Kysymyksiä puolustusministerille? - Osa 2

@TomTom

Edellisellä sivulla @SJ esitti Carl Haglundille aiemmin esitettyjen kysymysten esittämistä uudelleen Jussi Niinistölle. Selailin kysymyksiä läpi, ja suuri osa niistä oli tarkasti sidottuja aikaan ja henkilöön. Poimin kuitenkin joitakin kysymyksiä, jotka mielestäni voisi hyvin esittää myös puolustusministeri Niinistölle.

Tulisiko kokonaismaanpuolustus huomioida vahvemmin, ja mitkä ovat suurimmat puutteet kokonaismaanpuolustuksessa?

Millaiselta puolustusvoimien nykyinen ja suunniteltu rahoitus näyttää puolustusministerin silmin?

Jos Ruotsi vahvistaa puolustusvalmiuttaan, niin minkä verran se vaikuttaisi Itämeren tilanteeseen? Pystyykö Ruotsi omilla toimillaan vaikuttamaan asiallisesti ottaen näinkin suureen kokonaisuuteen? Voitteko arvioida, mikä on Ruotsin nykyinen tahtotila kohentaa sotilaallista suorituskykyään ja mihin se voi mielestänne parhaimmillaan johtaa?

Lisäksi haluaisin itse esittää seuraavia kysymyksiä:

-Mikäli EU:n asedirektiivi menee läpi pääpiirteiltään nykymuotoisena, niin millä keinoin suomalaisen aktiivireserviläisen ampumaharrastus ja sotilaalle tarpeellinen ampumataito turvataan tulevaisuudessa?

-Suomi oli aikeissa ostaa raskaisiin raketinheittimiin amerikkalaisia ATACMS-tykistöohjuksia, mutta hanke kariutui muutama vuosi sitten. Olette hiljattain hyväksyneet GMLRS-rakettien hankintaesityksen. Voitteko kertoa, onko ATACMS-tykistöohjuksien hankinta tätä myöten lopullisesti hylätty suunnitelma?

3. Malli Cajander tunnetaan historiasta hyvin, pelkäättekö että historiankirjoihin ilmestyy aikanaan Malli Niinistö, eli monet kriittiset rivimiehen varusteet puuttuu?

Saanen huomauttaa, että Malli Cajanderia mukaillen seuraavan mallin pitäisi olla Malli Sipilä. Talvisodan alkaessa Cajander oli pääministeri, ei puolustusministeri.

Kysymys itsessään on hyvin aiheellinen ja mielenkiintoinen! Kannatan sen esittämistä.
 
Arvoisa puolustusministeri;
Mikä on Suomen valtion tulkinta Ottawan sopimuksessa sallituista PST-miinoista ja raivauksenestosta?
Kuten mikä on painevaikutteisen miinan vähimmäispaino jotta se katsotaan PST-miinaksi?
Katsommeko kevyiden ontelopanoksen omaavien miinojen (AT2) lisäksi myös kevyet iskumassaan (EFP) perustuvat miinat PST-miinoiksi?
Onko PST-miinan muille ominaisuuksille rajoituksia kuten voiko miinalla olla myös polttovaikutus?

Onko rajoituksia PST-miinan laukaiseville mekanismeille tai raivauksenestolle?
Kuten onko miinan laukaisukanteen kohdistuvalle miinan laukaisevalle painolle vähimmäismäärää vai laskemmeko sen raivauksenestoksi?
 
Arvoisa puolustusministeri;
Mikä on Suomen valtion tulkinta Ottawan sopimuksessa sallituista PST-miinoista ja raivauksenestosta?
Kuten mikä on painevaikutteisen miinan vähimmäispaino jotta se katsotaan PST-miinaksi?
Katsommeko kevyiden ontelopanoksen omaavien miinojen (AT2) lisäksi myös kevyet iskumassaan (EFP) perustuvat miinat PST-miinoiksi?
Onko PST-miinan muille ominaisuuksille rajoituksia kuten voiko miinalla olla myös polttovaikutus?

Ihan näin vihjeenä, niin sen käyttötarkoituksen määrittää laukaisin. Eli jos henkilö voi laukaista miinan esim. tallaamalla sen päälle, niin se on henkilömiina. Raivauksenesto taas taisi olla siten, että henkilön pitää tehdä jotakin tietoisesti, esim. nostaa miinaa tai kallistaa sitä.
 
Ihan näin vihjeenä, niin sen käyttötarkoituksen määrittää laukaisin. Eli jos henkilö voi laukaista miinan esim. tallaamalla sen päälle, niin se on henkilömiina. Raivauksenesto taas taisi olla siten, että henkilön pitää tehdä jotakin tietoisesti, esim. nostaa miinaa tai kallistaa sitä.
Tuolla periaatteella käytössä oleva AT2 olisi kielletty. IIRC ranskalaiset esimerkiksi ovat tulkinneet että PST-miinan lauetessa henkilön tallatessa päälle kyseessä on raivauksenesto kun taas italialaiset ovat tulkinneet että AT2 on Ottawan sopimuksen vastainen.
 
Tuolla periaatteella käytössä oleva AT2 olisi kielletty. IIRC ranskalaiset esimerkiksi ovat tulkinneet että PST-miinan lauetessa henkilön tallatessa päälle kyseessä on raivauksenesto kun taas italialaiset ovat tulkinneet että AT2 on Ottawan sopimuksen vastainen.

Olen tietoinen tuosta. Olettaisin ranskisten katsovan, että kun kyseessä on sirote, niin ihminen välttäisi normaalisti tallaamista päälle. Miina kun on kuitenkin pinnassa ja ainakin jollakin tapaa näkyvissä.
 
Olen tietoinen tuosta. Olettaisin ranskisten katsovan, että kun kyseessä on sirote, niin ihminen välttäisi normaalisti tallaamista päälle. Miina kun on kuitenkin pinnassa ja ainakin jollakin tapaa näkyvissä.
Koska sirotteet eivät koskaan putoa puskaan, ruohoon, heinään, veteen, mutaan, lumeen, jää lumisateeseen, jne?
 
Sirotemiinan osalta lienee mahdotonta erotella raivaukseneston toiminta sillä perusteella potkaiseeko ihminen sitä tahallaan vai vahingossa?
 
Arvoisa Puolustusministeri

Voitteko määritellä, miten Maavoimien nopeaa reagointia pitää kehittää? Miten hyvin mielestänne nykyinen järjestelmä taipuu niitä haasteita silmällä pitäen, joita selvästi on tullut esiin?

Millaisen signaalin vapaaehtoinen maanpuolustus mielestänne lähettää lähiympäristöömme? Voisiko sitä vahvistaa edelleen ja millä tavoin?

Lukumääräisesti edelleen suuri kenttäarmeijamme on kokonaisuutena varsin haastava varustaa mieskohtaisesti vastaamaan nykyaikaa. Onko Malli Cajander saanut toistajansa Malli Sipilästä?

Omasta puolestani kiitän tilaisuudesta esittää kysymyksiä Teille ja toivon Teidän voivan vastata näihin reserviläisiä yleensä kiinnostaviin yksityiskohtiin.
 
Onko meillä herra ministerin mielestä resursseja nostaa alueellisten joukkojen määrää esimerkiksi kahdella jalkaväkiprikaatilla?
 
Back
Top