Teille olen herra Majuri
Kersantti
Siis törkeistä rikoksista. Saa perustellakin. Itse en, mutta puolustuslaitosta hyödyntävää pakkotyötä pitkillä tuomioilla leiri/vankilaolosuhteissa kylläkin.
Viimeksi muokattu:
Kuolemantuomiot sota-aikana - kannatatko vai et?
- Viestiketjun aloittaja Teille olen herra Majuri
- Aloitus PVM
En kannata. Rankkaa vankila- ja pakkotyörangaistusta kyllä. Työllä ei tarvitse olla mitään mieltä kunhan on rankkaa. Vaikkapa kiviseen maahan ojan kaivuu ja sen jälkeen uudeleen täyttö. Ja taas alusta. Tuota kun jatkuu muutama vuosi 6 päivää viikossa niin eiköhän siinä ala olla rangaistusta tarpeeksi.
Komppaan @Erkki 'ä tuon dilemman kanssa.
Ymmärrän hyvin kuolemantuomioon liittyvän ongelman tuomion peruuttamattomuuteen liittyen. Siitä huolimatta - sodassa ollaan niin brutaalien asioiden kanssa tekemisissä, ja ne ihmiset jotka eivät pahaa toiselle lähtisi tekemään, joutuvat sekä tappamaan että antamaan oman peruuttamattoman uhrinsa, että kuolemantuomio on äärimmäisenä rankaisumenetelmänä paikallaan. Sen kanssa pitää toki olla tarkkana, ja täytäntöönpano monen lukon takana, sen tulee olla absoluuttisen tasa-arvoinen ja liittyä äärimmäisen pahaan rikokseen.
Ymmärrän hyvin kuolemantuomioon liittyvän ongelman tuomion peruuttamattomuuteen liittyen. Siitä huolimatta - sodassa ollaan niin brutaalien asioiden kanssa tekemisissä, ja ne ihmiset jotka eivät pahaa toiselle lähtisi tekemään, joutuvat sekä tappamaan että antamaan oman peruuttamattoman uhrinsa, että kuolemantuomio on äärimmäisenä rankaisumenetelmänä paikallaan. Sen kanssa pitää toki olla tarkkana, ja täytäntöönpano monen lukon takana, sen tulee olla absoluuttisen tasa-arvoinen ja liittyä äärimmäisen pahaan rikokseen.
Viimeksi muokattu:
Mihin tuo raja vedetään? Onko esim. diplomaatin tekemä töppäys, joka maksaa satoja omia henkiä sellainen? Onko kauppaneuvos Paukun humalassa lausuma sana hunajapupulle sellainen tuottaessaan suunnattomasti harmeja ja kustannuksia sodankäynnille ja valtiolle?
Vai vuorokausia valvonut nuorukainen nukahtaessaan vartiossa? Hermonsa menettänyt lääkintäau, joka kieltäytyy palveluksesta?
Viime sotien aikaan Suomessa kuolemantuomio koski käytännössä absoluuttisesti ns. kuraporrasta. Oli jos minkälaista anglofiilia ja vasemmistoälykköä, joiden teot eivät johtaneet teloituskomppanian eteen.....vaikka olivat vaikuttavuudessaan ihan toista luokkaa kuin yhdenkään kuraportaan sotilaan teot.
Selvästi kuolemantuomio näyttäytyy viime sodan numeroiden valossa rupuliviilekkeisiin kohdistuneena pakotteena. Yhtäkään todella perseillyttä -oikeaa- upseeria ei teloitettu, vaikka syytä olisi voinut olla sitätehen.
Ja niin se menisi seuraavallakin kierroksella. Ja sitten oltaisiin voitokkaan sodan jälkeen suu hoomoilasena, että -miksiköhän intti on niin huonossa huudossa-.....
kimmo.j
Respected Leader
Ongelma on monitahoinen, eikä tähän taida olla yhtä ainoaa oikeaa vastausta.
Mitä tehtäisiin jos ihminen kieltäytyy palveluksesta ja kieltäytyy kaivamasta sitä ojaa. Laitetaan istuman koppiin? Onpa paha rangaistus.
