Kun Pitäjän Erkkiä tarvitaan

[baikal]

Siellä missä on siviilejä siellä on poliisejakin, eiks jeh. Jos poliisi ei kykene hoitamaan syntyviä ns. haastavia tilanteita niin se ei ole minun, ei harmaan vaiheen, eikä perkin perinnepäällikönkään vika, eiks jeh. Ei kai poliisit sukupuuttoon kuole tästä maasta KE1:n lähtiessä vauhtiin? Sitten on sotilaspoliisit, jotka nyt luulisi olevan koulutettu ihan näitä juttuja varten, eiks jeh. Jos he eivät selviä tehtävistään, se ei ole minun, ei kutsuntalääkärin eikä pataljoonan pastorinkaan vika. Sitten on rajan yms. porukkaa, jotka tukisivat varmasti myös mm. poliisia. yms.

Aika lailla kusee homma, jos pitäjän erkki on se, johon järjestysvalta siviilien keskellä nojaa...menee jo silloin niin lahjakkaasti perseilleen, että ohhoh, missä suunnitelmat, joita piti olla kuusi laivakontillista per sotilaslääni. Parhaimmillaankin pitäjän erkki VOI TUKEA muuta järjestysvaltaa niissä tehtävissä mihin paukut riittää.

Sotilaalliset tai käsketyt kohteet, niiden suojaamiseen on JO RAUHAN OLOISSA ihan riittävät temppupaukut olemassa. Ei sotilasalueelle vaan saa työntyä, ei millään tekosyyllä, ja sitä varten asetetaan vartiot. Ei pidä tehdä näistäkään asioista niin monimutkaisia ainakaan sen yksittäisen sotilaan kannalta. Aijjai, eikun vaan nyt herrat ripirapi Mil.fi.sivuille opiskelemaan suojaamista ja vartiointia. Vipivipi, täällä sitä liikutellaan yhtymiä ja armeijoita vasemmalla kädellä huiskis vaan ja joissain pikkuasioissa näyttäisi olevan vielä lieviä kertaamisen aiheita. Hymiö, koskee minua ihan samoin.

 

[Touhottaja]

Niin... jos tietää oman SA-duuninsa, osannee ottaa siihen mukaan kotoa soveltuvaa ja omaa toimintaa helpottavaa kalustoa. Olipa kalusto sitten taskulaskin, jakoavainsarja tai viiltosuojahanskat. Kuormalavallista matskua ei mukaan kannata ottaa.

Muuan harjoituksessa, jossa hanskasin muutamia tunteja kulunvalvontapistettä, annettiin ihan selkeät ohjeet, miten henkilö pysäytetään. Kaikki olivat nounou-henkilöitä, ja papereiden/lupien/tunnussanojen tiedustelu tehtiin pareittain. Toinen sihtasi pysäytettävää rynkyllä silmien väliin varmistin pois päältä (sysärit oli käytössä) ja toinen tivasi, että mitäs noin epäilyttävä hiippari täällä toimittaa. Loppumiehitys teki sitten jotain vähemmän näkyvää. Ryhmä ihmisiä pysäytettiin muistaakseni vähän eri metodilla. Hauskaa oli. ei ehkä RA- tai valkoisen harmahtavan vivahteen ajan toimintaa, mutta säkerheettiä voi harjoitella monella tasolla. Siviilejähän ei alueella lähtökohtaisesti ollut.

 

[baikal]

Vartiomies voi olla monenlainen. Paras tapaus mitä olen nähnyt on sellainen, jossa viiden minuutin auton torven tuuttailun jälkeen vartiokopista säntää varushenkilö takki auki rukkaset vyön alle tungettuna ja kysyy: "mitä". Kontiorannan portilla taas olen nähnyt mitä särmintä toimintaa sotilaspoliisien hoitamana. Vartiomies on monesti ainoa, jonka tulija joukko-osastosta tai vast. edes näkee, ei ole lainkaan yhdentekevää minkä pumppuluumun sinne puomille sijoittaa. Millaisia päätelmiä mahtaa tehdä esim. sotaharjoituksissa vieraileva sotilasattasea nähdessään tuon edellä kerrotunlaisen vartijan, joka tölmää silmät rähmässä puolipukeissa puomia raottamaan? Kertooko tuon vartijan olemus liikaakin ja jopa epäreilusti koko alueella olevasta joukosta????

Foorumin sotilailta kysyisin: mitä huomioita Te teette vartiomiehistön perusteella vieraillessanne naapurijoukko-osastossa? Liioittelenko, jos väitän, että vartioväki on monessa mielessä joko edustava otos joukko-osastosta tai sitten se ei ole edustava vaan jotain muuta. Millä silmällä ulkomaalainen ammattisotilas katsoo vierailukohteensa suojausjärjestelyjä? Mitä hän niistä poimii ja kenties tekee jo analyysin pohjaa koko orkesterista?

