Kysymys- ja vastaustopiikki

No niin no niin, odottavan aika on ollut pitkä, pahoittelut viivästyksestä, toivottavasti kahvia ja tupakkaa on riittänyt.
Kiitoksia etenkin @Woodsman luottamuksesta kierouteeni, se lämmittää aina savolaisen sydäntä :)
Mutta voiton peri @Vonka , joka heitti oikean nimen peliin, eli Napoleon oli tosiaan kyseessä.

Eli kirjan 50 laivaa, jotka muuttivat historiaa mukaan Napoleon haki nuorukaisena tutkimusretkikuntaan, jonka kaksi alusta katosivat myrskyssä 1788. Kirja perustaa tietonsa epäilemättä samaan, erääseen toiseen kirjaan, johon on viitattu tuon wiki-artikkelin lähteenä.
Veli @Old Boy on perehtynyt Napoleoniin, ja hän ei ole aiemmin tällaisesta kuullutkaan. Omassa kirjahyllyssäni oleva kirja ei myöskään kerro tällaisesta hakemuksesta. Että mistä yksittäinen kirjailija on tiedon kaivanut?
Robert W. Kirk, "Paradise Past: The Transformation of the South Pacific, 1520–1929", McFarland & Company, Inc., 2012, p.206.

Mutta ajatuksena erittäin mielenkiintoinen. Jos Napoleon olisi hukkunut tuolloin, miltä Eurooppa näyttäisi tänä päivänä? Siksi oli pakko kysyä tämä aihe :)
Veli Vonka, estradi on sinun.
----------------

Lapérouse was well liked by his men. Among his 114-man crew there were ten scientists: Joseph Lepaute Dagelet (1751–1788), an astronomer and mathematician;[11] Robert de Lamanon, a geologist; La Martinière, a botanist; a physicist; three naturalists; and three illustrators, Gaspard Duché de Vancy and an uncle and nephew named Prévost.[12] Another of the scientists was Jean-André Mongez. Even both chaplains were scientifically schooled.
One of the men who applied for the voyage was a 16-year-old Corsican named Napoléon Bonaparte. Bonaparte, a second lieutenant from Paris's military academy at the time, made the preliminary list but he was ultimately not chosen for the voyage list and remained behind in France. At the time, Bonaparte was interested in serving in the navy rather than army because of his proficiency in mathematics and artillery, both valued skills on warships.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean-François_de_Galaup,_comte_de_Lapérouse#cite_ref-11

The expedition's aims were to complete the Pacific discoveries of James Cook (whom Lapérouse greatly admired), correct and complete maps of the area, establish trade contacts, open new maritime routes and enrich French science and scientific collections. His ships were L'Astrolabe (under Fleuriot de Langle) and La Boussole,[8] both 500 tons. They were storeships reclassified as frigates for the occasion. Their objectives were geographic, scientific, ethnological, economic (looking for opportunities for whaling or fur trading), and political (the eventual establishment of French bases or colonial cooperation with their Spanish allies in the Philippines). They were to explore both the north and south Pacific, including the coasts of the Far East and of Australia, and send back reports through existing European outposts in the Pacific.

Ja miten tämä liittyy Australiaan?
The expedition continued to Australia, arriving off Botany Bay on 24 January 1788,[33] just as Captain Arthur Phillip was attempting to move the colony from there to Sydney Cove in Port Jackson.[34] The First Fleet was unable to leave until 26 January because of a tremendous gale, which also prevented Lapérouse's ships from entering Botany Bay.

Tässä toinen aluksista.
https://en.wikipedia.org/wiki/French_ship_Astrolabe_(1781)
 
Onnittelut:) tiukkaa tietoa oli.

Eikö vain ollutkin häikäisevän jämäkkää varmuutta...

Tämä ei ole kovin vaikea kysymys, ja joku voi sen tietää suoralta kädeltä. Haen historian varjonpuolta eli jotain, mikä ei toteutunut, mutta josta tehtiin päätös. Onpa eräs paikkakunta, jossa sissit iskivät vuonna 1809 ja jossa reilu 109 vuotta myöhemmin tapeltiin melko pitkäänkin. Haen välirauhan aikaista päätöstä, mutta keksiäkseen päätöksen, joka siis ei toteutunut, varmaan pitää keksiä paikkakunta.

