Kuvia ULKOMAISILTA tulenjohto- ja tähystyspaikoilta

Lisäksi alkuvuosikymmenien ydinaselavettien osumatarkkuus oli vähintäänkin kyseenalainen. Edes propagandassa ei keskihajontoja väitetty ohjusaseiden osalta kovinkaan kummoisiksi, ja ohjattavien lavettien eli lentokoneiden osalta lienee mietitty että ajellaan vastaan luolasta löytyvällä kalustolla ja sekoitetaan pakka.

Jopa Neuvostoliitossa suoraa pintaräjähdystä vastaan mitoitettuja suojatiloja oli pieni vähemmistö kaikista linnoitteista. Hintakysymys, myös.
 
hessukessu kirjoitti:
Miten tuo tukikohta olisi muka kestänyt ydinaseita?

Tarkoitan, että suoraa megatonnin pintaräjähdystähän ei kestäisikään, mutta lähistölle tulevaa tai kilotonniluokan täysosumaa voisi kestää...MUTTA kun tuon yhden osan kalliosuojaus on noin pieni (8m). Siitähän se läpi menisi ja sitä kautta tuhoaisi loputkin, eikös vaan? Eikö ole hullua kaivaa osa 8m ja loput 30m syvyyteen?

Nuo sisääntuloaukot voidaan suojata kuten tuossakin, eli että ne menevät kallion läpi ja keskipaikkeilla on raskaat paineovet käytävän sivuilla, jolloin ylipaine painuu todellakin kallion läpi ja paineovet estävät sen pääsyn sinne sivuun eli muualle luolastoon. Millaiset paineovet tuolla olivat, miten raskaat?

Ovit paino 90 tonnia kpl (90 000 kilo) ja ne oli laskenut että yks semmoinen ovi pärjää 1 megatonni pamaus.
Se otti yli minuutin aukasta oven.
 
Hejsan kirjoitti:
Kun se ensimmäinen halli rakenetiin (1941-43)niin silloin ei ollut ydinaseita (ensinmäinen 1945 yli hiroshima?).....ja se toinen halli rakenetiin 1950 luvulla ja silloin oli ydin....

Noniin sain uuta tietoa, se ensinmäinen luola siihen mahtui 45 koneita vuonna 1946. (se riipu kun isot koneet ovat)

Ja sitten kun ne rakensi sen toisen luolan niin mahtui 60 kpl Draken lentokoneita.
Mutta niin, kun se vanha luolan osa ei kestä ydinasetta niin sehän on se heikko kohta, joka murtuu ja sitä kautta loputkin luolasta. Ketju on vain yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki jne. jne. Eivätkös näet kaikki luolaston osat ole yhteydessä toisiinsa?

Samoisia luolia on myös näissä paikossa F8 Barkarby Uppland ja F13 Norrköping Östergötland ja F16 Uppsala Uppland
Onko noista saatavilla lisätietoja? Ovatko vielä aktiivikäytössä vaiko käytöstä poistettuja jo?
 
Olisikohan heillä ollut mahdollisuus rakentaa isokin luolaverkko tuon lentotukikohdan alle, missä hissit olisivat roudanneet koneita varastosta toiseen, vähän niinkuin lentotukialuksella?

Asiasta kolmanteen, edellisessä foorumissa mulla oli juttua siitä kiinalaisten sukellusvenetukikohdasta, missä jengi epäili että kiinalla on mahdollisuus bykata tukialuksia. Mutta se ei kuulu topiikin piikkiin, kun on vain tukikohta eikä tulenjohtopaikka, samanlailla kuin tuo Ruottalaisten lentotukikohta ei ole tulenjohtoalusta.

Mitä kotimaisiin virityksiin tulee, niin pidän turpani kiinni.
 
ctg kirjoitti:
Olisikohan heillä ollut mahdollisuus rakentaa isokin luolaverkko tuon lentotukikohdan alle, missä hissit olisivat roudanneet koneita varastosta toiseen, vähän niinkuin lentotukialuksella?

Asiasta kolmanteen, edellisessä foorumissa mulla oli juttua siitä kiinalaisten sukellusvenetukikohdasta, missä jengi epäili että kiinalla on mahdollisuus bykata tukialuksia. Mutta se ei kuulu topiikin piikkiin, kun on vain tukikohta eikä tulenjohtopaikka, samanlailla kuin tuo Ruottalaisten lentotukikohta ei ole tulenjohtoalusta.

Mitä kotimaisiin virityksiin tulee, niin pidän turpani kiinni.