 

[suksisissi]

Kiikari on lainasana ruotsista ja nimenomaan yksiköllinen sana, joka tarkoittaa kahdesta kaukoputkesta yhdistettyä optista apuvälinettä.

Niinpä... Ruotsin verbi kika tarkoittaa tirkistellä, katsoa, kurkistaa ja sanasta juontuu ainakin stadin slangissä käytetty sana tsiigata. Mitäpä jo sana suomennettaisiin: Ja ota sitten tirkistelin tai katselin mukaan; kenttäkatselin Zeiss 8x30...:a-wink:

 

[Roope Ristintekijä]

Kiikari on lainasana ruotsista ja nimenomaan yksiköllinen sana, joka tarkoittaa kahdesta kaukoputkesta yhdistettyä optista apuvälinettä.

Niinpä... Ruotsin verbi kika tarkoittaa tirkistellä, katsoa, kurkistaa ja sanasta juontuu ainakin stadin slangissä käytetty sana tsiigata. Mitäpä jo sana suomennettaisiin: Ja ota sitten tirkistelin tai katselin mukaan; kenttäkatselin Zeiss 8x30...:a-wink:

Jaa tähystäjän titteli vaihdettaisiin tirkistelijäksi :angel:

 

[Roope Ristintekijä]

baikalin kysymykseen, niin viime syysjotoksen yhteydessä kiinnitin erittäinkin tarkkaa huomiota Porin Prikaatin portilla liikenteenohjeistusta antaneeseen sotilaspoliisin. Sangen pirteän oloinen, elle 160-senttinen, lapsenomaisen äänen omannut simpsakka tytteli.

Touhottajalta hyvä huomio tuo taskulaskin. Huollon väki ja panoslaskelmia tekevät pioneerit ja tykistön väki voivat ainakin moista tarvita. Varaparistot on syytä oolla omasta takaa. Valokkennotoiminenkin on kiva paitsi yöllä tai kaamoksessa.

Ihmettelen että erityisesti vartiokomppanioista puhuvat tuovat esille lähinnä noita sumutteita jne eikä kukaan ajattele laajemmin ryhmän toiminnan kannalta. Itse ainakin sellaisessa tehtävässä roudaisin mukanani kassillisen liiketunnitimella toimivia valoja, liiketunnistimia, varashälyttimiä ja sen sellaista. Yksinkertaisistakin hälyttimistä ja sensoreista saa helposti viritettyä maastokäyttöön sopivia. Ohjeitakin löytyy youtubesta riittämiin. Veneilijöiltä löytyy myös valopistooleja tai hätäraketteja. Niillekin löytyy käyttöä. Lukkoja ja ketjuja kyetään varmasti hyödytämään kohteissa, joissa halutaan kulkua rajoittaa. Vastaavasti taas pulttipihdit, leka ja sorkkarauta olisi hyvä porukasta löytyä oman kulkemisen edistämiseksi. Kirveitä ja sahojakaan ei varmaan ole liikaa tarjolla joka porukassa. Tikkaita tuskin kukaan lähtee mukanaan rahtaamaan, mutta kiipeilijöillä löytyy kaikenlaista pientä, josta voi olla hytötyä. Ennen kaikkea laskeutumisvälineet. Köydet voivat olla siinä rajoilla, ainakin pidemmät. Olenpa nähnyt noita kiipeilijöiden kilkkeitä raivaajienkin käytössä kun siirtelevät kohdetta narujen avulla. Yksi asia jonka haluaisin nähdä vähintään joka partiossa on digikamera tai digivideokamera. Nykyisellään sellainen löytyy lähes jokaiselta ja sen hyötykäyttöä pitäisi kouluttaa paljon enemmän ja myös kuvaamiskuria, koska hävinnyt kamera on äkkiä moninkertainen riski saavutettuun hyötyyn nähden, jos kurista on lipsuttu.

Niin ja tuohon pstsian toteamukseen, ettei kaikesta kerro, niin se mitä itselläni on koulutusta perkissä toimimiseen kyllä sisälsi sellaisen oleellisen pointin korosteamisen, että jokaisen sisään tulijan kaikii varusteet tarkistetaan, alkaen henkilötarkastuksesta jatkaen laukkujen penkomiseen. Perkkiin kun ei kaivata sabotööreja eikä pimeän pullon myyjiä.

 

[Iso-Mursu]

Siellä missä on siviilejä siellä on poliisejakin, eiks jeh. Jos poliisi ei kykene hoitamaan syntyviä ns. haastavia tilanteita niin se ei ole minun, ei harmaan vaiheen, eikä perkin perinnepäällikönkään vika, eiks jeh. Ei kai poliisit sukupuuttoon kuole tästä maasta KE1:n lähtiessä vauhtiin? Sitten on sotilaspoliisit, jotka nyt luulisi olevan koulutettu ihan näitä juttuja varten, eiks jeh. Jos he eivät selviä tehtävistään, se ei ole minun, ei kutsuntalääkärin eikä pataljoonan pastorinkaan vika. Sitten on rajan yms. porukkaa, jotka tukisivat varmasti myös mm. poliisia. yms.

