Kuntauudistus ja kaksikielisyyden kustannukset

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#1
http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100165-kuntauudistus-ja-kaksikielisyyden-kustannukset

Kuntauudistus ja kaksikielisyyden kustannukset
12.3.2012 10:22

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kuntauudistus ja kaksikielisyyden kustannukset

Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat ovat joko suomen-, ruotsin- tai kaksikielisiä. Voimassa olevan kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, jos kahdeksan prosenttia väestöstä tai vähintään 3 000 asukasta puhuu äidinkielenään vähemmistökieltä.

Suomessa on 30 kaksikielistä kuntaa. Ruotsinkielisiä kuntia on kolme, jos Ahvenanmaan kuntia ei oteta huomioon. Loput 287 kuntaa ovat suomenkielisiä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus vaikuttaa kaksikielisten kuntien määrään, kun kuntien väkiluku ja maantieteellinen alue kasvaa.

Suomalaisuuden Liiton tiedotteen mukaan kuntauudistusta selvittäneen valtionvarainministeriön virkamiestyöryhmän esitys laajentaisi toteutuessaan kaksikielisten kuntien määrän yli kaksinkertaiseksi: 34 yksikielistä kuntaa muuttuisi kaksikielisiksi yhdistyessään uusiin kaksikielisiin suurkuntiin. Tästä aiheutuisi monissa pienissä kunnissa merkillisiä tilanteita. Kaksikielisiksi muuttuisi esimerkiksi Tarvasjoki, jossa asuu kahdeksan ruotsinkielistä ja jopa Lestijärvi, jossa ruotsinkielisiä on tasan yksi.

Kunnan kaksikielisyydestä aiheutuu kustannuksia, joita virkamiestyöryhmän esityksessä ei ole eritelty. Onko esimerkiksi tarkoituksenmukaista että alueille, joissa ruotsinkielisen väestön määrä on olematon, vaihdetaan kaksikieliset tienviitat?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa selvittää kuntauudistuksen yhteydessä kaksikielisyydestä aiheutuvat kustannukset ehdotettujen selvitysalueiden kunnille ja onko kielilainsäädäntöä tarkoitus muuttaa?

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2012

Jussi Niinistö /ps
 

adam7

Ylipäällikkö
#2
Onko tämä se sama niinistö joka totes että yhtään varuskuntaa ei saa sulkea mutta jos suljetaan dragsvikin voi sulkea? Onko tää se sama niinistö jonka mielestä on kielipolitiikkaa kun suomenkielisiä varuskuntia suljetaan mutta sitä ainoata ruotsinkielistä ei suljeta ?
Ai että on sama. Olipa yllätys. En millään olis arvannu, kun tämä kaverihan ei kielipolitiikkaa harjoita !
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#3
Ruotsia pitää osata, vaikkei itse osaakkaan. :blush:

[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=lo0oYS2QFmI[/video]
 

veffeade

Eversti
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#4
miheikki kirjoitti:
Ruotsia pitää osata, vaikkei itse osaakkaan. :blush:

[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=lo0oYS2QFmI[/video]
Tuommoisella ruotsin kielen taidolla ei pitäisi edes yrittää haastatteluja. Ruokoton suoritus.

Tuosta Ruotsista; minusta pakkoruotsi pitäisi poistaa, ei ole mitään järkeä opiskella kielta jolla suurin osa suomalaisista ei tee mitään; kieli on sen verran minoriteetissä muutenkin, jotta onko mitään järkeä. Tiedän että voi tulla pyyhkeitä pesään, mutta pakkoruotsin sijaan englesmannia lisää. Miksikö näin; no siksi että tulee suomalaiset ministeritkin opetettua maailman kielille. Jatko-opinnot sen jälkeen sen mukaan mikä kiinnostaa; ruotsi, venäjä, saksa, ranska...