Kainuun Prikaatin luolasto ulottuu Vuosankaan saakka, ainakin. :uzi:
 
Tässä on kiinalaisten versio kallioon louhitusta tukikohdasta. Nykyään museo. Sijaitsee lähell Beijingiä Paljon mielenkiintoisia koneita, josta suuri osa on 500 metriä pitkässä tunnelissa kallion sisällä, entisessä ihan oikeassa lentotukikohdassa. Kannattaa käydä ja on paljon mielenkiintoisempi kuin Kielletty Kaupunki
tai Ming haudat...

Lisätietoja ja paljon lentokonkuvia:
http://www.chn-am.com/
http://www.china.org.cn/english/kuaixun/72761.htm
http://www.aviationmuseum.eu/World/Asia/China/Beijing/China_Aviation_Museum.htm
http://beijingman.blogspot.com/2008/02/china-aviation-museum.html
 
Ei ne ole yhteystessä ne luolat ne ovat erikseen.....ingen underjordisk förbindelse.

Sain kuula nyt että jos 1 megatonni pommi pudotaan Göteborgiin yli niin silloin se luola kestää ja ne paksut oveet siitä tryckluften från bomben.
 
Niin Suomella ei ole tämmöisiä luolia kun F9 säve?......teillä on vaan maantietukikohtia?
 
"Samoisia luolia on myös näissä paikossa F8 Barkarby Uppland ja F13 Norrköping Östergötland ja F16
Uppsala Uppland"

"Onko noista saatavilla lisätietoja? Ovatko vielä aktiivikäytössä vaiko käytöstä poistettuja jo?"

eivät ole käytössä, vaan Wikin mukaan niitä lakkautettiin vuosina 2003, 1974 ja 1994:

F 16 Uppsala, egentligen F 16 eller Upplands flygflottilj, var en svenskt flygflottilj inom Försvarsmakten som verkade mellan åren 1943 och 2003 (http://sv.wikipedia.org/wiki/F_16_Uppsala)
F 8 Barkarby, eg. F 8 eller Kungl Svea flygflottilj, var en svenskt flygflottilj inom Krigsmakten som verkade i olika former mellan åren 1938 och 1974. (http://sv.wikipedia.org/wiki/F_8_Barkarby)
F 13 Norrköping, eg. F 13 eller Kungliga Bråvalla Flygflottilj, var en svenskt flygflottilj inom Försvarsmakten som verkade mellan åren 1943 och 1994 (http://sv.wikipedia.org/wiki/F_13_Norrk%C3%B6ping)
 
Tässä lista Rutosin nykyisistä ja entisistä laivueista:
Svenska Flygvapnets flygflottiljer och skolor
Nuvarande, Nykyiset
F 7 Såtenäs • F 17 Kallinge • F 21 Luleå • Helikopterflottiljen • Luftstridsskolan • Heavy Airlift Wing
Tidigare, lakkautetut
F 1 Hässlö • F 2 Hägernäs • F 3 Malmslätt • F 4 Frösön • F 5 Ljungbyhed • F 6 Karlsborg • F 8 Barkarby • F 9 Säve • F 10 Ängelholm • F 11 Nyköping • F 12 Kalmar • F 13 Norrköping • F 14 Halmstad • F 15 Söderhamn • F 16 Uppsala • F 18 Tullinge • F 19 Finland • F 20 Uppsala • F 22 Kongo • F 30

Huom F19 Finland ja F22 Kongo. Kaikki tiedot wikipediasta...
 
Hejsan, kiitoksia hyvistä ja kiinnostavista tiedoista!!! :)
 
F 19 Finland eller Svenska frivilligkåren i Finland, var ett svenskt frivilligförband som med statligt stöd bildade en flygflottilj och verkade en kort period under år 1940 i Finland. Förbandet hade sin huvudbas vid sjön Olkkajärvi i närheten av Rovaniemi i Finland.

Suomeksi: Flygflottilj 19 (F19) (suom. Lentorykmentti 19) oli ruotsalainen vapaaehtoinen lento-osasto, joka osallistui Suomen talvisotaan. Yksikkö lensi Kemin Veitsiluotoon 10. tammikuuta 1940. Osastoa johti majuri Hugo Beckhammar. Laivueen kokoisen osaston vahvuus oli noin 270 henkilöä, joista kaksi oli naista.