Aika lailla kusee homma, jos pitäjän erkki on se, johon järjestysvalta siviilien keskellä nojaa...menee jo silloin niin lahjakkaasti perseilleen, että ohhoh, missä suunnitelmat, joita piti olla kuusi laivakontillista per sotilaslääni. Parhaimmillaankin pitäjän erkki VOI TUKEA muuta järjestysvaltaa niissä tehtävissä mihin paukut riittää.

Sotilaalliset tai käsketyt kohteet, niiden suojaamiseen on JO RAUHAN OLOISSA ihan riittävät temppupaukut olemassa. Ei sotilasalueelle vaan saa työntyä, ei millään tekosyyllä, ja sitä varten asetetaan vartiot. Ei pidä tehdä näistäkään asioista niin monimutkaisia ainakaan sen yksittäisen sotilaan kannalta. Aijjai, eikun vaan nyt herrat ripirapi Mil.fi.sivuille opiskelemaan suojaamista ja vartiointia. Vipivipi, täällä sitä liikutellaan yhtymiä ja armeijoita vasemmalla kädellä huiskis vaan ja joissain pikkuasioissa näyttäisi olevan vielä lieviä kertaamisen aiheita. Hymiö, koskee minua ihan samoin.

Harmaassa vaiheessa, ja Kovapanos vaiheessa erkit voivat törmätä, niin erikoisjoukkosotilaisiin, omiin pakolaisiin, sotilaskarkureihin -molempien puolien- , ryöstelijöihin ja ulkomaisiin toimittajiin.

Sinäänsä tuo kaasun käyttö ei ole viisasta välttämättä kaikkiin noihin kohteisiin. Raudoittaminen voi olla ihan hyvä juttu muutamille noille ryhmille.

Tosin jos rauhan aikana esim. Kuhmoon ei saada poliisia paikalle torilla kävelevää karhua ampumaan, niin tuskin niitä löytyisi kriisinkään aikana.

 

[Iso-Mursu]

baikalin kysymykseen, niin viime syysjotoksen yhteydessä kiinnitin erittäinkin tarkkaa huomiota Porin Prikaatin portilla liikenteenohjeistusta antaneeseen sotilaspoliisin. Sangen pirteän oloinen, elle 160-senttinen, lapsenomaisen äänen omannut simpsakka tytteli.

Touhottajalta hyvä huomio tuo taskulaskin. Huollon väki ja panoslaskelmia tekevät pioneerit ja tykistön väki voivat ainakin moista tarvita. Varaparistot on syytä oolla omasta takaa. Valokkennotoiminenkin on kiva paitsi yöllä tai kaamoksessa.

Ihmettelen että erityisesti vartiokomppanioista puhuvat tuovat esille lähinnä noita sumutteita jne eikä kukaan ajattele laajemmin ryhmän toiminnan kannalta. Itse ainakin sellaisessa tehtävässä roudaisin mukanani kassillisen liiketunnitimella toimivia valoja, liiketunnistimia, varashälyttimiä ja sen sellaista. Yksinkertaisistakin hälyttimistä ja sensoreista saa helposti viritettyä maastokäyttöön sopivia. Ohjeitakin löytyy youtubesta riittämiin. Veneilijöiltä löytyy myös valopistooleja tai hätäraketteja. Niillekin löytyy käyttöä. Lukkoja ja ketjuja kyetään varmasti hyödytämään kohteissa, joissa halutaan kulkua rajoittaa. Vastaavasti taas pulttipihdit, leka ja sorkkarauta olisi hyvä porukasta löytyä oman kulkemisen edistämiseksi. Kirveitä ja sahojakaan ei varmaan ole liikaa tarjolla joka porukassa. Tikkaita tuskin kukaan lähtee mukanaan rahtaamaan, mutta kiipeilijöillä löytyy kaikenlaista pientä, josta voi olla hytötyä. Ennen kaikkea laskeutumisvälineet. Köydet voivat olla siinä rajoilla, ainakin pidemmät. Olenpa nähnyt noita kiipeilijöiden kilkkeitä raivaajienkin käytössä kun siirtelevät kohdetta narujen avulla. Yksi asia jonka haluaisin nähdä vähintään joka partiossa on digikamera tai digivideokamera. Nykyisellään sellainen löytyy lähes jokaiselta ja sen hyötykäyttöä pitäisi kouluttaa paljon enemmän ja myös kuvaamiskuria, koska hävinnyt kamera on äkkiä moninkertainen riski saavutettuun hyötyyn nähden, jos kurista on lipsuttu.