Ruotsi pitää siis poistaa virallisten kielten listalta; olkoonkin että tuleville virkamiehille pitää perustaa ruotsinkielisiä opinahjoja; jos nuin ei vielä ole tehty. Ajatus on siis, että kun menet kunnan tiskille; kysyt; "Talar ni svenska" sen sijaan että alat välittömästi kertoa ongelmistasi ruotsiksi...
 
#5
Kyllä Suomessa pitää minsuta pystyä kysymään "Talar du svenska" ja ellei, kysytään löytyykö joku, joka osaa. Mutta kaksikielisyydestä on kyllä mulle vähemmän haittaa kuin kaksimielisyydestä. Semmoinenkin temppu vois toimia, että vaihdetaan ruotsi alkamaan 3. luokalta ja englanti 7. ..nneltä. :ltä? 7.:ltä? Huono kieli tämä.

Mutta joo, vähemmistö puhuu ruottia, ja enemmistö heistäkin suomea. Kyllähän se vierasta on koko touhu, ainakin täällä yksikielisillä alueilla. Hankala nähdä asia svenskatalande -vinkkelistä.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
Jos ei pakkoruotsi kiinnosta niin...

http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/hurriksifi-tarjoaa-mahdollisuuden-ryhtya-suomenruotsalaiseksi
http://hurriksi.fi/

Pe, 26.11.2010, klo 13:04

Hurriksi.fi tarjoaa mahdollisuuden ryhtyä suomenruotsalaiseksi

YLE Radio X3M avaa netissä palvelun, jonka kautta pääsee eroon pakkoruotsista.

Kun rekisteröidyt suomenruotsalaiseksi Hurriksi.fi-sivustolla, pääset eroon pakkoruotsista. Saat myös onnellisemman ja paremman elämän, mainostaa YLE Radio X3M. Äidinkielen muuttaminen ruotsiksi vaatii ainoastaan muutaman klikkauksen uudella X3M:n avaamalla sivustolla.

Kyseessä on kanavapäällikkö Alex Fagerin mukaan hauska ja itseironinen idea, jolla on totinen tausta. ”Näin voi ottaa kantaa negatiivissävyiseen pakkoruotsi-keskusteluun. Ja huomata, että Suomessa on perustuslaillinen oikeus saada viranomaisinfoa ja -palvelua myös ruotsiksi.”

Idea hurriksi.fi-sivustosta syntyi X3M:n toimituksen kokouksessa. ”Puhuimme TV2:n ensi viikon Pakkoruotsi-teemaillasta, ja halusimme tuottaa pakkoruotsi-puheesta jotain positiivista. Sen sijaan että esimerkiksi eroaisi kirkosta netissä, ihmiset ovat tervetulleita liittymään suomenruotsalaiseen yhteisöön”, Alex Fager kutsuu.

Onnellisemman elämän, takuuvarman hallituspuolueen ja ohuemmasta sanomalehdestä koituvan ajansäästön lisäksi etuihin kuuluu joukko rahaa tyrkyttäviä säätiöitä.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#7
Suomalaisten pitää puhua ja kirjoittaa mahdollisimman monta kieltä, jos haluamme paikkamme ja kielemme maailmassa säilyttää. Siksi en pidä nykyisen tasoista panostusta ruotsiin perusteltuna. Muutos on mahdollinen ja välttämätön, eikä se johda historiamme hylkäämiseen. Ehkä jopa tunnustaa historiaa laajemminkin kuin muutaman vuosisadan ja kahden kerroksen väen osalta.

Oikeampi tavoite pienen maan ja kansan selviytymisstrategiassa voisi olla, että jokainen täyspäinen suomalainen puhuu ja kirjoittaa suomea tai ruotsia äidinkielenä tai muuten vahvana käyttökielenä, jonka lisäksi vähintään tyydyttävästi englantia ja hyvin jotain muuta kieltä. Esimerkiksi suomi, ruotsi ja englanti on aivan hyvä paketti Ruotsiin suuntautuvaan kanssakäymiseen, vaikka muuminsvenska vähän kynnystä nostaakin.

