Kunnissa on varauduttu hätämajoituksiin

Tvälups

Ylipäällikkö
yle uutiset Kevättulvat 19.4.2013 klo 14:32
Kunnissa on varauduttu hätämajoituksiin

Pohjalaisissa kunnissa on melko hyvin varauduttu tulvien aiheuttamiin ongelmiin. Kunnat ovat varautuneet lisäväellä ja perustaneet tulvaorganisaatioita. Myös hätämajoitus on selvitetty. Monella kunnalla olisi kuitenkin parannettavaa tiedotuksessa.

Tulvat ovat tuttuja Etelä-Pohjanmaan kunnille ja siksi varautuminen tuntuu olevan monessa kunnassa hyvällä tasolla. Kunnat toimivat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ja tukevat sen toimintaa.

Esimerkiksi Jalasjärvi ja Kauhajoki ovat perustaneet tulvaorganisaation jo alkuviikosta ja kummassakin on tulvia varten jonkinlainen johtokeskus. Kauhajoella on tänä keväänä toimittu samantyyppisellä konseptilla kuin viime syksyn poikkeustulvissa. Tosin hätämajoituskapasiteettia on tällä kertaa enemmän.

Suurin osa kunnista lienee laatinut evakuointi- ja hätämajoitussuunnitelmia tällä viikolla.

- Meillä aloitettiin valmistautuminen jo alkuviikolla ja laitettiin pystyyn organisaatio. Evakuointipaikkoja on mahdollisesti hotelli Valtatie kolmessa, aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa ja koulukeskuksessa, kertoo Jalasjärven tekninen johtaja Harri Mäkiranta.

Jalasjärvellä työtä on teettänyt muun muassa se, että toistakymmentä tietä on poikki, isoimpana vilkasliikenteinen valtatie 3. Tietoa on pitänyt jakaa ja ottaa huomioon muun muassa koulukyydit ja ikäihmisten ruokapalvelut kylille.

Lapualla puolestaan työtä ovat teettäneet jääpadot. Vedenpinnat lähtivät Lapuanjoella voimakkaaseen nousuun erityisesti viime yönä.

- Normaalia varallaoloa on vahvennettu niin, että olemme valmiina pelastuslaitoksen tukena. Kaupunki antaa teknistä tukea pelastuslaitokselle. Evakuointitilanteeseen on varauduttu niin, että kouluille on mahdollista majoittaa jopa 25 prosenttia lapualaisista, kertoo Lapuan tekninen johtaja Ahti Latvala.

Tiedottamisen taso vaihtelevaa

Osa kunnista hoitaa myös tiedottamisen tehokkaasti ja kuntien nettisivut päivittyvät tiuhaan tahtiin. Kristiinankaupungin ja Ilmajoen kunnan nettisivut ovat hyvä esimerkki toimivasta tulvatiedottamisesta, sillä etusivu on pyhitetty kokonaan tulvatilanteelle.

Jokaisen eteläpohjalaisen kunnan nettisivut tarjoavat vähintäänkin viranomaisten viime syksyn jälkeen tekemän Pientalon tulvaturvallisuusoppaan. Muu tiedottaminen vaihteleekin rajusti kuntien välillä. Joidenkin kuntien nettisivuilta tulvatietoa joutuu etsimään, tai sitä ei juuri edes ole. Heikoiten tietoa löytyy esimerkiksi isojen kaupunkien, kuten Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien sivuilta, vaikka kummankin kaupungin alueilla on tulvia.

Esimerkillisimmin nettitiedotuksen näyttävät hoitavan Jalasjärvi ja Ilmajoki, joiden sivuilta löytyvät ajankohtaiset oman kunnan tiedotteet, mutta myös linkit Ely-keskuksen tuoreimpiin tietoihin ja tulvaennusteisiin.