Niin ja tuohon pstsian toteamukseen, ettei kaikesta kerro, niin se mitä itselläni on koulutusta perkissä toimimiseen kyllä sisälsi sellaisen oleellisen pointin korosteamisen, että jokaisen sisään tulijan kaikii varusteet tarkistetaan, alkaen henkilötarkastuksesta jatkaen laukkujen penkomiseen. Perkkiin kun ei kaivata sabotööreja eikä pimeän pullon myyjiä.

No noihin sumute juttuihin eksyin siinä vaiheessa, kun niiden pakko-otoista alettiin puhumaan.

Itse kyllä roudailisin mukaan leathermanit ja kaikki merkkitaskulamput. Ja huollon miehenä tuon taskulaskimen..

 

[Touhottaja]

Taskuun mahtuva vihko ja hyyvä kynä ovat muuten myös ihan ykköskamaa.. Elämäänsä saa monesti helpotettua ihan pikkuasioillakin. Hyvä kynä kenttäolosuhteissa lienee vuollettavissa oleva tumma (pehmeä)lyijyinen kynä x 5. Ellei omista jotain avaruushärpätintä. Semmoinen hieman lompakkoa suurempi "tasku", mihin saa karttoja (monellahan niitä ei ole) , papereita ja kyniä on kans aika pop.

Semmoinenkin on käynyt mielessä, että auton sisätilalämmitin (sieltä pienimmästä päästä) voisi olla hyvä makanaroudattava.. edellyttäen, että on aggrekaatti. Mutta en tiedä maksaako vaivaa tilaa ja painoaan.

 

[Roope Ristintekijä]

Taskuun mahtuva vihko ja hyyvä kynä ovat muuten myös ihan ykköskamaa.. Elämäänsä saa monesti helpotettua ihan pikkuasioillakin. Hyvä kynä kenttäolosuhteissa lienee vuollettavissa oleva tumma (pehmeä)lyijyinen kynä x 5. Ellei omista jotain avaruushärpätintä. Semmoinen hieman lompakkoa suurempi "tasku", mihin saa karttoja (monellahan niitä ei ole) , papereita ja kyniä on kans aika pop.

Semmoinenkin on käynyt mielessä, että auton sisätilalämmitin (sieltä pienimmästä päästä) voisi olla hyvä makanaroudattava.. edellyttäen, että on aggrekaatti. Mutta en tiedä maksaako vaivaa tilaa ja painoaan.

Hyviä ja sopivan lyyitä kyniä kannattaa napata ihan ilmaiseksi kourallinen taskuun kun akka pakottaa taas käymään ikeaan. Sitten vielä teroittaa ne valmiiksi molemmista päistä.

Auton sisätilalämmittimiä (hieman heikompi tehoisia) saa myös 12 volttisina. Ollaan niitä toisinaan hyödynnettykin koemielessä sellaisen kannettavan starttiavun (vai milä nimellä niitä akkupaketteja myydään) kanssa. Teho ei riitä edes kokonaisen sissitelttaan, mutta huollon kunikailla kun on telttasängyt niin sen alla lämmittää mukavasti, kun laittaa vielä sadeviitan roikkumaan sängyn yli liepeet maassa, niin ei karkaa lämpö sivuista harakoille.

 

[Touhottaja]

Itse kierossa mielessäni ajattelin enemmän kuivaus- kuin lämmitysominaisuuksia noiden lisälämppäreiden kohdalla. Jos sattuu vaikka disasteri makuupussin kanssa tms. Enkä tarkoita pelkästään alleen laskemista.

 

[pstsika]

Kyllä minä näen aivan muita ongelmia erilaisissa erkki-tilanteissa kuin mitä on yksittäisen tai kaksittaisen kohdehenkilön liimaaminen ja teippaaminen. Kyse on tuolloin kuitenkin time crisis, ja älkää hyvät miehet nyt olettako, että keltaisen lehdistön pääteemoina olisi tuolloin mahdolliset ylilyönnit "haastavan asiakkaan saamat kolhut sotatoimialueella" malliin.

Ei kai saatana kukaan mene pyyhkimään tainnutussalvaa epäilemänsä erikoisjoukkovihollisen nenään tai pyri raudoittamaan häntä Hyvän Poliisiohjeen mukaan? Älkää viitsikö hei heput.

Oletteko hyvät miehet ikinä olleet puolustusvoimien vartiomiehenä? Todennäköisesti olette. Mitkä olivat ohjeet? Nehän on ihan simppelit ohjeet ja jos ette muista niin ripirapi mil.fi sivuille lukemaan ne, äkkiä nyt hus.

Ei pidä taivastelemalla tehdä asioista liian vaikeita. Sotilaalle riittää, että noudattaa saamiaan ohjeita ja määräyksiä. Ei siinä tarvitse erikseen pohtia saako nenäsalvaa survoa kohdehenkilön nenään vai vasempaan silmään. Tai saako raudoitettavalta vääntää ensin oikean ranteen sijoiltaan ja sitten rautoihin. Sotatoimialue ei ole mikään viikonlopputanssitapahtuma, jonka ylilyöntejä käydään käräjillä ratkomassa.

