Tvälups
Ylipäällikkö
yle uutiset Kevättulvat 19.4.2013 klo 14:32
Kunnissa on varauduttu hätämajoituksiin
Pohjalaisissa kunnissa on melko hyvin varauduttu tulvien aiheuttamiin ongelmiin. Kunnat ovat varautuneet lisäväellä ja perustaneet tulvaorganisaatioita. Myös hätämajoitus on selvitetty. Monella kunnalla olisi kuitenkin parannettavaa tiedotuksessa.
Tulvat ovat tuttuja Etelä-Pohjanmaan kunnille ja siksi varautuminen tuntuu olevan monessa kunnassa hyvällä tasolla. Kunnat toimivat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ja tukevat sen toimintaa.
Esimerkiksi Jalasjärvi ja Kauhajoki ovat perustaneet tulvaorganisaation jo alkuviikosta ja kummassakin on tulvia varten jonkinlainen johtokeskus. Kauhajoella on tänä keväänä toimittu samantyyppisellä konseptilla kuin viime syksyn poikkeustulvissa. Tosin hätämajoituskapasiteettia on tällä kertaa enemmän.
Suurin osa kunnista lienee laatinut evakuointi- ja hätämajoitussuunnitelmia tällä viikolla.
- Meillä aloitettiin valmistautuminen jo alkuviikolla ja laitettiin pystyyn organisaatio. Evakuointipaikkoja on mahdollisesti hotelli Valtatie kolmessa, aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa ja koulukeskuksessa, kertoo Jalasjärven tekninen johtaja Harri Mäkiranta.
Jalasjärvellä työtä on teettänyt muun muassa se, että toistakymmentä tietä on poikki, isoimpana vilkasliikenteinen valtatie 3. Tietoa on pitänyt jakaa ja ottaa huomioon muun muassa koulukyydit ja ikäihmisten ruokapalvelut kylille.
Lapualla puolestaan työtä ovat teettäneet jääpadot. Vedenpinnat lähtivät Lapuanjoella voimakkaaseen nousuun erityisesti viime yönä.
- Normaalia varallaoloa on vahvennettu niin, että olemme valmiina pelastuslaitoksen tukena. Kaupunki antaa teknistä tukea pelastuslaitokselle. Evakuointitilanteeseen on varauduttu niin, että kouluille on mahdollista majoittaa jopa 25 prosenttia lapualaisista, kertoo Lapuan tekninen johtaja Ahti Latvala.
Tiedottamisen taso vaihtelevaa
Osa kunnista hoitaa myös tiedottamisen tehokkaasti ja kuntien nettisivut päivittyvät tiuhaan tahtiin. Kristiinankaupungin ja Ilmajoen kunnan nettisivut ovat hyvä esimerkki toimivasta tulvatiedottamisesta, sillä etusivu on pyhitetty kokonaan tulvatilanteelle.
Jokaisen eteläpohjalaisen kunnan nettisivut tarjoavat vähintäänkin viranomaisten viime syksyn jälkeen tekemän Pientalon tulvaturvallisuusoppaan. Muu tiedottaminen vaihteleekin rajusti kuntien välillä. Joidenkin kuntien nettisivuilta tulvatietoa joutuu etsimään, tai sitä ei juuri edes ole. Heikoiten tietoa löytyy esimerkiksi isojen kaupunkien, kuten Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien sivuilta, vaikka kummankin kaupungin alueilla on tulvia.
Esimerkillisimmin nettitiedotuksen näyttävät hoitavan Jalasjärvi ja Ilmajoki, joiden sivuilta löytyvät ajankohtaiset oman kunnan tiedotteet, mutta myös linkit Ely-keskuksen tuoreimpiin tietoihin ja tulvaennusteisiin.
Suora kontakti kuntalaisiin
Lapuan nettisivuilta ei juuri löydy Tulvaturvallisuusoppaan lisäksi muuta tietoa tulvista. Tekninen johtaja pitääkin suoraa kontaktia tehokkaimpana.
- Meille tulee hyvin tieto pelastuslaitokselta siitä, missä on hätä. Sitä kautta voidaan ottaa suoraan kontaktia kyseiseen taloon, sanoo Ahti Latvala.
Jos tilanne äityy pahaksi, kuntiin on turha lähteä soittelemaan. - Ensisijaisesti hätäkeskuksen kautta, ohjaa Jalasjärven tekninen johtaja Harri Mäkiranta.
Kunnissa vakuutetaan, että kuntalaisten avuntarve esimerkiksi hätämajoitukseen tai myöhemmin kriisiapuun on huomioitu. - Kentältä saadaan tieto hyvin, kun siellä on tarkka seuranta ja tiedetään, missä esimerkiksi talot ovat uhattuina, sanoo Mäkiranta.
- Kriisiapuunkin on mahdollisuus, mikäli siihen on tarvetta, vakuuttavat tekniset johtajat Lapualla ja Jalasjärvellä.
