Kuulo ja armeija

Teoreettinen alue ihmisen kuulolle on 20Hz-20kHz. Kenellä tahansa varusmiespalvelusta suorittamattomalla -nimeä oma aktivismisi tähän- tietyn n. +30 ikävuoden jälkeen, korkeimpien taajuuksien kuuleminen vajoaa ns. normaalikäyrässä.

Aikanaan tein satoja mittauksia sekä varusmiehille, että kantahenkilökunnalle. Ja tämä oli siis aikaa, jolloin kuulosuojaimia ei käytännössä mitenkään oletusarvoisesti käytössä ollut.

Osalla kantahenkilökuntaa, kuulon aleneminen oli huomattavan suurta. Heidänkään suhteen, puhetaajuuksilla oleva kommunikointi ei ongelmia tuottanut.

Mielestäni tässä(kin) on sellaista haetun riskin luontoa. Tietenkin on hyvä, että nykyisellään kuulosuojaimien käyttö on normi jne. Mutta kuten missään, täydellistä varmuutta ei ole.

Toisella tapaa sanottuna, olettaisin varusmiespalveluksen ikävuosille osuvan riskin mihin tahansa fyysiseen tai muuhun tapaturmaan/riskitekijään liittyen, olevan ko. ikäryhmää keskimääräisesti pienemmän. Palveluksessa ollessa. Huoli pois ja kohti palvelusta.
 
Ihtellä on kohtuullisen hyvä kuulo, mutta tinnitys molemmissa korvissa ( vähän eri sävelellä) ja siitä joutuu kyllä syyttämään itseään ja omia tallihommia eikä inttiä, vaikka suojaus ei varmasti ollut -90 alussa vielä nykyisellä tasolla. Ei armeijassa, eikä tässäkään silloin.
 
Paukkupatruuna aiheutti kuulovamman kolmelle

YLE:n artikkelissa ei täsmennetä asiaa, mutta sana ”kuulovamma” tuntuu aika kovalta.

Olin joku vuosikymmen takaperin komppanianpäällikkönä kehtaushatjoituksissa ja teltassa yksi veijari oli laukaissut rynkyn, tahallaan vaiko vahingossa, en enää muista. Lähellä ollut reserviläinen valitti, että korva jäi soimaan. Minä talutin hänen oitis kantahenkilökunnan puheille ja kaveri vietiin sairaalaan haukkaamaan happea. Illalla kertoi, että ongelma oli hoidettu. - Onni onnettomuudessa oli, että harjoituksen alussa kouluttaja oli kertonut kuulovammojen välittömästä hoitamisesta. Ilman tätä tietoa en olisi pitänyt paukahdusta lainkaan asiana.

Minkähänlaisia rangaistuksia minulle olisi tarjottu, kun en ollut teltassa vahtimassa enkä edes ollut kieltänyt asiatonta paukuttelua.

 
Meillä sattu RUK:n lopusodasa sellainen vahinko että sissit hyökkäsi yöllä majoitukseen ja joku heitti tulenosoituspanoksen vahingossa teltan päälle josa oli miehet viellä nukumasa. Kaveri joka oli nukumasa juuri räjähdyspaikan kohdalla sai kuulovaurion, sai muten sissit vähän sapiska tuon tapauksen johdosta. Tämä sattu siis -80 luvun alussa.
Itse sissinä hiiviskelin jossain harjoituksessa "vihollisen" jäljillä, ja koska koko ajan piti kuulostella, mihin suuntaan vastustaja pakeni, ei tietenkään voinut pitää minkäänlaista kuulosuojausta. Joten sitten kun saimme joukon kiinni ja "tuhosimme" sen räkäpäillä, niin samalla tuhottiin vähän myös omaa kuuloa - tai ainakin hankittiin ikuinen tinnitus.

Mitenköhän nykyään tuollaiset iskut mahdetaan hoitaa?
 
Nykyään pitää huutaa "Suojatkaa kuulonne!" ja ampua vasta kun kohde on saanut kuulonsa suojattua. Samalla voi tietysti suojata oman kuulonsa. Toiminta siis keskeytetään kuulon suojaamisen ajaksi eikä sinä aikana saa tehdä muita peliliikkeitä. Tuomarit sitten valvovat ettei kukaan huijaa. Näin ainakin meillä on viime vuodet toimittu.
 
Back
Top