Vinkki: jos päätös olisi toteutunut, kunnassa olisi varmuudella museo ja ehkä patsas.

Mikä oli päätös ja kuka päätti?
 
Eikö vain ollutkin häikäisevän jämäkkää varmuutta...

Tämä ei ole kovin vaikea kysymys, ja joku voi sen tietää suoralta kädeltä. Haen historian varjonpuolta eli jotain, mikä ei toteutunut, mutta josta tehtiin päätös. Onpa eräs paikkakunta, jossa sissit iskivät vuonna 1809 ja jossa reilu 109 vuotta myöhemmin tapeltiin melko pitkäänkin. Haen välirauhan aikaista päätöstä, mutta keksiäkseen päätöksen, joka siis ei toteutunut, varmaan pitää keksiä paikkakunta.

Vinkki: jos päätös olisi toteutunut, kunnassa olisi varmuudella museo ja ehkä patsas.

Mikä oli päätös ja kuka päätti?
Pahus, kunnan/kaupungin nyt tiedän mutta päätös on vielä hukassa ;)
 
Eikö vain ollutkin häikäisevän jämäkkää varmuutta...

Tämä ei ole kovin vaikea kysymys, ja joku voi sen tietää suoralta kädeltä. Haen historian varjonpuolta eli jotain, mikä ei toteutunut, mutta josta tehtiin päätös. Onpa eräs paikkakunta, jossa sissit iskivät vuonna 1809 ja jossa reilu 109 vuotta myöhemmin tapeltiin melko pitkäänkin. Haen välirauhan aikaista päätöstä, mutta keksiäkseen päätöksen, joka siis ei toteutunut, varmaan pitää keksiä paikkakunta.

Vinkki: jos päätös olisi toteutunut, kunnassa olisi varmuudella museo ja ehkä patsas.

Mikä oli päätös ja kuka päätti?
Paikkakunnaksi veikkaan Tamperetta.
Mannerheim-museo?
Edit: kaupunginvaltuusto päätti, Talvisodan hengessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Johan_Spoof
 
Viimeksi muokattu:
Maakunta on oikea.

Muistakaa hakevanne varjonpuolta. Päätös, joka tehtiin mutta ei toteutunut...

Niinpä ei ole museota eikä patsastakaan.

Museo tai jokin muistomerkki varmasti liittyisi Mannerheimiin jos päätöstä ei olisi peruttu ja tehty uutta!
 
Sijoittaisin oman veikkaukseni Pirkanmaan pohjoisosaan, Ruovedelle. Sinne suuntautui sissi-iskuja Suomen sodan aikaan ja sisällissodassa siellä nujakoitiin hyvän aikaa. Lisäksi välirauhan aikaan ohjeistettiin, että SNS-seuran Ruoveden paikallisosaston piti muodostaa sodan syttyessä paikalliskaarti. Aseita olisi toimittanut puna-armeija. Kapinan päämääränä olisi ollut Suomen yhteiskuntajärjestyksen muuttaminen. Toteutuessaan tuolle olisi varmaan pystytetty patsaskin Ruovedelle.
 
Maakunta on oikea.

Muistakaa hakevanne varjonpuolta. Päätös, joka tehtiin mutta ei toteutunut...

Niinpä ei ole museota eikä patsastakaan.

Museo tai jokin muistomerkki varmasti liittyisi Mannerheimiin jos päätöstä ei olisi peruttu ja tehty uutta!

Tarkoitatko välirauhalla talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa vai jatkosodan ja Pariisin rauhansopimuksen välistä aikaa?
 
Risto Ryti olisi halunnut ostaa Vanajanlinnan presidentin kesäasunnoksi, mutta se myytiin häneltä salaa asekauppias Willi Daugsille. Tämä siis kesällä 1941.
Meni kyllä arvailuksi, mutta kokeillaan ;)
edit: Ja lisätään vielä, että päätöksen teki Toivo Horelli, sisäministeri
 
Last edited by a moderator:
Museo tai jokin muistomerkki varmasti liittyisi Mannerheimiin jos päätöstä ei olisi peruttu ja tehty uutta!