Tuo ei tietysti ole ainoa huomioitava asia, mutta toimittaessa siviiliyhteiskunnan keskellä se pitää huomioida.
Suuri osa kohdehenkilöistä on kuitenkin oman maan kansalaisia ja silloin ei voi menetellä ihan niin kovaotteisesti kuin vihollisalueella toimittaessa.
Tuo Iso-Mursun kertoma OC-geelin hierominen pokan naamariin on yksi kyseenalainen työtekniikka ravintolan järjestyksenvalvojalla, mutta siinä on myös huonot puolensa. Kuitenkaan se ei sovellu vartiokomppanioiden arsenaalin täysin erilaisten toimintaympäristöjen takia.
Tuon "Hyvän Poliisiohjeen" mukaan kannattaa toimia voimankäyttötilanteissa, koska rikoslaki on voimassa myös siinä tilanteessa kun joukkoja aletaan perustamaan ja ylilyönneistä tulee aivan varmasti seurauksia jos rynkyn perällä murjot paperittoman ei-henkilön teholle ja myöhemmin paljastuu, että kyseessä oli vain joku pitkätukkavittupääsivari, josta oli kiva härnätä ylikierroksilla käyvää ja tuonkaltaisiin tilanteisiin tottumatonta reserviläistä.

Nuo vk-välineet ovat vain yksi lisäkeino, eivät itse tarkoitus. Käsirautojen tärkeyden huomaa ihan niinkin helposti, että yrittää harjoitustilanteessa kahlita vastustelevan maalimiehen nippusiteillä tai nahkahihnoilla. Ei ole helppoa, mutta käsiraudoilla paljon helpompaa.

Siellä missä on siviilejä siellä on poliisejakin, eiks jeh. Jos poliisi ei kykene hoitamaan syntyviä ns. haastavia tilanteita niin se ei ole minun, ei harmaan vaiheen, eikä perkin perinnepäällikönkään vika, eiks jeh. Ei kai poliisit sukupuuttoon kuole tästä maasta KE1:n lähtiessä vauhtiin? Sitten on sotilaspoliisit, jotka nyt luulisi olevan koulutettu ihan näitä juttuja varten, eiks jeh. Jos he eivät selviä tehtävistään, se ei ole minun, ei kutsuntalääkärin eikä pataljoonan pastorinkaan vika. Sitten on rajan yms. porukkaa, jotka tukisivat varmasti myös mm. poliisia. yms.

Aika lailla kusee homma, jos pitäjän erkki on se, johon järjestysvalta siviilien keskellä nojaa...menee jo silloin niin lahjakkaasti perseilleen, että ohhoh, missä suunnitelmat, joita piti olla kuusi laivakontillista per sotilaslääni. Parhaimmillaankin pitäjän erkki VOI TUKEA muuta järjestysvaltaa niissä tehtävissä mihin paukut riittää.

Ehkä on poliiseja tai sitten ei ole. Henkilöiden kiinniotto ja siihen liittyvät toimenpiteet pitää onnistua siitä huolimatta myös vartiokomppanialta. Pitäiskö aluepartion soittaa poliisille kun tavataan yhteistyöhaluton, paperiton ja uhkaavasti käyttäytyvä henkilö? Eikä kyseessä tarvitse edes olla mikään naapurin erikoisjoukkosotilas vaan vittuuntunut suomalainen, joka vastustaa kaikkia auktoriteettejä. Mitä jos voimankäyttöön kouluttamaton suomalaisreserviläinen ei saa henkilöä hallintaan fyysisin keinoin? Pitäisikö ampua rynkyllä tuplalaukaus rintaan tilanteen ratkaisemiseksi?
Eihän vartiokomppania ole tässä omimassa poliisin hälytystehtäviä, vaan suorittamassa omia hommiaan omalla alueellaan.

Niin ja tuohon pstsian toteamukseen, ettei kaikesta kerro, niin se mitä itselläni on koulutusta perkissä toimimiseen kyllä sisälsi sellaisen oleellisen pointin korosteamisen, että jokaisen sisään tulijan kaikii varusteet tarkistetaan, alkaen henkilötarkastuksesta jatkaen laukkujen penkomiseen. Perkkiin kun ei kaivata sabotööreja eikä pimeän pullon myyjiä.

Kiitos korjauksesta. Tuo PerKin toiminta ei ole minulle kovin tuttua, mutta tulipahan taas yksi mutu korjattua.

 

[koponen]

Kuukausia tai jopa vuosia kestänyt aaltoileva kriisi, välillä enemmän ja välillä vähemmän väkeä tekemässä hommia PV rullissa. Poliisi venyy ja vanuu, kun kotoperäistä ja ostettua häslinkiä piisaa.

Kohteella käy päivittäin sata tai kaksi asiaan kuuluvaa henkilöä, pari jonninjoutavaa eksynyttä. Päiviä takana satamäärin. Välillä on aktiviteettia ja vieraita enemmänkin, kun puolustus- ja huoltovarmuushankkeet sivuavat tätäkin paikkaa.