Vastaavasti pitäisi olla äidinkieli, englanti ja venäjä/arabia/kiina/portugali/ranska/swahili jne niin että jokaiseen maailman maahan riittäisi kykyä vuorovaikuttaa. Kieliopintojen lisäksi soisi kielialueen kulttuureja opetettavan. Toki englannin vahvimmaksi lisäkieleksi valitsevia tulisi olla paljon niitäkin, jolloin kolmas kieli olisi jokin muu.

Vaikka ajatus kolmikielisistä putkimiehistä hiukan hiertääkin, niin kannattaa pohtia uudestaan miltä putkimiehen maailma ja mahdollisuudet näyttävät jos puhuu muutakin kuin Raumaa. Nelikymppisenä ajatukset voivat olla aika erilaiset kuin ampparin penkkiä hiertäessä.

Valtion tulisi tukea voimakkaasti kielialueelle suuntautuvaa vaihto-oppilasvuotta toisen asteen opintojen aikana, ja uudestaan vaihtovuotta tai koko tutkintoa mahdollisen korkea-asteen tutkinnon aikana. Monissa opintosuunnissa tulisi olla pakollinen ulkomaanjakso.

Maahan muuttaneille tulisi päteä samat säännöt, sillä poikkeuksella että englanti ei olisi välttämätön. Eli äidinkielen lisäksi suomi tai ruotsi pakollisena ja kielikokeella riittävän sujuvaksi todettuna. Opiskelussa toisaalta keppiä määräaikojen ja ehdollisten etuuksien muodossa, toisaalta porkkanaa riittävien opintoresurssien kautta.

Ennen kaikkea, jäsentenvälinen kinastelu pitäisi lopettaa kerta kaikkiaan, ja palauttaa tahto menestyä ulkomaailmaa "vastaan" eikä seinänaapurin kustannuksella.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
Meillä päin haasteensa asettaa koko ajan kasvava tarve järjestää asioita myös venäjän kielellä, siinä on seikkansa, mutta ei näköjään ylikäymättömiä, temput löytyy, kun on tahtoa.

Minusta nyt virinnyt ruotsi-suomi-kieli-maaottelu pitäisi puhkua ja puhaltaa seis tai ainakin ottaa aikalisä. Minusta asia on yksinkertainen: ruotsi on virallinen kieli Suomessa plus sitä höpistään länsi-naapurissa sankasti ja suhteemme Ruotsiin on perinteisesti läheinen. Talous- ym. muut siteet ovat aika lujat ja kansalaiset monissa yhteyksissä Ruotsiin.

Surkeinta on se, että molemmin puolin pikkupolitikoidaan tällä asialla. Poliitikkojen pitäisi kyllä ryhtyä ähkimään mittaluokkaa asiallisempien asioiden parissa, haasteita riittää niin talouden kuin yhteiskunnan todellistenkin ongelmien saralta kysta kyllin, tässä ei tarvita mitään kielisotaa enää lisukkeeksi.

Minusta ruotsinkielisillä on ihan kiistämätön oikeus käyttää äidinkieltään Suomessa, heillä on lain antama oikeus saada tarvittavat palvelut äidinkielellään. Se ei toteudu läheskään täysimääräisenä oikeastaan missään, siksi moni osaa suomeakin hyvin....homma pelaa ihan kohtuudella hyvin.

Minä huonona militanttina, sellaisena konservatiivisena pasifistina sanoisin, että on sovinnon paikka. Ja poliitikot pohtimaan oikeita asioita ripi rapi, niitä riittää kyllä. Niinistön ydinosaamisalue lienee lähellä puolustuspolitiikkaa, siihen huonosti passaa kielisotiminen omassa maassa. Niinistö voi jonain päivänä olla puolustusministeri, pirustako tietää, parasta olisi vatvoa ja veivata asioita, jotka oikeasti palvelevat Suomea.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#9
Piruuttani kokeilin googlen kääntäjällä koposen tekstiä, kuullostaako samalta.