Suora kontakti kuntalaisiin

Lapuan nettisivuilta ei juuri löydy Tulvaturvallisuusoppaan lisäksi muuta tietoa tulvista. Tekninen johtaja pitääkin suoraa kontaktia tehokkaimpana.

- Meille tulee hyvin tieto pelastuslaitokselta siitä, missä on hätä. Sitä kautta voidaan ottaa suoraan kontaktia kyseiseen taloon, sanoo Ahti Latvala.

Jos tilanne äityy pahaksi, kuntiin on turha lähteä soittelemaan. - Ensisijaisesti hätäkeskuksen kautta, ohjaa Jalasjärven tekninen johtaja Harri Mäkiranta.

Kunnissa vakuutetaan, että kuntalaisten avuntarve esimerkiksi hätämajoitukseen tai myöhemmin kriisiapuun on huomioitu. - Kentältä saadaan tieto hyvin, kun siellä on tarkka seuranta ja tiedetään, missä esimerkiksi talot ovat uhattuina, sanoo Mäkiranta.

- Kriisiapuunkin on mahdollisuus, mikäli siihen on tarvetta, vakuuttavat tekniset johtajat Lapualla ja Jalasjärvellä.
 
Jos tulvatilanne on joka vuotinen niinkuin se näyttää niin miksi ihmeessä pohjanmaalla ei rakenneta valleja turvaamaan peltoja, kyliä ja sun muita paikkoja, jotka yleensä jäävät tulvien alle? Onko se rahasta kiinni?
 
ctg kirjoitti:
Jos tulvatilanne on joka vuotinen niinkuin se näyttää niin miksi ihmeessä pohjanmaalla ei rakenneta valleja turvaamaan peltoja, kyliä ja sun muita paikkoja, jotka yleensä jäävät tulvien alle? Onko se rahasta kiinni?

Tömä tulva ei ole tavallinen kevättulva. Edellisen kerran yhtä pahat tulvat olivat vuonna 1984 eli 30 vuotta sitten. Jos tuota haarukkaa pitää mittana, niin tällaiset tulvat osuvat kohdalle kerran tai pari miespolvessa.

Tulvavalleja on toki rakennettu ja korotettukin viime vuosina, mutta rajansa se niilläkin on. Vallankin tuo Huittisten tilanne, jossa muodostuu yht'äkkinen jääpato, niin sellaisia valleja ei olekaan, joka pitäisi vedet takanaan.

Ennemmin pitäisi kysyä, että pakkoko se on sinne jokivarteen rakentaa? "Mutku on kauniit maisemat" jne jne...
 
skärdis kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Jos tulvatilanne on joka vuotinen niinkuin se näyttää niin miksi ihmeessä pohjanmaalla ei rakenneta valleja turvaamaan peltoja, kyliä ja sun muita paikkoja, jotka yleensä jäävät tulvien alle? Onko se rahasta kiinni?

Tömä tulva ei ole tavallinen kevättulva. Edellisen kerran yhtä pahat tulvat olivat vuonna 1984 eli 30 vuotta sitten. Jos tuota haarukkaa pitää mittana, niin tällaiset tulvat osuvat kohdalle kerran tai pari miespolvessa.

Tulvavalleja on toki rakennettu ja korotettukin viime vuosina, mutta rajansa se niilläkin on. Vallankin tuo Huittisten tilanne, jossa muodostuu yht'äkkinen jääpato, niin sellaisia valleja ei olekaan, joka pitäisi vedet takanaan.

Ennemmin pitäisi kysyä, että pakkoko se on sinne jokivarteen rakentaa? "Mutku on kauniit maisemat" jne jne...

Niin siis oli TV:ssä haastateltu jotakin potentiaalista uhria (=ihan varma juttu, jotta näin käy näillä keleillä):

"... Vasta viime keväänä, yllättäen viime kesänä, syksylläkin kuivattiin ja taasen ko tämä tulee ..".

Ilmeisesti jotain oikeasti ilmastossa on tapahtunut....
 