Sitten seassa - hirveän tylsyyden, rutiinin ja väsymyksen seassa - sattuu kohdalle yksi eieiei-henkilö, joka on ymmärrettävästi parhaassa vireessään.

Eppäillä soppii, että ihan jokaisen kohdatun henkilön kohdalla ei ole kulkulupaa laitettu sohjoon ja henkilöä aseella uhaten turvalleen tms. Miten juuri tässä tilanteessa? Toimiiko pää riittävän nopeasti, pyöriikö tutkapallo havainnoimassa plusykkösiä? Onko kykyä ja valmiutta käyttää terävästi voimaa, kun menneinä viikkoina ja kuukausina on valuttu apatian ja tuttuuden, kohteliaisuuden tilaan?

Ei välttämättä ole erkin koulutuksessa ja johtamisessa se helpoin kysymyksenasettelu.

 

[Roope Ristintekijä]

Kiitos korjauksesta. Tuo PerKin toiminta ei ole minulle kovin tuttua, mutta tulipahan taas yksi mutu korjattua.

Ei minullekaan sen enempää kuin että olen ollut muutaman kerran maalimiehenä sotkemassa niiden toimintaa ja havainnut että valitettavasti nimenomaan tuossa tarkastuksessa lipsutaan monesti paljon.

 

[Iso-Mursu]

Kyllä minä näen aivan muita ongelmia erilaisissa erkki-tilanteissa kuin mitä on yksittäisen tai kaksittaisen kohdehenkilön liimaaminen ja teippaaminen. Kyse on tuolloin kuitenkin time crisis, ja älkää hyvät miehet nyt olettako, että keltaisen lehdistön pääteemoina olisi tuolloin mahdolliset ylilyönnit "haastavan asiakkaan saamat kolhut sotatoimialueella" malliin.

Ei kai saatana kukaan mene pyyhkimään tainnutussalvaa epäilemänsä erikoisjoukkovihollisen nenään tai pyri raudoittamaan häntä Hyvän Poliisiohjeen mukaan? Älkää viitsikö hei heput.

Oletteko hyvät miehet ikinä olleet puolustusvoimien vartiomiehenä? Todennäköisesti olette. Mitkä olivat ohjeet? Nehän on ihan simppelit ohjeet ja jos ette muista niin ripirapi mil.fi sivuille lukemaan ne, äkkiä nyt hus.

Ei pidä taivastelemalla tehdä asioista liian vaikeita. Sotilaalle riittää, että noudattaa saamiaan ohjeita ja määräyksiä. Ei siinä tarvitse erikseen pohtia saako nenäsalvaa survoa kohdehenkilön nenään vai vasempaan silmään. Tai saako raudoitettavalta vääntää ensin oikean ranteen sijoiltaan ja sitten rautoihin. Sotatoimialue ei ole mikään viikonlopputanssitapahtuma, jonka ylilyöntejä käydään käräjillä ratkomassa.

Tuo ei tietysti ole ainoa huomioitava asia, mutta toimittaessa siviiliyhteiskunnan keskellä se pitää huomioida.
Suuri osa kohdehenkilöistä on kuitenkin oman maan kansalaisia ja silloin ei voi menetellä ihan niin kovaotteisesti kuin vihollisalueella toimittaessa.
Tuo Iso-Mursun kertoma OC-geelin hierominen pokan naamariin on yksi kyseenalainen työtekniikka ravintolan järjestyksenvalvojalla, mutta siinä on myös huonot puolensa. Kuitenkaan se ei sovellu vartiokomppanioiden arsenaalin täysin erilaisten toimintaympäristöjen takia.
Tuon "Hyvän Poliisiohjeen" mukaan kannattaa toimia voimankäyttötilanteissa, koska rikoslaki on voimassa myös siinä tilanteessa kun joukkoja aletaan perustamaan ja ylilyönneistä tulee aivan varmasti seurauksia jos rynkyn perällä murjot paperittoman ei-henkilön teholle ja myöhemmin paljastuu, että kyseessä oli vain joku pitkätukkavittupääsivari, josta oli kiva härnätä ylikierroksilla käyvää ja tuonkaltaisiin tilanteisiin tottumatonta reserviläistä.

Nuo vk-välineet ovat vain yksi lisäkeino, eivät itse tarkoitus. Käsirautojen tärkeyden huomaa ihan niinkin helposti, että yrittää harjoitustilanteessa kahlita vastustelevan maalimiehen nippusiteillä tai nahkahihnoilla. Ei ole helppoa, mutta käsiraudoilla paljon helpompaa.

Kuten jo sanoin, en ollut varsinaisesti antamassa mitään ohjeita millekkään "katujyrälle". Kerroin vain kokemuksia sumutteen käytöstä ja raudoitetuista henkilöistä.