Finns should speak and write as many languages, if we want our language and our place in the world to keep. That is why I do not like the current level of investment in Sweden as well founded. Change is possible and necessary, and it does not lead to the rejection of our history. Perhaps even more widely recognized than the history of a few centuries and the people of the two layers.

A more appropriate goal of a small country and its people could be a survival strategy that every full temporary Finnish speaking and writing in Finnish or Swedish as their mother tongue or other use of strong language, which in addition to at least satisfactory in English and another language well. For example, Finnish, Swedish and English is a very good package to Sweden to interact, even if muuminsvenska low threshold nostaakin.

Similarly, should be the mother tongue, English and Russian / Arabic / Chinese / Portuguese / French / Swahili, etc so that every country in the world's ability to be enough to interact. In addition to language studies soisi linguistic cultures being taught. Of course, in the English language will choose the strongest further should have a much more even then, when the third language to another.

While the idea of ​​trilingual plumbers hiertääkin a little, so we should consider again what the plumber in the world and the possibilities are when talking about more than just Rauma. Forties thoughts can be quite different from those Ampparit hiertäessä bench.

The State should strongly support the language area for an exchange student years of secondary education in the course, and again in exchange for the whole degree or any higher education qualification period. Many degree programs should be mandatory for the foreign section.

Immigrants should apply the same rules, with the exception that the English would not be necessary. So, other than their native Finnish or Swedish as a compulsory language test and a sufficiently smooth as detected. Learning on the one hand a stick deadlines and contingent benefits in the form, on the other hand carrot of adequate resources through the study.

Above all, the internet bickering should stop once and for all, and to restore the will to succeed in the outside world "against" and not at the expense of the neighbor's wall.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#10
Sama ruottiksi.

Finländarna bör tala och skriva så många språk, om vi vill vårt språk och vår plats i världen att behålla. Det är därför jag inte tycker den nuvarande investeringarna i Sverige välgrundad. Förändring är möjlig och nödvändig, och det inte leder till avslag på vår historia. Kanske ännu mer allmänt erkänt än historien om några århundraden och folket i de två skikten.

En mer lämpligt mål för ett litet land och dess folk kan vara en överlevnadsstrategi som varje hel tillfällig finskspråkiga och skrift på finska eller svenska som modersmål eller annan användning av stark språk, som förutom åtminstone tillfredsställande på engelska och ett annat språk också. Till exempel, finska, är svenska och engelska mycket bra paket till Sverige för att samverka, även om muuminsvenska låg tröskel nostaakin.

På samma sätt bör vara modersmålet, engelska och ryska / arabiska / kinesiska / portugisiska / franska / swahili, etc så att varje land i världen förmåga att vara tillräckligt för att samverka. Förutom språkstudier soisi språkliga kulturer som lärs ut. Naturligtvis kommer det engelska språket väljer den starkaste dessutom bör ha en mycket jämnare då, när den tredje språk till ett annat.

Även idén om trespråkiga rörmokare hiertääkin lite, så vi bör överväga igen vad rörmokaren i världen och möjligheterna är när man talar om mer än bara Rauma. Fyrtioårsåldern tankar kan vara helt skild från dem som Ampparit hiertäessä bänk.

Staten bör kraftfullt stödja språket området för en utbytesstudent år gymnasieutbildning i kursen, och igen i utbyte för hela examen eller högre utbildning period. Många utbildningsprogram borde vara obligatoriskt för utländska sektionen.

Invandrare bör tillämpa samma regler, med undantag av att den engelska inte skulle vara nödvändig. Så annat än sitt eget finska eller svenska som obligatoriskt språkprov och en tillräckligt smidig som upptäckts. Lärande på ena sidan en stick tidsfrister och eventualförpliktelser fördelar i form, å andra sidan moroten tillräckliga resurser genom studien.

