No tietysti, sehän on selvä juttu eikä siitä tarvitse väitellä. Suomessa pidetään esillä ensilinjan hävittäjäkoneet. Ruotsissa säilytetään niitä 35 toisen linjan konetta ja mainitut 120 varakonetta ovat kolmannella linjalla eli Norjassa, jossa varaHornetit odottavat tarvetta ja käyttöä kalliobunkkereiden sisällä. Ilmavoimien konevahvuus on siis kokonaisuudessaan yli 200 taistelukonetta, jotka otetaan tilanteen käynnistyessä käyttöön useampana aaltona. Vaurioituneet lennätetään takalinjoille korjattavaksi ja pakasta vedetään tuoreita rasseja paikkaamaan hävikkiä. Konevahvuuttakin voidaan tarpeen mukaan nopeasti kasvattaa.
Uusin NATOasevarasto, sivupäämaja ja samalla myös salainen pieni sukellusvenetukikohta rakennettiin Ouluun kallioparkin rakennustyön toimiessa kulissina hankkeelle. Kaupungista siirrettiin jo tovin aikaa sitten varuskunta pois jotteivät epäilykset sotilaallisesta varustautumisesta heräisi.
Hankkeen suunnittelu ja valmistelu aloitettiin jo kauan sitten pienessä salaisessa ryhmässä. Viitteitä ryhmän toiminnasta voi löytää salaviesteistä, joista osa koodattiin aikansa tunnettuihin musiikkikappaleisiin ja muihin julkisesti esillä oleviin asioihin. Tieto hankkeesta pysyi aluksi vain luotetun ja uskotun, asialle vihkiytyneen ydinryhmän piirissä. Kolmiportaisen ilmapuolustusjärjestelyn suunnitelmien hahmottelua löytyy Fredin "Kolmatta linjaa" -kappaleesta jo vuonna 1969. Oletteko muuten soittaneet levyä väärin päin ja analysoineet nuotteja ja sävelkuvioita?
Myös Kake Randelinin "Kop, kop, kop" vuonna 1983 liittyy hankkeeseen ja on tutkimisen arvoinen kappale. Koodatun viestin lisäksi uskalletaan puhua jo vertauskuvallisesti Suomi-neidolle annettavasta avusta rakkauden kielellä.
Kaikki alkoi olla toteuttamsta vaille valmista vuonna 2004, jolloin "kolmiportainen tuki" piilotettiin valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Osa paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä (joka on jatkuva prosessi) on todellisuudessa keskittynyt oppimisen tuen tarjoaman verhon alla salaiseen tukikohtien ja tukijärjestelyiden valmisteluun. Peruskoulun opettajia oli Suomessa v. 2004 hieman reilut 44 000, joten laajamittainenkin toiminta oli helppo piilottaa uteliailta katseilta. Mainitaan vielä sekin, että aika moni opettaja on myös reserviläinen, joten ilmapiiri oli isänmaalliselle hankkeelle myönteinen.