Itse en aikoinani saanut mitään huoneen/rakennuksen tyhjennys koulutusta, mutta olen miettynyt näisä suomalaisia videoita. Tuntuu että aina maalimiehellä on mukanaan vain teräase. Puukko tai kirves tuntuu olevan harvinaisen yleinen oletettu kaupunkitaisteluväline.

 

[setämies]

Kyllä minä näen aivan muita ongelmia erilaisissa erkki-tilanteissa kuin mitä on yksittäisen tai kaksittaisen kohdehenkilön liimaaminen ja teippaaminen. Kyse on tuolloin kuitenkin time crisis, ja älkää hyvät miehet nyt olettako, että keltaisen lehdistön pääteemoina olisi tuolloin mahdolliset ylilyönnit "haastavan asiakkaan saamat kolhut sotatoimialueella" malliin.

Ei kai saatana kukaan mene pyyhkimään tainnutussalvaa epäilemänsä erikoisjoukkovihollisen nenään tai pyri raudoittamaan häntä Hyvän Poliisiohjeen mukaan? Älkää viitsikö hei heput.

Oletteko hyvät miehet ikinä olleet puolustusvoimien vartiomiehenä? Todennäköisesti olette. Mitkä olivat ohjeet? Nehän on ihan simppelit ohjeet ja jos ette muista niin ripirapi mil.fi sivuille lukemaan ne, äkkiä nyt hus.

Ei pidä taivastelemalla tehdä asioista liian vaikeita. Sotilaalle riittää, että noudattaa saamiaan ohjeita ja määräyksiä. Ei siinä tarvitse erikseen pohtia saako nenäsalvaa survoa kohdehenkilön nenään vai vasempaan silmään. Tai saako raudoitettavalta vääntää ensin oikean ranteen sijoiltaan ja sitten rautoihin. Sotatoimialue ei ole mikään viikonlopputanssitapahtuma, jonka ylilyöntejä käydään käräjillä ratkomassa.

Tuo ei tietysti ole ainoa huomioitava asia, mutta toimittaessa siviiliyhteiskunnan keskellä se pitää huomioida.
Suuri osa kohdehenkilöistä on kuitenkin oman maan kansalaisia ja silloin ei voi menetellä ihan niin kovaotteisesti kuin vihollisalueella toimittaessa.
Tuo Iso-Mursun kertoma OC-geelin hierominen pokan naamariin on yksi kyseenalainen työtekniikka ravintolan järjestyksenvalvojalla, mutta siinä on myös huonot puolensa. Kuitenkaan se ei sovellu vartiokomppanioiden arsenaalin täysin erilaisten toimintaympäristöjen takia.
Tuon "Hyvän Poliisiohjeen" mukaan kannattaa toimia voimankäyttötilanteissa, koska rikoslaki on voimassa myös siinä tilanteessa kun joukkoja aletaan perustamaan ja ylilyönneistä tulee aivan varmasti seurauksia jos rynkyn perällä murjot paperittoman ei-henkilön teholle ja myöhemmin paljastuu, että kyseessä oli vain joku pitkätukkavittupääsivari, josta oli kiva härnätä ylikierroksilla käyvää ja tuonkaltaisiin tilanteisiin tottumatonta reserviläistä.

Nuo vk-välineet ovat vain yksi lisäkeino, eivät itse tarkoitus. Käsirautojen tärkeyden huomaa ihan niinkin helposti, että yrittää harjoitustilanteessa kahlita vastustelevan maalimiehen nippusiteillä tai nahkahihnoilla. Ei ole helppoa, mutta käsiraudoilla paljon helpompaa.

Kuten jo sanoin, en ollut varsinaisesti antamassa mitään ohjeita millekkään "katujyrälle". Kerroin vain kokemuksia sumutteen käytöstä ja raudoitetuista henkilöistä.

Itse en aikoinani saanut mitään huoneen/rakennuksen tyhjennys koulutusta, mutta olen miettynyt näisä suomalaisia videoita. Tuntuu että aina maalimiehellä on mukanaan vain teräase. Puukko tai kirves tuntuu olevan harvinaisen yleinen oletettu kaupunkitaisteluväline.

Tuostakin koulutuksesta alkaa olla yhtä paljon variaatioita kuin kouluttajiakin. Yleensä noissa puukko/kirves tapauksissa ei olla vielä siellä kriisin syvimmässä vaiheessa vaan etsitään yksittäistä, mahdollisesti vaarallista kaveria. Teräase on maalihenkilöllä jotta saadaan tilanteeseen riittävän agressiivista toimintaa kuitenkin niin että tilanne on "mahdollista" ratkaista ilman ampumista. Toisin sanoen valmennetaan siihen että osassa tilanteista ei voida käyttää tappavaa väkivaltaa. Ääripää rakennuksen tyhjennyskoulutuksessa taitaa olla tuo taistelevien joukkojen jyräämistaktiikka, jossa huoneesta huoneeseen tappelu vaihtuu rakennuksen räjäyttämiseen ja kraaterin raivaamiseen.