Framför allt bör internet käbbel stannar en gång för alla och att återställa viljan att lyckas i omvärlden "mot" och inte på bekostnad av grannens vägg.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Eli opettelet puhumaan ja kirjoittamaan täydellistä Keski-Suomea, niin voit vuorovaikuttaa sadoilla kielillä tulevaisuudessa.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
Edellinen Venäjäksi:

Таким образом, вы научитесь говорить и писать совершенной центральной Финляндии, так что вы можете взаимодействовать с сотнями языков в будущем
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#13
Olet miheikki kiistatta oikeassa. Tulevaisuudessa voimme jokainen kuulostaa kiinalaisen kodinkoneen käyttöohjeilta halutessamme.

Alan ymmärtää miksi erääseen puolueohjelmaan asti on kirjattu halu turvautua menneen ajan taiteeseen. Tuolla kulttuurisella herkkyydellä ei paljon taida uutta syntyä.

Otsikon aiheeseen on ehkä syytä palata. Onko riittävä taso ruotsinkielisen palvelun tarjoamiseen se, että valtio järjestää esim. puhelin- ja videoyhteyksien päähän patterin tulkkeja, ja sähköisten yhteyksien päähän kielenkääntäjiä asiakirjatyöskentelyä varten? Onko asiasta lainsäädäntöä, soveltamisohjetta tai ennakkotapauksia?

Tällä tavoin voitaisiin parantaa ruotsinkielisen saaman palvelun tasoa suomenkielisen virkamiehen tarjoamissa palveluissa, ja toisin päin, kun kielipuolisuus ei estäisi suorittamasta virkatehtävää laadukkaasti.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#14
En tiedä, meidän penskoilla on nyt SE hetki, kun he hapikoivat mitä kieliä ottavat ohjelmaansa. He purnaavat pakkoruotsia vastaan ja ottavat mieluusti venäjän. Minä olen koittanut tolkuttaa, että ottakaa hyvät Imperiumin perilliset molemmat mielisuosiolla ja kiittäkää, että voitte opiskella kokonaista kolmea kieltä hyvien opettajien johdolla. Plus suomi neljäntenä. Toivottavasti näin myös tapahtuu. Joku viisas sanoo, että saksa on parempi vaihtoehto tai ranska tai platina tms. joo, mutta se ei ole realiteetti susirajalla, täällä tarjonnan rajakivenä on monesti sekin, mihin löytyy opettajat ja että aloittavat ryhmät ovat tarpeeksi suuria. Toista se on Espoon Mankkaan klassisessa lyseossa tahi Tikkurilan Aistillisessa kymnaasissa.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#15
Varusmies- ajan leiriltä muistan tapauksen, jossa Kainuun rajavartioston päällikkö yritti rekrytöidä varusmiestä, joka ilmeisesti puhui hyvää venäjän kieltä. Itse en nähnyt tapausta, mutta juorut kuulin samalla leirillä. Kyllä meitä "ruotsinkielen taitoisia" ketutti.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#16
koponen kirjoitti:
Suomalaisten pitää puhua ja kirjoittaa mahdollisimman monta kieltä, jos haluamme paikkamme ja kielemme maailmassa säilyttää. Siksi en pidä nykyisen tasoista panostusta ruotsiin perusteltuna. Muutos on mahdollinen ja välttämätön, eikä se johda historiamme hylkäämiseen. Ehkä jopa tunnustaa historiaa laajemminkin kuin muutaman vuosisadan ja kahden kerroksen väen osalta.

Oikeampi tavoite pienen maan ja kansan selviytymisstrategiassa voisi olla, että jokainen täyspäinen suomalainen puhuu ja kirjoittaa suomea tai ruotsia äidinkielenä tai muuten vahvana käyttökielenä, jonka lisäksi vähintään tyydyttävästi englantia ja hyvin jotain muuta kieltä. Esimerkiksi suomi, ruotsi ja englanti on aivan hyvä paketti Ruotsiin suuntautuvaan kanssakäymiseen, vaikka muuminsvenska vähän kynnystä nostaakin.