Kyllä ne tulvat ovat joka vuosi pahat. Jonakin vuonna toki hieman toista pahemmat ja toisaalla pahemmat kuin toisaalla. Pitäisi tervettä järkeä käyttää, eikä rakentaa moisiin paikkoihin tai vallittaa alueet kunnolla. Se, että se tulva on naapurin tonti haudannut alleen ei tarkoita, että se ei hautaisi sinun tonttiasi alleen tänä vuonna.
 
Kylmä talvi = paksummat jäät. Ilmasto lämpenee joten Suomessa kylmenee.

Rakennuspaikkojen valinta. Ruoppaus ja laskuojien sekä patoaltaiden rakennus. Mutta ei. Siinä menisi kallista peltoa joen pohjaksi.

Ilmeisesti tulee halvemmaksi kuivatella niitä kiinteistöjä ja hakea korvauksia vakuutusyhtiöiltä?

Pohjanmaalla(kin) asuneena tiedän etteivät nämä kevättulvat todellakaan ole uusia ilmiöitä.
 
Kannattaa muistaa että;

http://www.fennia.fi/FenniaRyhma/Ajankohtaista/Varaudu_kevattulviin.htm kirjoitti:
Valtio korvaa tulvavahinkoja vuoden 2013 loppuun saakka
Valtio korvaa vielä tämän vuoden loppuun saakka poikkeuksellisia tulvavahinkoja. Sen jälkeen poikkeuksellisen tulvan aiheuttamista rakennus- ja irtaimistovahingoista voi saada korvausta ainoastaan omasta koti- tai kiinteistövakuutuksesta.
Valtion järjestelmä korvaa enintään 80 prosenttia laissa määritellyistä vahingoista. Se ei kuitenkaan korvaa merivesitulvien ja rankkasadetulvien aiheuttamia vahinkoja. Korvaushakemus tehdään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka toimittaa asiakirjat Maaseutuvirastolle. Virasto ratkaisee, onko kyseessä laissa tarkoitettu vahinko.
 
Iltahömppä hehkuttaa:

Kovat otteet tulvataistelussa: Suomen armeija räjäytti jääpadon

Ai hurja, minä kun luulin, että Pohjanmaalla operoi Ruotsin tai vaikkapa Argentiinan armeija. Hyvä, että armeijan kansallisuus tuotiin heti otsikossa esiin, ettei jää suotta epätietoisuutta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288558696499.html
 
miheikki kirjoitti:
Kannattaa muistaa että;

http://www.fennia.fi/FenniaRyhma/Ajankohtaista/Varaudu_kevattulviin.htm kirjoitti:
Valtio korvaa tulvavahinkoja vuoden 2013 loppuun saakka
Valtio korvaa vielä tämän vuoden loppuun saakka poikkeuksellisia tulvavahinkoja. Sen jälkeen poikkeuksellisen tulvan aiheuttamista rakennus- ja irtaimistovahingoista voi saada korvausta ainoastaan omasta koti- tai kiinteistövakuutuksesta.
Valtion järjestelmä korvaa enintään 80 prosenttia laissa määritellyistä vahingoista. Se ei kuitenkaan korvaa merivesitulvien ja rankkasadetulvien aiheuttamia vahinkoja. Korvaushakemus tehdään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka toimittaa asiakirjat Maaseutuvirastolle. Virasto ratkaisee, onko kyseessä laissa tarkoitettu vahinko.

Miten voi luonto kestää vedättää tuota rumbaa vuodesta toiseen? Eikö siinä rupea isäntää hiljalleen vituttamaan joka vuosi hankkia uusia kamoja, kuivata paikkoja ja suorittaa remonttia? Minulla on sellainen käsitys, että täällä briteissä suurin osa maasta on todella hyvillään siitä että viikon verran on paistanut aurinko, eikä joka paikassa ole tulvavaroituksia.
 
Back
Top