Kysymys- ja vastaustopiikki

Valter Ivanovitš Valli?
 
Heitetään että Aleksei Vinogradov. On mulla jotain perustelujakin. Pyöri Suomussalmen suunnalla, teloitettiin eli omat koirat purivat. Komensi sinistä divisioonaa eli voisi liittyä jotenkin Norjasta alkavaan reittiin (sininen tie). Kalastuksenvalvoja lienee Otto-Ville Kuusisen patsas Äänislinnassa, tosin wikipedian mukaan sininen tie päättyy Puutoiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Heitetään että Aleksei Vinogradov. On mulla jotain perustelujakin. Pyöri Suomussalmen suunnalla, teloitettiin eli omat koirat purivat. Komensi sinistä divisioonaa eli voisi liittyä jotenkin Norjasta alkavaan reittiin (sininen tie). Kalastuksenvalvoja lienee Otto-Ville Kuusisen patsas Äänislinnassa, tosin wikipedian mukaan sininen tie päättyy Puutoiseen.
Kyllä, oikea vastaus!!!!

Perustelutkin menevät ihan nappiin.

Palaan vielä alkuperäisiin vihjeisiini.

Aleksei Vinogradov opiskeli tosiaan sotilastutkintonsa lisäksi kemiaa. Välttyi Stalinin puhdistuksilta ja päätyi lopulta 44. divisioonan komentajaksi. Tämä divisioona tunnettiin myös sinisenä divisioonana. Tuo vihjeeni viittasi tosiaan siniseen tiehen, eli siitä aasinsilta siniseen divisioonaan. Sininen tie alkaa Norjan Mo i Ranasta ja päätyy Petroskoihin.

http://sininentie.fi/sininen-tie-ry/

Petroskoi sijaitsee melko suuren veden, eli Äänisen rannalla ja sieltä löytyy Otto Ville Kuusisen patsas, jota paikalliset kutsuvat myös kalastuksenvalvojaksi.

Vinogradovin kohtalo oli karu. Hän päätyi ammuttavaksi omien toimesta ja Raatteen motista omien puolelle selvinneet 44. divisioonan miehet oli komennettu paikalle seuraamaan teloitusta. Eli sanonta "omat koirat purivat" pätee Vinogradovin kohdalla.

Käänteisesti Vinogradovin tragediasta muodostui tavallaan yksi suomalaisen sotahistorian legendoista, Raatteentien taistelu.

Alkuperäiset vihjeeni yritin asetella siten, että suoraan googlaamalla ei vastaus heti löytyisi.

Museo saa jatkaa tästä.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos sirralle hyvästä kysymyksestä. Seuraava ei välttämättä ole yhtä hyvin muotoiltu.

Tämä sotilasperheeseen syntynyt kiistelty komentaja saattaa tulla mieleen vampyyrinä tunnetusta chileläisestä urheilijasta. Haettu komentaja taisteli eri sodissa ja osallistui uransa aikana yhteen vallankaappausyritykseen mutta toinen epäonnistunut vallankaappausyritys meni häneltä ohi. Pitkästä urasta huolimatta hänet muistetaan lähinnän yhden hävityn sodan voitetusta taistelusta. Kenestä on kyse?
 
Kiitos sirralle hyvästä kysymyksestä. Seuraava ei välttämättä ole yhtä hyvin muotoiltu.

Tämä sotilasperheeseen syntynyt kiistelty komentaja saattaa tulla mieleen vampyyrinä tunnetusta chileläisestä urheilijasta. Haettu komentaja taisteli eri sodissa ja osallistui uransa aikana yhteen vallankaappausyritykseen mutta toinen epäonnistunut vallankaappausyritys meni häneltä ohi. Pitkästä urasta huolimatta hänet muistetaan lähinnän yhden hävityn sodan voitetusta taistelusta. Kenestä on kyse?

Jacques Massu? Kenraalikapina 1958. Ei kuitenkaan enää ollut palveluksessa 1961 napinan aikaan.
 
Aivan oikein. Vampyyrinä tunnettu chileläinen urheilija oli erityisesti olympiatenniksessä menestynyt Nicolás Massú, lempinimeltään El Vampiro. Elokuvassa Taistelu Algeriasta (1966) ranskalaisupseeri Mathieun esikuvana oli kenraali Jacques Émile Massu (1908-2002). Se että ranskalaiset upseerit Algeriassa kiduttivat ja puuhasivat vallankaappauksia vaikutti koko Ranskan henkiseen ilmapiiriin. Samalla eläkeläiskenraali Massusta tuli myöhemmin hyvin kiistanalainen hahmo. Vonka jatkaa.
 