Vastaavasti pitäisi olla äidinkieli, englanti ja venäjä/arabia/kiina/portugali/ranska/swahili jne niin että jokaiseen maailman maahan riittäisi kykyä vuorovaikuttaa. Kieliopintojen lisäksi soisi kielialueen kulttuureja opetettavan. Toki englannin vahvimmaksi lisäkieleksi valitsevia tulisi olla paljon niitäkin, jolloin kolmas kieli olisi jokin muu.

Vaikka ajatus kolmikielisistä putkimiehistä hiukan hiertääkin, niin kannattaa pohtia uudestaan miltä putkimiehen maailma ja mahdollisuudet näyttävät jos puhuu muutakin kuin Raumaa. Nelikymppisenä ajatukset voivat olla aika erilaiset kuin ampparin penkkiä hiertäessä.

Valtion tulisi tukea voimakkaasti kielialueelle suuntautuvaa vaihto-oppilasvuotta toisen asteen opintojen aikana, ja uudestaan vaihtovuotta tai koko tutkintoa mahdollisen korkea-asteen tutkinnon aikana. Monissa opintosuunnissa tulisi olla pakollinen ulkomaanjakso.

Maahan muuttaneille tulisi päteä samat säännöt, sillä poikkeuksella että englanti ei olisi välttämätön. Eli äidinkielen lisäksi suomi tai ruotsi pakollisena ja kielikokeella riittävän sujuvaksi todettuna. Opiskelussa toisaalta keppiä määräaikojen ja ehdollisten etuuksien muodossa, toisaalta porkkanaa riittävien opintoresurssien kautta.

Ennen kaikkea, jäsentenvälinen kinastelu pitäisi lopettaa kerta kaikkiaan, ja palauttaa tahto menestyä ulkomaailmaa "vastaan" eikä seinänaapurin kustannuksella.
Kansallisen itsekkyyden näkökulmasta nykyistä kielten opiskelua tulisi pikemminkin rajoittaa, eikä suinkaan laajentaa. Yhteiskunnan kannalta on tuhoisaa menettää kyvykkäimmät nuoret ulkomaille. Pahimmillaan siitä seuraa monia kehitysmaita riivaava kierre, jossa vakiintunut aivopako estää kaiken kehityksen. Laaja kielten opiskelu, yhdistettynä elämisen kalleuteen, on tältä kannalta myrkkyä.

Maan menestyminen ei vaadi kaikkia ihmisiä hallitsemaan useita kieliä. Pikemminkin päinvastoin. Useimmissa menestyneissä maissa vieraiden kielien osaaminen on vähäistä. Kielten osaaminen on samanlainen taito, kuin mikä muu ammattitaito tahansa. Olisi suurta resurssien haaskaamista opettaa kaikki ihmiset sorvaajiksi tai putkimiehiksi. Aivan samanlaista resurssien haaskaamista on detaljeihin menevä kielten tankkaaminen koko kansakunnan leveydeltä. Broken english riittäisi valtaosalle suomalaisista. Koulujen oppitunnit vapautuisivat hyödyllisempiin aineisin.

Nykyinen kielipainotteinen koululaitos on lähtöisin feministien pääkopasta. Voimakas kielten painottaminen on merkittävästi helpottanut tyttöjen menestystä koulussa, kun taas poikien edellytykset pärjätä ovat huomattavasti heikentyneet. Lopputuloksena meillä on valtava määrä akateemisia huuhaa-tutkinnon suorittaneita naisia, joiden henkiset kyvyt yrittämiseen ja uuden luomiseen ovat kaikkein heikoimmat yhteiskunnassa. Kun taas ne pienet Pelle Pelottomat, jotka pienestä pitäen ovat halunneet tehdä ja kokeilla kaikenlaista, päätyvät koulussa sivuraiteelle ja valitettavan moni heistä syrjäytyy yhteiskunnasta jo nuoruudessaan. Onneksi eivät kaikki ja siitä porukasta nousee valtaosa suomalaisista yrittäjistä.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#17
Heti kun Suomi muuttuu merkittäväksi markkina-alueeksi ja suomi ilman muuta huomioitavaksi lokalisointikohteeksi, olen samaa mieltä JOKOn kanssa. Siihen asti suomalaisten on temmottava kaikki kansan hyvinvointi ihan omin pikku kätösin ja aivopuoliskoin maailmalta. Onnistuuko tämä paremmin käpertämällä kansaa sisäänpäin vai huolehtimalla siitä että ollaan läsnä kaikkialla missä kakkua jaetaan - tästä olemme ilmeisesti päinvastaista mieltä.

