ikinä tietää miten päin käy ennenkuin kakka osuu tuulivoimalan lapaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Manhattan-projekti eteni kyllä suhteellisen nopeasti, mutta sillä olikin lähes rajattomat resurssit. Työvoimaa oli yli 100 000 päätä ja mukana mm. neljä nobelistia. Melkein kaikki teollisuusprojektit ovat tietysti mahdollisia, kun rahaa, materiaalia ja osaavaa työvoimaa annetaan rajatta. Suomi ei kykene antamaan niitä rajatta. Realistisin keino lienee erotella plutonium kemiallisesti varastoidusta ydinjätteestä ja siltikin pommin kehittäminen edellyttäisi isotooppierottelulaitosta ja hyvin korkeaa osaamista, mitä taas ei ole saatavissa kaatamalla vain rahaa päälle. Se on kyllä hankittavissa, mutta vaatii aikaa. Brititkin lopulta hankkivat palvelusvetypomminsa USA:sta edesvastuuttomien ylisuurten fissiopommien kanssa leikittyään. Tähän mennessä aikaa oli kulunut jo 12 vuotta.
 
Kotimaisesta ydinaseesta on haaveiltu myös tässä ketjussa.

 
Manhattan-projekti eteni kyllä suhteellisen nopeasti, mutta sillä olikin lähes rajattomat resurssit. Työvoimaa oli yli 100 000 päätä ja mukana mm. neljä nobelistia. Melkein kaikki teollisuusprojektit ovat tietysti mahdollisia, kun rahaa, materiaalia ja osaavaa työvoimaa annetaan rajatta. Suomi ei kykene antamaan niitä rajatta. Realistisin keino lienee erotella plutonium kemiallisesti varastoidusta ydinjätteestä ja siltikin pommin kehittäminen edellyttäisi isotooppierottelulaitosta ja hyvin korkeaa osaamista, mitä taas ei ole saatavissa kaatamalla vain rahaa päälle. Se on kyllä hankittavissa, mutta vaatii aikaa. Brititkin lopulta hankkivat palvelusvetypomminsa USA:sta edesvastuuttomien ylisuurten fissiopommien kanssa leikittyään. Tähän mennessä aikaa oli kulunut jo 12 vuotta.

Manhattan-projektista on se 80 vuotta aikaa, kaikki mitä pitää tehdä tiedetään etukäteen, ei tarvitse tutkia mahdollisesti toimivia reittejä. . Ei nykyään tarvitse nobelisteja, nohevat fyysikot, DI:t ja kemistit riittäisivät. Samoin brittien (legendaariset projektisekoilijat) vetypommi-viritelmästä on aikaa 65 vuotta ja epäilen että seuraava yritys olisi onnistunut. Ranskalla kesti aikaa fissiopommista vetypommiin 8 vuotta, Kiinalla 3 vuotta.

Nykyään 1990-luvun alun supertietokone on jokaisella taskussa.

Asiaa voisi verrata lentokoneen tekemiseen 1983 ja 1903, tai tietokonepelin tekemiseen 2021 ja 1941.

Vetypommin tekeminen on asia erikseen mutta tuskin veisi sekään Suomelta kauaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitähän olisi ulkovaltojen reaktiot, jos Suomi ilmoittaisi alkavansa kehittää omaa ydinasetta? Suomeahan ei yleisesti pidetä nk rosvovaltiona, mutta voisin kuvitella että ilmoitus herättäisi silti useammallakin taholla negatiivisia ulkopoliittisia reaktioita.
Suomi varaa oikeuden tehdä itsenäinen päätös ydinaseiden kehittämisestä ja hankkimisesta. Suomella on ydinaseoptio. 🤭
 
Back
Top