Olisiko kyse Koskipuistoon suunnitellusta Mannerheimin patsaasta? Saatiin jo jalusta mutta ei itse patsasta. Myöhemmin päätettiin sijoittaa, ei Tampereelle vaan silloiseen Messukylän kuntaan, jonne Tampereen vasemmistoenemmistöisen valtuuston valta ei ulottunu. Myöhemmin sitten liitettiin Messukylän kunta Tampereeseen ja kaupunki sai lopulta patsaansa.
 
Sijoittaisin oman veikkaukseni Pirkanmaan pohjoisosaan, Ruovedelle. Sinne suuntautui sissi-iskuja Suomen sodan aikaan ja sisällissodassa siellä nujakoitiin hyvän aikaa. Lisäksi välirauhan aikaan ohjeistettiin, että SNS-seuran Ruoveden paikallisosaston piti muodostaa sodan syttyessä paikalliskaarti. Aseita olisi toimittanut puna-armeija. Kapinan päämääränä olisi ollut Suomen yhteiskuntajärjestyksen muuttaminen. Toteutuessaan tuolle olisi varmaan pystytetty patsaskin Ruovedelle.
Risto Ryti olisi halunnut ostaa Vanajanlinnan presidentin kesäasunnoksi, mutta se myytiin häneltä salaa asekauppias Willi Daugsille. Tämä siis kesällä 1941.
Meni kyllä arvailuksi, mutta kokeillaan ;)
edit: Ja lisätään vielä, että päätöksen teki Toivo Horelli, sisäministeri

Ruovesi on lähellä.

Päätöksen teki Mannerheim välirauhan aikana. Hän muutti sen sitten. Kyse on maantieteestä.

Mikä päätös?
 
Ruovesi on lähellä.

Päätöksen teki Mannerheim välirauhan aikana. Hän muutti sen sitten. Kyse on maantieteestä.

Mikä päätös?
Ruovesi on lähellä.

Päätöksen teki Mannerheim välirauhan aikana. Hän muutti sen sitten. Kyse on maantieteestä.

Mikä päätös?

Päämajan sijainti. Suunnitelmissa oli Virrat, mutta kuitenkin mentiin Mikkelillä.
 
Päämajan sijainti. Suunnitelmissa oli Virrat, mutta kuitenkin mentiin Mikkelillä.

Kyllä. Mannerheim teki jo päätöksen, että Virroille. Hän katsoi Mikkelin olevan liiaksi idässä. Keväällä 1941 kun saksalaisiin oli lähennytty, hän muutti päätöksen.

Virroilla on n. 600 järveä ja lampea, joten pikkukannaksia riittää.

Rothin ja Spoofin sissiosasto hääräsi myös siellä. Samoin Suomen sodan muita unohdettuja sankareita, järvisissejä. Virtain Vaskivesi taas oli punaisten pohjoisin rintama, jossa taisteltiin helmi-maaliskuussa 1918.

Sinun vuorosi!
 
No niin, katsotaan kuinka arvon foorumilaisilla on hieman vanhempi sotahistoria/sotapäälliköt hallussa. Voi tosin olla että tämä on jollekulle aivan liian helppo.

Kysytään siis sotapäällikköä:

Tämä sotapäällikkö oli ennustettu leijona ;)

Edit: sen verran tarkennusta, että ennustuksen tekijä ei ole Nostradamus
 
Last edited by a moderator:
Mieleen tuli ensimmäisenä Richard Leijonanmieli...tietty tuosta kysymyksen muotoilusta...
 
No sitten seuraava leijona, eli Kustaa II Adolf, Pohjoisen leijonaksikin kutsuttu...

Aivan oikein, Paracelsuksen ennustama Pohjolan Leijona :) Mukava havaita, että muutkin ovat perehtyneet yhteen suurimmista soturikuninkaista :)

Ja vuoro siirtyy sinulle :)
 
Kiitos. Yritän saada huomiseksi jonkun kysymyksen aikaiseksi... juuri nyt ei työkiireiltä ehdi miettiä...
 
Back
Top