Kieltäytyjä on huomattavasti paremmassa asemassa kuin se rintamalle lähtenyt kansalainen joka on tekemässä osuuttaan. Fyysisesti sotatyö on raskasta, mutta erityisesti henkisesti.
En ole mikään kuolemantuomion kannattaja, jos kohta en vakaamuksellinen kieltäjäkään. Sota on mielestäni sellainen poikkeus, että sielä kuolemantuomiolle on paikkansa.
Mitä tulee oikeudenmukaisuuteen viime sodissa, pakko sanoa, etteivät virheet silloin ole mielestäni mikään hyvä peruste mihinkään. Opiksi tästä voidaan ottaa.
Oikeudenmukaisuus kuuluisi toki olla korkealla prioriteeteissä.
Mitä tehtäisiin jos ihminen kieltäytyy palveluksesta ja kieltäytyy kaivamasta sitä ojaa. Laitetaan istuman koppiin? Onpa paha rangaistus.
Kieltäytyjä on huomattavasti paremmassa asemassa kuin se rintamalle lähtenyt kansalainen joka on tekemässä osuuttaan. Fyysisesti sotatyö on raskasta, mutta erityisesti henkisesti.
En ole mikään kuolemantuomion kannattaja, jos kohta en vakaamuksellinen kieltäjäkään. Sota on mielestäni sellainen poikkeus, että sielä kuolemantuomiolle on paikkansa.
Mitä tulee oikeudenmukaisuuteen viime sodissa, pakko sanoa, etteivät virheet silloin ole mielestäni mikään hyvä peruste mihinkään. Opiksi tästä voidaan ottaa.
Oikeudenmukaisuus kuuluisi toki olla korkealla prioriteeteissä.
Kyllä se on, kokeile vaikka itse. Mene istumaan pieneenkomeroon ja istu siellä aluksi 1 viikko. Joku perheestä tuo ruokaa kerran päivässä.
kimmo.j
Respected Leader
Istua kopissa vs taistella sodassa
Jotenkin veikkaan että moni valitsee kopin. On totta, ettei kaikkien psyyke kestä vankilaa ja tiili alkaa puremaan, mutta silti monelle vaihtoehto suomalaisesta vankilasta kuullostaa paremmalta kuin sota.
En minä puhu mistään suomalaisesta vankilasta vaan koppi, se voisi olla vaikka 1 x 1m. Istu siinä viikko aluksi pimeässä. Ruoka kerran päivässä ja paskat ämpäriin.
Jos kerran voi fantasioida kuolemantuomiosta vois samalla myös fantasioida kunnon punaniskarangaistuksesta.
Jos kerran voi fantasioida kuolemantuomiosta vois samalla myös fantasioida kunnon punaniskarangaistuksesta.
Niin - siis dilemmahan on siinä että sotilaan on oltava valmis kuolemaan täyttäessään saamaansa käskyä, suorittaessaan velvollisuuttaan ja kantaessaan vastuuta tovereistaan sekä kaikista jotka hänen selkänsä takana ovat. Siis suojellessaan myös niistä jotka syyllistyvät niin hirvittäviin rikoksiin että niissä harkitaan jyrkintä mahdollista rangaistusta. Moraalinen ristiriita on ongelmallinen.
Olen aivan samaa mieltä siitä, että aina ei kuolemantuomiota käytetty oikein ja se on, mikäli ylipäänsä oli missään vaiheessa paikallaan, kohdistunut valtavan epäoikeudenmukaisesti. Olisi ollut oikeudenmukaista edes jollain tavalla tukistaa niitä korkeita upseereita jotka omilla teoillaan ja päätöksillään aiheuttivat suuria menetyksiä.
Kuten tuossa edellä pohdiskelin, rikoksen pitää olla selvästi hirvittävä, tahallinen ja harkittu. Mielestäni vaikkapa Jammu sedälle olisi pitänyt antaa The Piikki .. vaikka tässä ei sota-aika edes ole kyseessä - ihan vain siksi ettei moinen teko hänen toimestaan ikinä enää toistu.