Kasvavien talouksien ratkaisu on muuten se kansainvälisempi. TJEU Baltia, Kiina etc.

Luonnontieteellisiä, käden taitoja, yhteiskuntaa, taloutta ja yrittäjyyttä soisi kyllä opetettavan suhteellisesti enemmän koko kansalle koulutiellä. Klassisella sivistyksellä on silti kiistämätön paikkansa. Paitsi jos ihailee väkevästi stahanovilaisuutta. Kielten opiskelussakin käyttökielen merkitys on ilahduttavalla tavalla näyttänyt nousseen, ja soisi sen edelleen nousevan. Äidinkieliset opettajat vähintään lukiosta alkaen olisi jo hieno askel oikeaan suuntaan.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#18
Koululaitosta tulisi kehittää yksilön omia lähtökohtia huomioimalla. Tasapäistäminen (DDR) ei toimi.

Itselläni on kiellellinen älykkyys melko surkeaa. Muissa älykkyyslajeissa pärjään sitten paremmin.

Moniälykkyysteoria
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C3%A4lykkyysteoria
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#19
JOKO:n sanoman voisi siis tiivistää: " ei teidän lapset tarvi kieliä opiskella ei, opettelette Kalevalan ulkoa ja Persu:n puolueohjelman niin kyllä elämä kantaa"......

Ette halunneet huomata koposen esiintuomaa, minusta just oikeaa ja ytimeen osuvaa, mallia siitä, kuinka kielten opiskeluun tulisi kytkeä nykyistäkin vielä vahvemmin opiskeltavan kielen kulttuuripiiri. Löysä google-käännös-taidon hanskaava kielitaito on tietty jotain, jos aikoo ottaa askeleen pidemmälle, on ymmärrettävä se kulttuuri, johon kieli liittyy.

Suomalaisten elintason säilyminen, itseasiassa meidän kartalla pysymisen elinehto on se, että kykenemme ymmärtämään Telluksen kanssaeläjiä, kieltä, tapoja ja kulttuuria, kaupankäyntiä ja uskontoja, politiikkaa ja jopa historiaa.

Israel on esimerkki, toki hyvässä ja pahassakin. Israelissa on satsattu pentujen opiskeluun ja ihan tosissaan, ei ole säästetty rahaa siinä eikä ole jätetty kiveä kääntämättä, jotta nuoriso saa koulutuksen, ei ole itketty aivovuotoa ja osaamisen karkaamista....ja sitä tulosta voi katsoa hieman ihmetellen. Kyllä heikäläisten osaamista voi vain kadehtia, melkein alalla kuin alalla. Siinä missä egyptiläinen hassaa miljardin eikä saa mitään aikaan, saa juutalainen 20 tuhatta hehtaaria kasvamaan maailman parhaita appelsiineja ja jäi vielä rahaa tähteeksikin. Eikä tämä osaaminen ole osoitus heikäläiseen kalevalaan käpertymisestä vaan erittäin verkottuneesta osaajien ketjusta, jonka lonkerot ulottuvat suunnilleen kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#20
baikal kirjoitti:
ymmärtämään Telluksen kanssaeläjiä, kieltä, tapoja ja kulttuuria, kaupankäyntiä ja uskontoja, politiikkaa ja jopa historiaa.
Uskoakseni monikulttuuristamis- projektin yksi päämäärä on saada tellukselle porukka, jolla on sama kieli, tavat ja kulttuuri. Helpottaa huomattavasti kaupankäyntiä.
 
Top