Kunnissa on varauduttu hätämajoituksiin
Pohjalaisissa kunnissa on melko hyvin varauduttu tulvien aiheuttamiin ongelmiin. Kunnat ovat varautuneet lisäväellä ja perustaneet tulvaorganisaatioita. Myös hätämajoitus on selvitetty. Monella kunnalla olisi kuitenkin parannettavaa tiedotuksessa.
Tulvat ovat tuttuja Etelä-Pohjanmaan kunnille ja siksi varautuminen tuntuu olevan monessa kunnassa hyvällä tasolla. Kunnat toimivat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ja tukevat sen toimintaa.
Esimerkiksi Jalasjärvi ja Kauhajoki ovat perustaneet tulvaorganisaation jo alkuviikosta ja kummassakin on tulvia varten jonkinlainen johtokeskus. Kauhajoella on tänä keväänä toimittu samantyyppisellä konseptilla kuin viime syksyn poikkeustulvissa. Tosin hätämajoituskapasiteettia on tällä kertaa enemmän.
Suurin osa kunnista lienee laatinut evakuointi- ja hätämajoitussuunnitelmia tällä viikolla.
- Meillä aloitettiin valmistautuminen jo alkuviikolla ja laitettiin pystyyn organisaatio. Evakuointipaikkoja on mahdollisesti hotelli Valtatie kolmessa, aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa ja koulukeskuksessa, kertoo Jalasjärven tekninen johtaja Harri Mäkiranta.
Jalasjärvellä työtä on teettänyt muun muassa se, että toistakymmentä tietä on poikki, isoimpana vilkasliikenteinen valtatie 3. Tietoa on pitänyt jakaa ja ottaa huomioon muun muassa koulukyydit ja ikäihmisten ruokapalvelut kylille.
Lapualla puolestaan työtä ovat teettäneet jääpadot. Vedenpinnat lähtivät Lapuanjoella voimakkaaseen nousuun erityisesti viime yönä.
- Normaalia varallaoloa on vahvennettu niin, että olemme valmiina pelastuslaitoksen tukena. Kaupunki antaa teknistä tukea pelastuslaitokselle. Evakuointitilanteeseen on varauduttu niin, että kouluille on mahdollista majoittaa jopa 25 prosenttia lapualaisista, kertoo Lapuan tekninen johtaja Ahti Latvala.
Tiedottamisen taso vaihtelevaa
Osa kunnista hoitaa myös tiedottamisen tehokkaasti ja kuntien nettisivut päivittyvät tiuhaan tahtiin. Kristiinankaupungin ja Ilmajoen kunnan nettisivut ovat hyvä esimerkki toimivasta tulvatiedottamisesta, sillä etusivu on pyhitetty kokonaan tulvatilanteelle.
Jokaisen eteläpohjalaisen kunnan nettisivut tarjoavat vähintäänkin viranomaisten viime syksyn jälkeen tekemän Pientalon tulvaturvallisuusoppaan. Muu tiedottaminen vaihteleekin rajusti kuntien välillä. Joidenkin kuntien nettisivuilta tulvatietoa joutuu etsimään, tai sitä ei juuri edes ole. Heikoiten tietoa löytyy esimerkiksi isojen kaupunkien, kuten Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien sivuilta, vaikka kummankin kaupungin alueilla on tulvia.
Esimerkillisimmin nettitiedotuksen näyttävät hoitavan Jalasjärvi ja Ilmajoki, joiden sivuilta löytyvät ajankohtaiset oman kunnan tiedotteet, mutta myös linkit Ely-keskuksen tuoreimpiin tietoihin ja tulvaennusteisiin.
Suora kontakti kuntalaisiin
Lapuan nettisivuilta ei juuri löydy Tulvaturvallisuusoppaan lisäksi muuta tietoa tulvista. Tekninen johtaja pitääkin suoraa kontaktia tehokkaimpana.
- Meille tulee hyvin tieto pelastuslaitokselta siitä, missä on hätä. Sitä kautta voidaan ottaa suoraan kontaktia kyseiseen taloon, sanoo Ahti Latvala.
Jos tilanne äityy pahaksi, kuntiin on turha lähteä soittelemaan. - Ensisijaisesti hätäkeskuksen kautta, ohjaa Jalasjärven tekninen johtaja Harri Mäkiranta.
Kunnissa vakuutetaan, että kuntalaisten avuntarve esimerkiksi hätämajoitukseen tai myöhemmin kriisiapuun on huomioitu. - Kentältä saadaan tieto hyvin, kun siellä on tarkka seuranta ja tiedetään, missä esimerkiksi talot ovat uhattuina, sanoo Mäkiranta.
- Kriisiapuunkin on mahdollisuus, mikäli siihen on tarvetta, vakuuttavat tekniset johtajat Lapualla ja Jalasjärvellä.