Tuskin se erkkikään lähtee ehdoin tahdoin vihollisen ehdoilla tappemaan rakennukseen, jos se voidaan eristää ja tuhota ulkoa käsin. Jos voks sitten edelleen on sellainen että varastossa oletettavasti piileskelevää sabotööriä ei saa täräyttää ulkopuolelta itkolla niin silloin se on käytävä tarkistamassa. P*rseestähän se on mutta pakko jonkun se on tehdä.

 

[Iso-Mursu]

Itse en aikoinani saanut mitään huoneen/rakennuksen tyhjennys koulutusta, mutta olen miettynyt näisä suomalaisia videoita. Tuntuu että aina maalimiehellä on mukanaan vain teräase. Puukko tai kirves tuntuu olevan harvinaisen yleinen oletettu kaupunkitaisteluväline.

Tuostakin koulutuksesta alkaa olla yhtä paljon variaatioita kuin kouluttajiakin. Yleensä noissa puukko/kirves tapauksissa ei olla vielä siellä kriisin syvimmässä vaiheessa vaan etsitään yksittäistä, mahdollisesti vaarallista kaveria. Teräase on maalihenkilöllä jotta saadaan tilanteeseen riittävän agressiivista toimintaa kuitenkin niin että tilanne on "mahdollista" ratkaista ilman ampumista. Toisin sanoen valmennetaan siihen että osassa tilanteista ei voida käyttää tappavaa väkivaltaa. Ääripää rakennuksen tyhjennyskoulutuksessa taitaa olla tuo taistelevien joukkojen jyräämistaktiikka, jossa huoneesta huoneeseen tappelu vaihtuu rakennuksen räjäyttämiseen ja kraaterin raivaamiseen.

Tuskin se erkkikään lähtee ehdoin tahdoin vihollisen ehdoilla tappemaan rakennukseen, jos se voidaan eristää ja tuhota ulkoa käsin. Jos voks sitten edelleen on sellainen että varastossa oletettavasti piileskelevää sabotööriä ei saa täräyttää ulkopuolelta itkolla niin silloin se on käytävä tarkistamassa. P*rseestähän se on mutta pakko jonkun se on tehdä.



[/quote]

Niin.. Onhan tuossa tietysti perusteensa miten otetaan vastaan se sekopää kirveellä.

 

[Roope Ristintekijä]

Itse kierossa mielessäni ajattelin enemmän kuivaus- kuin lämmitysominaisuuksia noiden lisälämppäreiden kohdalla. Jos sattuu vaikka disasteri makuupussin kanssa tms. Enkä tarkoita pelkästään alleen laskemista.

Kuivausominaisuutena varmaan toimii paremmin, jos lämpölähde järjestetään muuten ja otetaan ihan puhallin käyttöön. Niitäkin saa kätevästi tasavirtajärjestelmillä.
Tosin voi olla käytännöllisempää järjestää makuupussin vaihto ja antaa huollon huolehtia kuivaamisesta.

 

[Touhottaja]

Itse kierossa mielessäni ajattelin enemmän kuivaus- kuin lämmitysominaisuuksia noiden lisälämppäreiden kohdalla. Jos sattuu vaikka disasteri makuupussin kanssa tms. Enkä tarkoita pelkästään alleen laskemista.

Kuivausominaisuutena varmaan toimii paremmin, jos lämpölähde järjestetään muuten ja otetaan ihan puhallin käyttöön. Niitäkin saa kätevästi tasavirtajärjestelmillä.
Tosin voi olla käytännöllisempää järjestää makuupussin vaihto ja antaa huollon huolehtia kuivaamisesta.

Huoltoahan minä ajattelinkin, ei ihan joka jannulla ole akkua/aggrekaattia mukana.. Mutta ihan totta, varmaan tehokkaampiakin ratkaisuja löytyy. Tässä hain jotain sellaista, jota ei varmaan kotona sodan aikaan tarvi, mutta vois olla hyöty kentällä.

Fiksummin kun ajattelee, antaa mahdollisen lämppärin olla ajoneuvossa, kun se luovutetaan pois. Sieltähän sen voi sitten ottaa hyötykäyttöön. Omankin varmaan jollekin isokenkäiselle menee, rekisteriote kertoo henkilöauto ja 4X4.. taitaa isokengältä olla turha kysellä lämppäriä makuupussin kuivaukseen kyllä..

 

[Roope Ristintekijä]

Huollolla on oltava hiukan tehokkaammat laitteet kuin pelkkä ajuton sisätilalämppäri. Itse asiassa samalla hinnalla saadaankin teho-hyötysuhteeltaan parempia laitteita, jotka on tehty nimenomaan kuivaustarkoituksiin. Eikä yhden makuupusiin kuivaamiseen kannata huollon edes panostaa. Isommissa mittakaavoissa siellä toimitaan.