Otetaan jotain yleissivistävää ja melko helppoa.

Eräs saattue upotti kolme sukellusvenettä ja ampui alas nelisenkymmentä konetta. Saattueen lähettäjä pitää sitä historiankirjoituksessaan menestyksenä, vaikka 13 kauppalaivaa jäi meren pohjaan eikä todellakaan hetimiten lähetetty uutta.

Miten Suomella oli pieni osansa tässäkin sopassa?
 
Otetaan jotain yleissivistävää ja melko helppoa.

Eräs saattue upotti kolme sukellusvenettä ja ampui alas nelisenkymmentä konetta. Saattueen lähettäjä pitää sitä historiankirjoituksessaan menestyksenä, vaikka 13 kauppalaivaa jäi meren pohjaan eikä todellakaan hetimiten lähetetty uutta.

Miten Suomella oli pieni osansa tässäkin sopassa?

PQ 17, josta Suomen radiotiedustelu ilmoitti saksalaisille.
 
Operaatio Pedestal, Maltan saattue.
 

Kyllä.

PQ17 oli kesällä 1942 hajonnut paniikissa peläten Tirpizin lähteneen liikkeelle. Siitä selvisi vain 11 alusta 35:n joukosta.

PQ18 lähti 2.9.1942. Se suojattiin huolellisesti. Lähisuojana oli risteilijä, kolme hävittäjää, neljä korvettia, raivaajia ja tukialus, jossa oli Hurricane-hävittäjiä ja Swordfish-torpedokoneita. Etäällä oli pari taistelulaivaa ja lisää hävittäjiä.

Eivät Heinkelit ja JU88:t Hurricanelle pärjänneet. 40 konetta tonttiin ja tosiaan kolme sukellusvenettä upposi.

40 laivasta upposi 13 mutta saksalaisilla oli suuret tappiot ja lisäksi 29 laivaa purki lastinsa. Eli oikeastaan miltei sama määrä kuin edellisessä saattueessa oli materiaalia.

Tästä radiotiedustelu vinkkasi saksalaisille. Mutta vaikka mitä väitettäisiin, saattue oli menestys.
 
Otto taisi itse asiassa vastata jokusen sekunnin sadasosaa meikäläistä nopeammin. Ja nyt ei ole mitään uutta kyssäriä mietitty valmiiksi. Haluaako Otto jatkaa ?

Mulle ihan sama, mutta se kysymys oli miten Suomella oli pieni osansa tässäkin sopassa. Otto oli ensimmäinen, joka tiesi saattueen oikein, Sardaukar radiotiedustelun ja sinä taas sekä radiotiedustelun ja saattueen, mikä taas oli se vastaus kysymykseen. :D
 
OK. Kysäistäänpä tällaista, että miten Suomi ja Royal Air Forcen kuuluisa 617. laivue ("padonmurtajat") liittyvät toisiinsa ? Laivue tuli kuuluisaksi suorittamalla erittäin vaativan iskun Saksan patoja vastaan keväällä 1943.

200px-617sqn-600.jpg
 
OK. Kysäistäänpä tällaista, että miten Suomi ja Royal Air Forcen kuuluisa 617. laivue ("padonmurtajat") liittyvät toisiinsa ? Laivue tuli kuuluisaksi suorittamalla erittäin vaativan iskun Saksan patoja vastaan keväällä 1943.

Katso liite: 16218

Olisiko tämä?

https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Paravane

As test flights conducted by No. 617 Squadron proved that it was not possible to make a return trip to Kaafjord from Scotland, and an evaluation of the main airstrip in the Shetlands determined that it was unsuitable for Lancasters, No. 5 Group's staff officers judged that it would be necessary for the aircraft to refuel in the Soviet Union. Detailed investigation of the airstrips near Murmansk found that they were at best marginal for heavy bombers and had almost no accommodation or aircraft servicing facilities. Moreover, the airstrips were vulnerable to attack from fighters operating from nearby German bases. Instead, it was decided that the attack force should fly over northern Sweden and Finland after raiding Kaafjord and refuel at Yagodnik airstrip, which was located on an island near Arkhangelsk. This plan was accepted by the Air Ministry on 6 September.[37] Soviet Naval Aviation offered to attack German fighter bases at the same time as the British bombers arrived over the target area, but No. 5 Group rejected this proposal and requested that Soviet aircraft not fly near Kaafjord, to avoid alerting the Germans.[38]
 
Back
Top