U.N. Fighter Wing
F 22 Kongo
(F 22)


Aktiv: 1961-1963
Land: Sverige
Försvarsgren: Svenska flygvapnet
Roll: Jakt/Attack/Spaning
Storlek: Flottilj
Förläggningsort: Leopoldville, Kongo-Kinshasa
Kända slag och krig: Kongokrisen
Befälhavare
Framstående befälhavare: Öv Sven Lampell
Använda flygplan
Bombflygplan Canberra
Jaktplan J 29, F-86 Sabre
Spaningsflygplan S 29
Transportflygplan DC-3

F 22 Kongo, eg. U.N. Fighter Wing, var ett FN-förband som bildades i oktober 1961 för att ge FN:s marktrupp Kongo flygunderstöd genom jakt, attack och spaningsuppgifter. Förbandet ingick i FN:s styrkor i Kongo ONUC.[
 
Kamenka, 138th Guards Independent Motor-Rifle Brigade "Krasnoselskaya", in Kamenka equipped with MT-LBV

[gm]60.447758,29.095016[/gm]

Petsamo, Sputnik, 200th Guards Independent Motor-Rifle Brigade "Pechenga", in Pechenga equipped with MT-LBV

[gm]69.514461,31.308975[/gm]

EDIT : olen tehnyt oikein, se on joku vika google mapissa.....
 
Sertolovo, 56th Guards District Training Center "Krasnoselskyy"

[gm]60.136152,30.164165[/gm]
 
http://wisemanswisdoms.blogspot.com/2010/01/alla-agg-i-samma-korg.html

Finland
Finland blir väldigt kort eftersom landet idag nyttjar samma system som tidigare, d v s sin egen variant av det svenska krigsbassystemet med vägbaser. Sålunda är det svårt att presentera några bilder från Google Earth. Man visar ingen avsikt att överge detta bassystem. Varje bas skyddas även med luftvärn.

Norge och Danmark
Norge och Danmark använder sig av standardmodellen i NATO, vilken är att man löser krigsuppgiften från utgångsgrupperingen på flottiljen, alternativt nyttjar ett civilt flygfält som modifierats till hög skyddsnivå eftersom få flygplan inom NATO klarar den hårda belastningen av att användas på vägbaser. De civila flygfälten och de ordinarie baserna har också en överkapacitet för att kunna ta emot förstärkningar från andra länder.

Skillnaden gentemot de svenska flottiljerna är uppenbar. De norska och danska baserna har myriader av Hardened Aircraft Shelters (betonghangarer) som förutom att skydda flygplanen mot vapenverkan också döljer vilka som används för tillfället och vilka som är tomma. En angripare får därigenom mycket svårt att bekämpa flygplanen på marken. Startbanorna är mycket långa och breda och taxibanorna dubblerar som extrabanor. Liksom tidigare i Sverige finns också avsevärda fältarbetsresurser. Till varje bas finns också kvalificerat robotluftvärn med höghöjdstäckning.

Sverige
Tar man en titt på någon av de svenska flottiljerna ser man att allt är mycket snyggt koncentrerat för att erbjuda bästa möjliga arbetsmiljö till vardags. Att verka från någon av flottiljerna i händelse av ett högt hot mot landet, ter sig närmast omöjligt då två kryssningsrobotar per flottilj effektivt skulle slå ut de hangarer som syns på Google Earthbilderna och därmed i princip samtliga de Gripenflygplan som ingår i Flygvapnet. Eftersom svenskt luftvärn mig veterligen närmast helt saknar förmåga mot kryssningsrobot, skulle ett mobiliserat och utgrupperat luftvärn inte göra någon större skillnad
 
peelo kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Niin Suomella ei ole tämmöisiä luolia kun F9 säve?......teillä on vaan maantietukikohtia?

Mitenkäs monessa ilmavoimien tukikohdassa olet käynyt.

En ole käynyt ilmavoimein tukikohdalla.....
 
peelo kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Niin Suomella ei ole tämmöisiä luolia kun F9 säve?......teillä on vaan maantietukikohtia?

Meillä ryssää pidetään yhä uhkana, joten meillä ei olla luovuttu puolustuksesta vielä niin pitkälle kuin Ruotsissa. Tarkoitan, ettei meidän koneiden säilytyksestä kerrota ihan kaikkea julkisuuteen. Lentokenttiä meillä on suunnilleen saman verran kuin koneitakin. Näiden kenttien suojaustaso vaihtelee paljon. Periaate on meillä kuitenkin toinen mitä ruotsissa on kylmän sodan aikaan ollut. Me kun ollaan tässä lähempänä oletettua vihollista niin meillä on pari pykälää paremmat systeemit kuin hurreilla. Emme voi olla parin koko maailman tiedossa olevan luolan varassa.
 
Kiiruna taitaa olla maantietukikohtoia lentokoneseen

Kiruna%20BAKOM.jpg


Kiruna%20UOM.jpg


Svenska flygbaser, huvudbaser och sidobaser
http://forum.sff.n.se/viewtopic.php?t=1011&postdays=0&postorder=asc&start=25&sid=4e2c5de33212dd968009fb0f7ecb9a98
 
Kuvia venäjän Lentokonetukikohdasta

http://geimint.blogspot.com/2007/07/russian-strategic-aviation-imagery.html

Esim

Alekseyevka.jpg
 
Back
Top