Hermonsa menettäminen, karkuun juokseminen, vartiossa nukkuminen tai kyvyttömyys toimintaan eivät toivottavasti ole rikoksia nykyisissä tai tulevissa Suomen lakikokoelmissa. Nehän ovat täysin normaaleja sodan ilmiöitä joihin, mikäli syyllisiä tarvitaan, niitä löytyy ympäristötekijöistä.
Mutta toki vaikeaksihan se menee, kun ajatellaan vaikkapa vakaumuksensa perusteella pahojaan tehnyttä ja mahdollisesti suurienkin ihmishenkien menetyksiin johtanutta toimintaa. Onko se rikos ... vai sodankäyntiä. Mihin taipuu velvollisuus, moraali -- milloin se on petos ja kenen ihmisoikeuksia riistetään - kenen uhataan.
Niin, siis tuohan alkaa tietenkin lähestymään kidutusta. Ja se toki on sitten eri asia.
kimmo.j
Respected Leader
Otetaas nyt vähän pakkia.
Kukaan ei mielestäni fantasioinut mistään, vaan ihan asiallisesti keskusteltiin.
kaislajääkäri
Eversti
Jos ei nyt ihan (välttämättä, ehkä) kuolemantuomiosta puhuta, mutta mitenköhän esim. tuo olisi toiminut ihan miehistötasolla?
” Hoida sinä sotatoimet, niin kyllä minä tulen paikalle kun kunniamerkkejä jaetaan”.
Vonka
Supreme Leader
En kannata, mikäli koskee karkuruutta.
Talvisodassa ei teloitettu ketään hermoilijaa, vaan pyrittiin saamaan rauhoittumaan ja täyttämään paikkansa. Jatkosodassa näytti vähän tulleen toisia muoteja, mistä lie...
Mikäli koskee törkeitä rikoksia, minusta tämä kyllä ansaitsi teloituksensa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Koljonen
Talvisodassa ei teloitettu ketään hermoilijaa, vaan pyrittiin saamaan rauhoittumaan ja täyttämään paikkansa. Jatkosodassa näytti vähän tulleen toisia muoteja, mistä lie...
Mikäli koskee törkeitä rikoksia, minusta tämä kyllä ansaitsi teloituksensa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Koljonen
Toivottavasti on. Mutta mikä on tapahtunut ennen tapahtuu uudestaan, sillä ihminen ei muutu. Vain aika on kysymysmerkki. Tämä on filosofia, joka näköjään toimii ajastaikään.
Siinä olet oikeassa, että -vankeustuomioita- on varmasti monenlaisia. Onko ylipäätään syytä järjestää vankiloihin hotelliolot ja voisiko sotilasrikoksista tms. olla kriisiaikoina omat erikoiset vankilansa, joissa ei mannavelli tule itsestään nenän alle aamulla, ei ole telkkaria eikä jokapäiväistä suihkua ja puhtaita vaatteita, tilaa vain niukasti ja kuri melkoinen. Eli eräänlainen sotilasvankila, johon voisi sijoittaa palvelusrikoksista, vakoilusta, vihollispropagandan jakamisesta ja vakavista siviilirikoksista tuomitut....eli pelote olisi vankilatuomio, jossa on paskat olot ja vittumainen lusia?
Lyhyt Talvisota ei -pakottanut- sotavaltiota tarttumaan teloitustuomioihin, Jatkosota sitten jo tuotti tapauksia. Mitkä kaikki tekijät siihen vaikuttivat, siinä voisi olla pohdinnan paikka.
Jos en väärin muista, niin Talvisodan aikana teloitettiin siviilivakoilijoita ja sellaisiksi epäiltyjä, mutta olikohan yhtään sotilasta?
Juuri hetki sitten kirjoitin viestin, jossa tarjoilin tätä ajatusta peltivadilta.
Minä luulen, että tämä rajattomasti upseereiden ihailema Saksan malli oli SE.